HelMet on yhä enemmän 2.0

HelMet

Lienettekö huomanneet, että pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen näyttöluettelo sallii nykyään arvioiden kirjoittamisen? Sitä en osaa sanoa aikooko kirjasto tarjota itse kirjallisuusarvioita niitä tuottamalla tai hankkimalla julkaisuoikeuksia ammattilaisten laatimiin kirja-arvioihin vai onko tarkoitus että vain loppukäyttäjät (siis ihmiset) laativat niitä.

Jokatapauksessa asiakkaille arvion kirjoittaminen onnistuu kirjautumalla normaalisti kirjastokortin numerolla sekä siihen liittyvällä pin-koodilla. Teoksen saatavuustietojen alapuolelta, käyttäjien antamien tähtien vierestä löytyy nappi ”kirjoita arviointi”.

Muita, vastaavia palveluja on sekä käytössä että vireillä pilvin pimein ja niitä onkin kirjastoalalla kaipailtu jo vuosia. Tai ainakin jotkut ovat kaipailleet, minä mukaan lukien.

Kotimaiset kirjastomarkkinat itseensä käytännössä kokonaan integroinut Axiell myy Arena -palvelua ja se on käytössä jo Hämeenlinnassa ja tulossa mm. Tampereelle. Axiellin Arenalle kilpailija on ruotsalaisen Teknikhusetin CS Library. CS Libraryn hatussa on sulka mm. Tukholman kaupunginkirjaston verkkosivu-uudistuksesta. Molemmat ovat varsinaisen kirjastojärjestelmän sekä niiden perinteisen ankeiden webbisivustojen päällä/rinnalla pyöriviä, rikkaampia sivustoja. Tällaisista ohjelmistoista puhutaan discovery interfacena.

Saatavilla on jo vuosia ollut ”kirjasto 2.0″ -tuotteita, joista suuri osa on saatavilla myös ilmaiseksi (lähdekoodeineen) ja heti käyttöönotettavissa. Näistä mainittakoot SOPAC, XC, VuFind sekä Blacklight. Suomalaiset yleiset, akateemiset tai erikoiskirjastot eivät kuitenkaan ole halunneet alkaa ottamaan käyttöön mitään näistä, vaan ovat odottaneet perinteisten järjestelmäntoimittajiensa tarjoavan jotain tuotetta. Pääkaupunkiseudun järjestelmäntoimittaja Innovative onkin koonnut ns. ”kirjasto 2.0″ -ominaisuuksia Encore -tuotteeseensa (jota ei ainakaan toistaiseksi ole hankittu HelMet-alueelle) ja Axiell on siis kehitellyt Arenaa omien kirjastojärjestelmiensä päälle.

CS Library, kuten suurin osa avoimen lähdekoodin ilmaisista, itseasennettavista discovery interfaceista väittävät olevansa alla kehräävästä kirjastojärjestelmästä (melko) riippumattomia. Harvat avoimen lähdekoodin ohjelmistoista kuitenkaan tukevat suomalaisissa yleisissä kirjastoissa käytettäviä kirjastojärjestelmiä, eli Origoa ja PallasProta (jotka olivat siis ATP:n ja Tiedon tuotteita ennenkuin Axiell osti molemmat). Tuen rakentaminen Origoa, PallasProta ja muita kirjastojärjestelmiä varten avoimen lähdekoodin ratkaisuihin ei kuitenkaan olisi suurikaan työ ja kerralla saataisi mukaan suurensuuri joukko suomalaisia yleisiä kirjastoja. Tämä olisi järkevää hoitaa keskitettynä ostopalveluna. Milleniumia sensijaan tukee suuri osa näistä ratkaisuista.

Asiaa monimutkaistaa sinänsä hyvä pyrkimys siihen, ettei kirjastojen mustasukkaisesti vartioiman bibliografisen metatiedon ympärille muodostuva lisätieto (esim. arvostelut, käyttötilastot jne) sirpaloituisi moneen paikkaan. Suomi on liian pieni käyttäjäkunta hajautumaan alueellisiin kirjasto 2.0-palveluihin, eikä maantieteellinen alue kuitenkaan ole internetissä kovinkaan relevanttia. Kuvitelkaa että jokaisella maailman kunnalla olisi oma Facebook yhden yhteisen Facebookin sijasta. Ei toimi. Kirjastoalalla puhutaan sensijaan yhden laarin mallista.

Kirjasampo pyrkii olemaan se laari. Lisäksi se mullistaa kaiken mistä kirjastojen metatietotyössä on kyse. Tässä vaiheessa on kuitenkin erittäin epäselvää miten Kirjasampo yhtyy kirjastojen verkkopalveluihin (terveisiä sinnepäin, että plsplspls miettikää jonkinlaiset liittymät Origoon, PallasProhon ja HelMetiin, osana pr-työtä kirjastoille. välivaiheena). Lisäksi Kirjasampo rajautuu kaunokirjallisuuteen joten tietokirjallisuuteen, musiikkiin ja kävelysauvoihin liittyvä metatieto on ratkaistava jotenkin muuten.

Vaarana on, että arvostelupalvelut keräävät tietoa suljettuihin siiloihin. Mielestäni siilot ja ”2.0” ovat keskenään tyystin epäyhteensopivat käsitteet. En tunne CS Libraryn tuotetta tarkasti, mutta ainakin mainostavat ohjelmointirajapintaansa (API) kovasti. Ehkä se ei ole siilo ja ehkä Axiell Arena ei ole siilo. Nykyiset HelMetin arvostelut muodostavat siilon ja marginalisoivat 4 miljoonaa suomalaista. Kirjastolaisille tuttuja yhteystyön muotoja ovat MARC, z39.50 ja kopioluettelointi. Teoksia kuvailevien MARC-tietueiden lisäksi kaikki muutkin kirjastojen tietotuotteet on rakennettava saman periaatteen, eli yhteiskäyttöisyyden ja verkostomaisuuden mukaisesti. Mutta tietenkin vielä paremmin kuin 25 vuotta sitten!

Oikean kirjastomaailman ulkopuolelta käyttäjäarvioita ja muita kirjasto 2.0 -ominaisuuksia löytyy esim. LibraryThingistä, Amazonista ja Google – tyylilleen uskollisensa – haravoi arvioita ja viitteitä verkosta koneellisesti Google Book Searchiin. Nämä kolme palvelua konseptoivat kirjastoa aivan eri lähtökohdista kuin perinteiset, institutionalisoidut kirjasto-organisaatiot (tai no, monet kirjastoinstituutiot ml. yleinen kirjastolaitos ovat oikeastaan aika lyhyt välivaihe kirjastojen historiassa). Amazonin ja Googlen kanssa ns. oikeiilla kirjastoilla ei ole oikeastaan minkäänlaista vuorovaikutussuhdetta, LT on onneksi aktiivinen toimija kirjastojen suuntaan.

Todella sekava kirjoitus, mutta sekava on kirjastojen verkkopalvelujen tilannekin. Tilannetta pyrkii valottamaan Kirjastojärjestelmät nyt! -raportti sekä Yleisten kirjastojen neuvoston verkkostrategia. Muutama selvä linjaus on olemassa (esim. mainittu yhden laarin malli) ja riittävästi teknisiä avaimia sekä kansainvälistä yhteistyökumppaneita (eli tanskalaisia) olisi tarjolla kuten Antti innostavasti kirjoittaa. Taustalla kuitenkin häämöttää toisaalta järjestelmätoimittajien tuotteet (Axiell Arena, CS Library) joilla kaikesta tästä murehtiminen voidaan ulkoistaa ja toisaalta Suuri Yhteisluettelo, Joka Tulee Ratkaisemaan Kaikki Ongelmat. Joten ehkä nyt ei kannata hätiköidä (lue: kannattaa olla tekemättä mitään, yhtikäs mitään). Ja toisaalta–yleisten kirjastojen keskuskirjaston (Helsingin kaupunginkirjasto) sekä sen seudullisten kumppanien (Espoo, Vantaa, Kauniainen) lähteminen oman laarin rakentamiseen on signaali muille noin 350:lle kirjastolle siitä halutaanko sittenkään hakeutua kohti yhteisiä verkkopalveluratkaisuja vai ei.

About these ads

3 thoughts on “HelMet on yhä enemmän 2.0

  1. En tiedä, sinällään kaiken kerääminen yhteen paikkaan ei varmaan tuo teknisesti mitään hirveän suurta etua? Ehkä se etu tulee jokseenkin siitä, että saadaan toimintatavat ja ideat rullaamaan yhdessä johonkin hienompaan?

    Vaikka meillä olisi monta laaria minne matsku kerätään ja niistä taas eri palvelut hakisivat sisältöä niin siinä kohtaa varmaan palataan rajapintoihin ja sisällön muotoon? Ei kai siinä ole mitään ongelmaa jos matsku on xml:ää? mutta aika moni kuitenkin toimii niin, että sisältö ja ulkoasu on liimattu kovin tiukasti kiinni? Ja tuleeko kaikki sallimaan tai antamaan avoimet rajapinnat?

    Minua kiinnostaisi kovasti tietää mikä tulee olemaan LT:n ja muiden vastaavien palveluiden suhde meihin ja miten sitä oikeasti tullaan hyödyntämään?

    Onnella varmaan on se, että ei ole väliä minkä tuotteen ottaa käyttöön ja lopputulos voi olla lähellä samaa? Tämä ehkä helpottaisi päätöksentekoa, kun tietää, ettei voi ryssiä pahasti. :-)

    Me tarvittaisiin varmaan jokin käytännön läheisempi strategia miten lähdetään liikenteeseen? Olisi kiva tietää minne esim. vinkit ja arvostelut ja muut vastaavat jutut kootaan? Olisi kiva tietää mistä kirjoista esim. Joensuussa tehdään arvostelua, ettei tehdä tuplaa? Tämä johtaa aasinsillan kautta yhteisluettelon tuomiin käytännön ongelmiin arjen työssä. Ydinjuttu taitaa olla taas kerran työnjako ja selkeä suunnitelma miten asiat tehdään?

  2. @mika olet asian ytimessä. Kirjastoalallahan on ollut kunnolliset tietomallit (MARC) ja standardoidut rajapinnat (z39.50) jo vuosikymmeniä, mutta niiden käyttö on erityisesti menty estämään. En tiedä kuka nuo päätökset on tehnyt, millä perusteilla ja koska päätökset on viimeksi uudelleenarvioitu, mutta z-liittymän (ja SRU/W liittymän) tarjoaminen olisi ihan mahdollista. Jos on syytä uskoa, että varsinainen tietokantaohjelmisto on kykenemätön selviämään työtaakasta, niin tokihan kirjaston ulkopuolisia käyttäjiä varten voisi olla olemassa replikoitu tietokanta. Kaikki tämä olisi ratkaistavissa, jos haluttaisi. En henkilökohtaisesti usko että sitä halutaan vielä vähään aikaan ja pelkään että Z-liittymää (tm. vastaavaa) ei asiakkaille ole vielä tiedossa :( Onneksi on kaikenlaisia vippaskonsteja, esim. xrecordit ja MARC-näyttö. Noita HelMet-hakujahan pystyy kyllä luomaan koneellisesti. Lisäksi on kaikenlaisia valmiita työkaluja jo, kuten SOPAC ja siihen kuuluvat moduulit.

    Jos haluaa, niin kuka tahansa voi tehdä paremman HelMetin kuin HelMet.

    Z39.50 -ohjelmointi käy esim. YAZilla ja monet muut kuin suomalaiset kirjastot tarjoavat bibliografisia tietueitaan kiertokautta ‡biblios.net:in Z-liittymän kautta.

    Bibliografinen data on bibliografista dataa. Sen lisäksi olisi mielenkiintoista saada käyttödata eli lainaustilastot hyötykäyttöön. Eihän edes meillä kirjastoammattilaisilla ole tuo data riittävässä käytössä, joka tuntuu todella kiusalliselta. Pääkaupunkiseudulla meillä on onneksi ns. listailija -työkalu, joka ei tosin todellakaan ole peräisin tietohallinnosta, järjestelmäosastolta tai kehittämisyksiköstä, vaan ihan sieltä kentältä.

    @mika onko sinulla jo mielessä jotain hauskoja tai hyödyllisiä ideoita jos HelMetin Z-liittymä ei olisi kansalaisilta estetty?

    (PS. todella hyvä tapa viettää pääsiäistä on miettiä tätä yleisten kirjastojen suhdetta siihen, että pyritäänkö estämään kansalaisten mahdollisuudet hyvään elämään vai annetaanko hyvälle elämälle mahdollisuus tapahtua :^))

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s