YLE: Miksi internet ei ole kirjasto?

Kai Ekholm

Vaikka olisinkin mitä mieltä ylikirjastonhoitajan Kai Ekholmin uudesta kirjasta Kirjastot ovat palaessaankin kauniita, niin esiintyessään Kai on tarkka, kärkäs, mielenkiintoinen ja oikeassa. YLE Areenassa on heinäkuun puoleen väliin asti kuunneltavissa Kultakuume -ohjelman jakso Miksi internet ei ole kirjasto?

Kiitos jälleen YLE. Mace tykkää YLEstä. On sääli, etteivät kirjastot paremmin hyödynnä YLEn mielettömän laajaa ja laadukasta tuotantoa. Musiikkikirjastossa työskentelevänä en viitsi edes käydä YLEn erilaisilla musasivuilla, niin paljon siellä on joka päivä erinomaista, valmista aineistoa joka valuu sormiemme välistä. YLE mukaan sitten KDK:hon okei?

Keskikesän kirjavinkkini on Shaun Tanin ”The Arrival”

LoC cataloging-in-publication -data

Törmäsin Melbournessa kiehtovaan kirjaan ja valokuvasin sen cataloging-in-publication -datan muistiinpanoksi. Nyt juhannuksen aikana aika tuntui kypsältä sen lukemiseen ja löysinkin  puistosta auringonpaisteen, muutaman tunnin aikaa sekä itseni kontemploimasta teoksen äärellä. Kyseessä on Shaun Tanin The Arrival (Arthur A. Levine Books, 2006, ISBN 978-0-439-89529-3).

Shaun Tan: The Arrival

Teos on todellakin yhtä kaunis ja yhtä upeaa kuvakerrontaa kuin muistinkin. Sanoja ei tarvita, eikä niillä ole tässä tarinassakaan mitään sijaa. The Arrival kertoo aivan uskomattoman kouriintuntuvasti maahanmuutosta ja vieraan kulttuurin piirissä elämään oppimisesta, sympatiasta sekä kaupunkilaisuudesta.

Suosittelen tätä kaikille maailman ihmisille. Suosittelen tätä kaupunkilaisille, expateiksi aikoville alamme opiskelijoille sekä maahanmuuttajien parissa työskenteleville kirjastolaisille.

Kuu on noussut: Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle

Erittäin odotettu Oikeusministeriön ohjeistus virkamiesten toimintaan yhteisöllisessä webissä on nyt julkaistu. Sen nimi on Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle. Tämä meni minulta totaalisesti alta tutkan kesäkuun alussa kun se julkaisiin, mutta hoksasin sen Tuijan Tuhat sanaa-blogista. Tein keskustelunavauksen Kirjasto-kaapelilla, katsotaan lähteekö mitään syntymään.

Olen vasta silmäillyt dokumenttia, mutta se on vähemmän ohjaava kuin odotin ja liikkuu aika yleisellä tasolla. Vaikuttaa siltä, että Oikeusministeriö ei tässä paprussa esitä sen tarkempia tai v0imakkaampia vaatimuksia virkamiesten verkossa ololle kuin mitä lainsäädäntö jo sanoo yleisellä tasolla yhteiskunnan kanssa vuorovaikutuksessa olosta. Tämä jättää minut ehkä hieman kylmäksi siinä mielessä, että kirjastoalalle ja erityisesti yleisille voisi tehdä hyvää ihan selkeä ohjeistus. Yleisten kirjastojen neuvosto on kyllä laatinut kaksikin omaa strategiaa, joka on periaatteessa ihan hyvä järjestys asioille, mutten osaa sanoa kuinka pätevinä niitä alallamme todellisuudessa pidetään.

Koska yleistä erilaisiin tarpeisiin soveltuvaa ohjeistusta on käytännössä mahdotonta laatia, jokaisen organisaation on hyvä tehdä oma sosiaalisen median ohjeistuksensa omista lähtökohdistaan käsin. Ohjeistuksessa lähtökohdaksi sopivat viranomaista ja sen toimintaa koskevat säädökset. Laadittavan ohjeistuksen tulee myös olla yhteensopiva mm. hallintolain, julkisuuslain, henkilötietolain ja virkamieslain kanssa. Verkkoviestintään sovellettavia säädöksiä on myös sananvapauslaissa sekä laeissa sähköisen viestinnän tietosuojasta ja työelämän tietosuojasta. Tämän katsauksen tarkoituksena ei ole antaa suosituksia edellä mainittujen säädösten soveltamisesta sosiaalisen median käyttöön.

Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle -paprun työryhmänä on ollut Tuija Aalto sekä Oikeusministeriöstä neuvotteleva virkamies Sari Aalto-Matturi ja verkkosuunnittelija Oili Salminen.

(via Tuhat sanaa)

Kirjasto 10:n cd:t pusseihin

Tarroja tarroja

Kirjasto 10 vaihtaa kesän aikana kaikki (kyllä, luit oikein) cd-levyt perinteisistä jewel case -koteloista erityisiin muovitaskuihin. Hommaa riittää. Työtä tehdään koko kesä, syksyllä pitäisi olla valmista. Suurin osa varsinaisesta työstä tehdään Pasilan pääkirjastossa, jonne Kirjasto 10:n cd-aineisto lähetetään osissa.

Ideana on ensinnäkin se, että pusseissa  aineisto on ”kasvot asiakkaaseen päin”, eli hyllyjä selaava asiakas näkee heti levyn kansikuvan. Aiemmin Kirjasto 10:ssä asiakkaan on pitänyt vetää levy ulos hyllystä nähdäkseen sen. Tämän tietenkin voisi saavuttaa vain hyllyjä vaihtamalla. Muovitaskut säästävät kuitenkin myös noin 50% tilaa, josta onkin kirjastossamme ollut lievästi ilmaisten pulaa; aineisto ei ole mahtunut hyllyihin pitkään aikaan ja on pursuillut sinne tänne ikävän näköisesti ja erittäin epäkäytännöllisesti. Tämän ovat varmaan kaikki vierailleet kollegat panneet merkille.

Pussittamalla tilaongelman pitäisi ratketa ilman että kokoelmaa tarvitsee merkittävästi supistaa (on sitä supistettukin). Vastaavia ratkaisuja olen nähnyt (=valokuvannut) käytössä esimerkiksi Delftin yleisessä kirjastossa DOKissa, Tanskan Silkeborgissa sekä Australian Melbournessa.

Myös ärsyttävästä hajonneiden cd-kotelojen vaihtamisesta toivottavasti päästään eroon, tai ainakin se vähenee.

Oheisessa videossa näkyy kaikki (noh ainakin suurin osa) joka cd:lle tehtävistä toimista. Tietenkään suoranaisesti näin ei pussitusrumbaa tehdä, vaan perustamme tuotantolinjaston jossa toiminnot on jaettu muutamiin osakokonaisuuksiin. Henry Ford olisi meistä ylpeä. Tehtäviä työvaiheita ja tuotantolinjan organisointia on tehty kevään mittaan, tässä muutama foto kun kollegojen kanssa tutkimme pussittamista (slideshow). Tulevaisuudessa Kirjasto 10:n hankittavat uutuudet pussitetaan jo hankinta- ja luettelointiosastolla.

Jotkut erityisesti musiikkikirjastokollegat varmaan nauravat meille kuin hyeenat, mutta katsotaanpa muutaman vuoden päästä onko tämä ollut niin hyödyllistä että vastaavaa tehdään muissakin suomalaisissa kirjastoissa.

Katso myös tiedote Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta.

First day of ELAG behind

What really has changed?

The first day of the annual European Library Automation Group (ELAG) -conference in Helsinki is now wrapped up. Great to see so many hardcore information handling experts come together and discuss things.

One thing is more evident now than ever: libraries of today do have programming power and are systematically directing it to tackle a wide variety of problems head-on.

Two more days to go. Keep an eye out for #elag2010/elag2010.

Chic kirjastopeura pikkumustassaan

Jos et vielä ole kuumottava kirjastoammatillinen herkku, niin eilen palautusautomaattia kaivellessani vastaan tulleessa kirjassa kerrotaan miten sellaiseksi voi muuttua. Kirjan nimi on The Little Black Dress—How to Make the Perfect One for You. Siinä kerrotaan klassisesta pikkumustasta yleisesti ja kirjassa on muutaman mekon kaavat. Greta-designiä esitellään kirjahyllyjen äärellä. Ja tietenkin havainnekuvat sirpsakansorttisen kirjastotädin kera. Hrrrr.

Kirjastofantasiat still going strong.

Kuvia kirjastomustasta täällä ja kirja saataville HelMet-kirjastoista ja muistakin kirjastoista. Ompelukonetta voit kysyä lähimmästä kirjastostasi.

Historiallinen hanke Helsingissä: ostari kirjastoksi

Ostari matalaksi, kirjasto tilalle

Helsingissä on meneillään mieltä ylentävä ja sangen historiallinen hanke: Kaisaniemestä on rysäytetty ostari huis helevettiin ja tilalle tulee kirjasto. Naapurissa Espoossa (ja toki muuallakin) kirjastoja on tavattu bygata ostarien yhteyteen, ei tilalle.

Kyseessähän on Kaisaniemen Anttilan tilalle tuleva Helsingin yliopiston kirjasto, joka käy samalla läpi uudelleenorganisoinnin. Aiemmin saman kiinteistön yläkerrassa sekä pohjakerroksessa on ollut Helsingin yliopiston opiskelijakirjasto, nyt Helsingin yliopisto keskittää keskustakampuksensa kirjastopalvelunsa samaan sumppuun. Kumpulan ja Viikin kampusten kirjastot jäävät kampustensa yhteyteen, mikä luonnollisinta onkin. Kaisaniemessä on vastikään alkanut varsinainen rakennustyö, opiskelijakirjaston tilat ja sisäänkäynti on siirretty korttelin toiselle puolelle, Fabianinkadulle jo aiemmin.

Meniköhän kaikki nimet yllä oikein? Enivei lisätietoa remontin keskeltä saa (ja on saanut jo vuoden 2007 alusta) seuraamalla Nicola Nykoppin pitämään Kirjastosuunnittelijan muistiinpanoja -blogia (kiitokset Nicolalle). Helsingin keskustaan on tulossa tietenkin toinenkin suuri kirjasto, kun kaupunginkirjaston keskustakirjastohanke askeltaa kohti vuotta 2017. Tai jotain muuta vuotta.

Koska muuten saataisi pääkaupunkiin vihdoin Kirjastokatu? Kirjasto-aiheisia katuja on valtakunnassa 11 kpl, kun kirkkokatuja/-teitä/-raitteja yms. on 632 kappaletta ja vastaavasti kauppakatuja/-teitä/-raitteja yms. 264 kappaletta. Lisäksi on kaikenmaailman rovastin, pappis, rovasti -yms. sekä kauppias-, tori- yms. aiheisia katuja. Minun Suomessani näistä suuri osa korvattaisi Informaatikonkujilla, Hyllytysraiteilla, Digitointikaarilla, Tietopalvelupoluilla, Bibliometriikkakaduilla sekä Metadatabulevardeilla. Ja tietenkin Kansalaistoreilla :D lol! Kannilan nimissä on sentään muutama hassu pätkä julkista elintilaa. Enemmänkin saisi olla.