CBC:n Sparkissa hälystä ja QWERTY:stä

Sparkin loistava keulahahmo Nora Young. Kiitos pitkäaikaisesta inspiraatiosta!!

Olen Canadian Broadcastin Corporationin (CBC, vrt. YLE) Spark -ohjelman pitkäaikainen kuuntelija. Se on sekä aiheiltaan että tuotantotasoltaan erittäin inspiroiva, viihdyttävä ja laadukas ja kun listailen oman elämäni ja työelämäni inspiraation lähteitä, CBC, CBC:n Spark, ohjelmaa vetävä Nora Young ynnä muu tuotantoremmi ovat ehdottomasti mukana.

Spark julkaisee nykyään varsinaisten, radiota varten tuotettujen ohjelmiensa lisäksi haastattelut pidempinä netissä. Niiden joukossa oli tällä viikolla todella mielenkiintoinen juttu hälyn ja melun kulttuurihistoriasta. Haastateltavana oli Mike Goldsmith. Kun itse jätän kirjastoalan taakseni, voisin hyvinkin tehdä jotain tällaista! Ääntä on käsitelty mielenkiintoisilla tavoilla Formatdag 2012 -semmassa talvella, ja minuun on suuresti vaikuttanut myös Yhdyskuntasuunnittelu -lehden numero 1/2011 (varo PDF).

Burzum: Fallen (Byelobog Productions, 2011)

Ollessani Turun kaupunginkirjastolla töissä syksy 2010-kesä 2012, kuuntelin paljon black metallia, erityisesti Burzumia, Paysage d’Hiveriä (jota on ollut tämän blogin välisoittonakin) ja Darkspacea. Kunnon bläkkis on tietenkin sinällään hyvin kaunista ja esteettistä ja tietyntyyppisellä, puuromaisella hälymusiikilla on pitkään ollut paikka sydämessäni. Mutta esteettisten meriittiensä lisäksi bläkkiksessä on juuri avotoimistoon sopivia ominaisuuksia: musiikki on suurta ja peittää alleen paljon, ihmisen puhetaajuuksilla on paljon tavaraa, etäisestä kiljumisesta sanoista ei voi kuvitellakaan saavansa selvää, biisit ovat pitkiä, ja biisien rakenteet eivät vedä huomiota puoleensa, vaan musiikki sensijaan ikäänkuin sulkee vaippansa sisään. Avokonttorityöntekijä arvostaa, ymmärtänette mitä ajan takaa.

Tämän tyyppisestä vastamelusta ja vastamelusuunnittelusta oli puhetta tuossa Miken haastattelussakin, ja siis myös hälyn historiasta ja muusta sellaisesta. Myös tietokonehistorian grand-old-maneihin lukeutuvasta Charles Babbagesta on tuossa haastattelussa puhetta, hän oli hälyn vastustaja ja osallistui Dickensin ym. veijareiden kanssa melun ja luokka-ajattelun suhteen edistämiseen.

Charles Babbagen aivot purkissa ym., jotka valokuvasin Lontoon Science Museumissa vuonna 2009

Kirjastoilla ja äänellä/hälyllä/melulla/hiljaisuudella on tietenkin suhde, josta riittäisi paljon, paljon ammennettavaa monessa mielessä.

Toinen Sparkissa esillä ollut aihe tällä viikolla perinteisen konekirjoitus- ja tietokonenäppäimistön qwerty -järjestys, sekä siihen liittyvä folklore. Melko yleisesti tunnetaan, että qwerty-järjestys periytyy mekaanisista kirjoituskoneista, joiden näppäinjärjestys on kehitetty niin, etteivät kirjasinvarret tarttuisi toisiinsa. Tämä suunnitteluperusteluhan on nykyään tietenkin absurdi, mutta näppäinjärjestyksen vaihtaminen esim. Dvorakiin olisi yhteisöllisesti kallista ja epätuottavaa. Asiaa käsittelevässä Sparkin jaksossa 214 myös dekonstrudoidaan tuota myyttiä ja valotetaan siihen liittyvää historiaa kertomalla konekirjoituskilpailusta, sekä taloustieteistä tutusta verkosto-vaikutuksesta (network effect).

Lukekaapa Jessican kokemukset pohjoismaisesta avoimen datan seminaarista

Jessican konffabadge

Jessica Parland-von Essen osallistui Malmössä pidettyyn, pohjoismaiseen avoin linkitetty data -seminaariin (#nordlod). Käykääpä lukemassa Och solen sken över #nordlod -raportaasi.

>poke< (kuva by MsWord@Flickr)

Esitelmäni kirjaston bibliografisen datan laadusta sekä laadun arvioinnista ja valvonnasta (ym.)

Tein vuoden 2012 lopulla freelancerina parin kuukauden ajan erittäin hauskaa, opettavaa ja vaativaa “kuutamokeikkaa” PIKI-kirjastoille bibliografisen datan parissa, ja ilmeisesti sen vuoksi olin kutsuttuna Kansalliskirjaston Kuvailun tiedotuspäivillä 20.-21.3.2013 puhumaan asiasta. Kansalliskirjaston Tarja Mäkisellä sekä minulla oli tunnin osuus otsikolla Näkökulmia laatuun. Itse juttelin luettelointityön ja luettelointidatan suhteesta tietojenkäsittelyyn, ohjelmointiin ja tietohallintoon, laatuajattelusta sekä kirjavista mahdollisuuksista joita meillä kirjastoilla olisi käytettävissämme, ja joiden parissa marras-joulukuussa estottomasti revittelin.

Tapahtuman molemmat päivät on taltioitu, oma osuuteni alkaa ensimmäisen päivän (20.3.) videotallenteen noin kohdasta 2:18:00 ja kestää 25 minuuttia plus keskustelua.

Jos haluat katsella pelkkää esitysgrafiikkaani tuolta tiedotuspäiviltä, se löytyy Prezistä. Aiempi blogipostauksessani maaliskuun 12. päivältä sisältää linkit laatimaani lähdekoodiin, myös työpäiväkirjana käyttämääni projektin- ja asianhallintajärjestelmään sekä myös tekstiksi kirjoittamaani raporttiin.

Sillävälin internetissä: musiikin virtuaalinen auktoriteettitietokanta

Music.Info

Meanwhile, on the interwebs: Music.info. Suomalaista, orastavaa startup-hommaa.

PIKI-kirjastojen tietokantapöyhintäni lähdekoodi, työpäiväkirja ja raportti julkistettu

BaseX:llä ja XQueryllä MARC21 -tietueiden kimpussa

Tein marras-joulukuussa freelancena töitä PIKI-kirjastoille tietokannan  siivouksen parissa. Pöyhin about 2 miljoonaa MARC21 -tietuetta kokonaan kirjastojärjestelmän (Axiell Aurora) ulkopuolella ja hauskaa oli. Lisäksi suunnittelin miten kirjastojärjestelmän ulkopuolella tehtyjä muutoksia voi tuoda tuotantotietokantaan ym. ym.

Projektin- ja asianhallintaan käytin Kirjastot.fi:n tarjoamaa Redmineä, ja käytin sitä myös työpäiväkirjanani. Avasin sen julkiseksi ja se on siis kaikkien nähtävissä. Tonkimiseen paras alku lienee lista kaikista issue-trackeriin merkityistä asioista. Kaikki kirjoittamani XQuery -kielinen lähdekoodi löytyy sensijaan GitHubista ja minua, sinua ja lähdekoodia suojaa GNU GPL-lisenssi. Työpäiväkirja ja lähdekoodi ovat mielestäni mielenkiintoisimmat dokumentit työstäni ja analyyseistä. Laadin myös raportin, joka löytyy Google Docsista, jossa sitä voi myös kommentoida.

(: Check all classification fields which claim to get their value from
YKL classification systems, see if they are really define there. Based
on my screenscraped YKL  

declare namespace srw="http://www.loc.gov/zing/srw/";
declare namespace marc="http://www.loc.gov/MARC21/slim";

declare variable $yklres := fn:doc('ykl.xml');
declare variable $ykl := $yklres/ykl/class/@no/data();

<yklClasses>{
for $field in /records/record/srw:recordData/marc:record/marc:datafield[@tag="084"]
  let $classNo := $field/marc:subfield[@code="a"]/data()
  where $field[marc:subfield[@code="2"] = "ykl"]
  return <yklClass
    inYkl="{if ($classNo = $ykl) then 'true' else 'false'}">{
      $classNo
  }</yklClass>
}</yklClasses>

Esitelmöin ja toivottavasti myös demoan hommiani Kansalliskirjaston järkkäämillä sisällönkuvailun tiedostuspäivillä lounaan jälkeen keskiviikkona 20.3.2013 Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa. Päivillä on muutakin mukavaa ja mielenkiintoista aihetta tarjolla. Tilaisuuteen voi osallistua etänä, ja webinaari ilmeisesti myös taltioidaan. Toivottavasti siellä tavataan.

Ne kirjastoläskit liikkeelle sieltä!

Nyt ne inhottavat allit ja löllöt liikkeelle Betty Gloverin Library Workout -videon tahtiin. Tilaa nyt, vain 69,95USD (vuoden 1987 kurssilla).

(via sieltä täältä Twitteristä)

Kirjastotietokantojen laatua käsittelevä tohtorisväikkäri

Törmäsin Cycling for libraries -yhteisön kautta sattumalta väitöskirjaan Latvian yliopistosta vuodelta 2007, Baiba Mūzen Bibliotēku elektroniskie katalogi un to kvalitāte.

Mitä on tietokannan ja datan laatu?

Laadukasta teetä teehuoneella Kaliningradissa

Kun katsotaan kirjastojen bibliografista dataa ja tietokantaa jossa se asuu, mitä teidän mielestänne on “laatu”?

Mitä laatu yleensäkin on, miten sitä nykyään mitataan kirjastojen tietokannoissa ja mistä voimme tietää, että tämä kirjastojen tietyllä tavalla key asset on hyvä? Näissä tietokannoissa on paljon rahaa, aikaa, vaivaa, kunnianhimoa ja jopa ammatti-identiteettiä kiinni, miten voimme varmistua siitä että ne oikeasti ovat hyviä?

Mitä tapahtuisi jos yrittäisi hankkia vaikkapa ISO-9000 -sarjan laatusertifikaatin kirjaston bibliografiselle metadatalle, aineistotietokannalle ja siihen liittyville prosesseille?

Mielenkiintoisia kysymyksiä, ja tärkeitä koska kirjastojen palveluja on suunniteltu enemmän ja enemmän sen varaan että tietokanta ja sen käytettävyys on erinomaista (kts. varaukset).

Kirjastojärjestelmät vai kirjastot ilman järjestelmää

Joulutontun tehtävää toimittanut kuriiri toi juuri himaan tekijäkappaleeni Jarmo Saartin ja Pirjo Tuomen toimittamasta Kirjastojärjestelmät vai kirjastot ilman järjestelmää -teoksesta (Avain, 2012, ISBN 978-951-692-947-0). Toimittajien lisäksi tekstiä on Juha Hakalalta, Ari Rouvarilta, Petri Tonterilta, Ari Mäkirannalta, Sami Varjolta, Lea Tastulalta, Vesa Suomiselta, Ari Haasiolta ja hieman myös allekirjoittaneelta. Osaltani haluan kiittää kaikkia prosessista, ja kehoitan blogin lukijoita tutustumaan näihin erittäin hyviin, ajankohtaisiin ja todelliseen kokemukseen pohjaaviin teksteihin.

Omasta mielestäni mielenkiintoisin oma argumenttini on se, että kirjastojärjestelmän käyttäjäyhteisö on osa ko. järjestelmää, ja tämä tulisi huomioida hankinnassa. Lisäksi tuossa on muutama sanaseni siitä, mitä sosiaalinen media merkitsee kirjastoalan sisällä (vrt. asiakkaille mainostaminen). Muut kirjoittajat kertovat esim. Kohasta ja Evergreenistä, KDK:sta, Melindasta, musiikkiin liittyvästä tietopalvelusta sekä sen työn auttamisesta luetteloinnin ja verkkokirjaston avulla, selailunäkymistä sekä norsuista. Avoin lähdekoodi, avoimet rajapinnat ovat tietenkin keskiössä, koska kirjastot haluavat saada asioita aikaan.

Siis joululomalukemistoa parhaimmillaan. Sain kaksi tekijäkappaletta, laittakaa esim. sähköpostilla tai fesessä postiosoitteenne, niin voin postittaa toisen lainaan (joo kyllä, lainaaminen on mahdollista ilman kirjastojärjestelmääkin).

Formatdag 2012 aiheena kirjaston ja äänen suhde

Mitä järkeä on äänikonferenssista jos ei pääse mölyämään? Formatdagissa rakennettiin syntetisaattoreita porkkanoista

Pääsimme Pennasen Jukan kanssa osallistumaan Formatdag 2012 -konffaan (myös Fese) Västeråsissa, Ruotsissa (saimme Cycling for librariesin myötä Axiell Nytänkarpris 2012 -palkinnon). Tämä oli mahtava tilaisuus päästä osallistumaan lähtökohtaisesti ei-kansainväliseen, ulkomaiseen kirjastotapahtumaan. Taisikin olla eka kertani, ja ruotsin ja jopa tanskan kielen ymmärryskin riitti hyvin.

Aivan mahtava puumaja Västeråsissa

Tämänkertaisen tapahtuman teemana oli Ljud eller oljud, eli kirjaston suhde ääneen. Tavallaan asiahan on mitä ilmeisin, sillä jos kirjastot yhdistyvät kirjojen lisäksi johonkin muuhun, se on hiljaisuus (eli ääni). En ole kuitenkaan koskaan kuullut että aiheesta olisi revitty asiaa koko päivän verran, ja tästä pisteet järjestäjille eli Västeråsin kaupunginkirjastolle ja muille. Äänen sosiaalisiin, kognitiivisiin ja emotionaalisiin merkityksiin sekä äänisuunnitteluun johdatteli Aalborgin kirjaston kanssa äänisuunnittelua tehnyt Sonic Mindsin Daniel Schougaard.

Johdannon jälkeen kuultiin tarkemmin millaista Aalborgissa on viety tuotantoon. Kirjasto on tehnyt perinnelauluun perustuvan jinglen, jota käytetään kuulutusten, podcastien ym. yhteydessä, ja sitä mukailevaa musiikkia käytetään puhelinpalvelun jonossa sekä taustamusiikkina kirjastotilassa. Paljon hyviä ideoita.

Ääniantropologinen äänimaisemakompetenssiharjoitelma at Turun Kaupunginkirjasto (kuuntele SoundCloudissa)

Ääni kirjastoissa kiinnostaa minuakin, josta erityinen kiitos kuuluu Yhdyskuntasuunnittelu -lehden (ISSN 1459-6806) numerolle 2011:1 vol. 49 (yök PDF). Siinä kerrottiin äänestä yhteiskunnallisena ilmiönä ja tuotteena, ääniantropologiasta, äänikävelyistä ja siitä miten äänien nauhoittaminen dokumenttien tuottamisen lisäksi muuttaa tapaamme kuunnella. Turun pääkirjastolla työskennellessäni teinkin kuunteluharjoituksia nauhoittelemalla äänimaisemia asiakastiloista, avotoimistostani, henkilökunnan käytäviltä, Sirius -kahvilasta, kirjaston piha-aukiolta ym. Lisäksi äänittelin työmatkaani sekä kävellen että pyörällä.

Jos kirjastoissa haluaisi tehdä muutakin äänisuunnittelua kuin “sssshhhh!” (joka on äänisuunnittelun toimeenpanoa mitä konkreettisimmalla tavalla), voisi esim. harmonisoida kaikkien Suomen yleisten ja miksei muidenkin kirjastojen viivakoodinlukijoiden tuottaman piippaukset, ja ehkä myös työpuhelinten soittoäänet. Nämähän ovat jo tuttuja äänielementtejä kirjastoissa. Tätä kirjoittassani mieleen tulee kuin itsestään kolmen eri viivakoodinlukijalaitteen piippaukset, joita olen urani aikana saanut kuulla. Samoin muutama puhelimen soittoääni tulee mieleen myös. Aika voimakkaita muistijälkiä siis!

Äänittämisen lisäksi RjDj on ollut hyvä apuväline kuuntelun harjoitteluun. Heinrich Böll kirjoitti Tohtori Murken kootut hiljaisuudet (Dr. Murkes gesammeltes Schweigen, 1955), ja puhuimme Formatdagin lounastauolla katoavien äänten keräämisestä ja museoimisesta.

Berliinin Museum für Naturkunde tarjoaa lintujen lauluja kännykän soittoääniksi

Tästä ääni+kirjasto -aiheesta voisi hyvinkin saada kaikenlaista hauskaa ja hyödyllistä aikaan, ja tämä on aika kaivelematon asia. Musiikkikirjastoihmisten joukosta luulisi löytyvän tämän suuntaista fokusta. Voisi vaikkapa lainata “äänipurkkeja” asiakkaille äänisisustamiseen, hyötyä tuosta RjDj:stä, mitata kirjastojen desibelimääriä ja häiriöääniä ja laatia kirjastojen webbisivuille “meluennusteet” jne. jne. Olen yrittänyt miettiä modulaarisynteesiympäristöllä puredatalla toteutettua, eräänlaista “stetoskooppia” jolla henkilökunta voisi kuunnella kirjaston tilaa, mutta en ole päässyt ajatuksessani puusta pitkään ja se lähti rönsyilemään toiseen suuntaan.

Tuohon kirjasto ∈ hiljaisuus -stereotypiaan vedoten ääni- ja äänettömyyssuunnitteluhan voisi periaatteessa olla erikoisosaamistamme, jota voisimme viedä muille aloille.

Q. Ethan McCallum: Bad Data–Mapping the World of Data Problems

O’Reilly on vastikään julkaissut huonoa dataa käsittelevän oppaan Q. Ethan McCallum ja työryhmä: Bad Data Handbook – Mapping the World Of Data Problems (O’Reilly Media, 2012, ISBN 9781449321871).

Q. Ethan McCallum: Bad Data Handbook–Mapping the World of Data Problems

Miltäs tämän teoksen MARC-tietue mahtaa näyttää? Ai täydelliseltä ja tyhjentävältä? Kiva. Entäs 5 vuoden päästä kun tietueparka on vedetty läpi parista formaattikonversiosta ja järjestelmäuudistuksesta?

Ostin e-kirjana, tästä on luultavasti iloa nykyisessä työssäni kun siivoan PIKI-kirjastojen tietokantaa.

Esittelyssä kirjastojen avoin rajapinta SRU

Asiaan liittymätön, mutta naurusta kangistunut kissa

Julkaisempa tämän SRU:ta käsittelevän jutun luonnos-kansiostani, kun SRU on tullut puheeksi viime aikoina useampaan kertaan.

Kirjastoilla on pitkät perinteet aineistoluetteloidensa ohjelmointirajapinnoissa. Vaikka alallemme on hakeutunut sangen niukalti tietokone- ja ohjelmointiosaamista, ja vaikka ilmeisen harvat näitä asioita aktiivisesti ajattelevat, eräs asia mistä puhutaan paljon ovat ohjelmointirajapinnat. Nämä tulevat esiin KDK:n, Auroran, Arenan, CS Library ym. kaltaisissa hankkeissa, joissa nimenomaan avoimet ohjelmointirajapinnat ovat keskeisiä jotta eri järjestelmät voivat keskustella keskenään.

Kenties olisi itua kerätä yhteen paikkaan, kenties data.kirjastot.fi:hin tietoa käytössä ja saatavilla olevista rajapinnoista, erityisesti sellaisista joihin on nyt heti tänään pääsy sekä meillä kirjastoihmisillä itsellämme, että myös muilla organisaatioilla, kansalaisilla ja toimijoilla. Näitä tietojahan on esim. Nelli-portaalin myötä kerätty Kansalliskirjastolle.

Search/Retrieval via URL

Eräs yleinen ja tutustumisen arvoinen kirjastomaailman ohjelmointirajapinta on Search and retrieve via URL (SRU). Kyseessä on standardi, ja tavallaan nykyaikainen versio Z39.50:stä (aka “Z” aka. “Zing”) jota olemme kauan käyttäneet ns. kopio- eli poimintaluettelointiin. Kuten nimi sanookin, on kyseessä rajapinta tiedonhakuun. Z, SRW ja SRU ovat kaikki oikeasti eri asioita, mutta nimiä kuulee käytettävän ristiin. Z39.50:n juuret ylettävät kauas, kauas aikaan ennen WWW:tä (kuka muistaa WAIS -tiedonhakujärjestelmän?), SRU on tuoreempaa perua.

SRU:ta käytettäessä hakulausekkeet kuvaillaan Contextual Query Language (CQL) -kielellä. SRU:ta varten on toki olemassa valmiita ohjelmointikirjastoja esimerkiksi Perliin. Kun katsot alla olevia esimerkkejä, tuon query parametrin kaverina on CQL:llä kuvailtuja yksinkertaisia hakulausekkeita. CQL on kyllä sangen ilmaisuvoimainen, ja palvelimesta sitten lopulta riippuu miten se lausekkeita tulkitsee.

Kansalliskirjaston NelliWiki kertoo SRUsta ihan kattavasti.

PallasPro -järjestelmien SRU -rajapinnat vaikuttavat olevan verkkokirjastojen /Zing? -osoitteissa, ja mahdollisesti perustuvat Index Datan tekemiin komponentteihin, jotka sinänsä ovat avointa lähdekoodia ja vapaasti netistä ladattavissa ja käyttöön otettavissa. SRU-palvelimen pystyyn säätäminen ja ylläpito ei taida olla erityisen hauskaa, mutta se on mahdollista.

Varsinais-Suomen yleisten kirjastojen kirjastokonsortion Vaskin SRU-rajapinta palveli aiemmin osoitteessa http://borzoi.kirja.turku.fi/Zing?, mutta on poistunut käytöstä Auroraan siirtymisen myötä. Vaskin nykyinen SRU-rajapinta taitaa olla palomuurin takana. Lapin osoite on http://intro.rovaniemi.fi:8001/Zing? ja Ratamo -kirjastojen http://ratamo.kirjas.to:8005/Zing?.Mitäs muita on, miten nuo Axiellilla hostatut palvelut menevät (esim. http://outi.kirjas.to/). Nämä osoitteet eivät taida olla missään mainostettuja, vaan olen deduktiivisesti päätellyt ne itse, eikä niiden käyttöä näytä olevan mitenkään erityisesti estetty. Joissain kirjastoissa, esim. Vaskissa ja PIKIssä on SRU-rajapintoihin pääsy kokonaan palomuurilla estetty. Kansalliskirjaston palveluista on tietoa täällä ja USA:n Kongressin kirjaston http://z3950.loc.gov:7090/voyager?.

Löpinät sikseen, näin haet 10 kissoja tai koiria käsittelevää teosta Lapista:

http://intro.rovaniemi.fi:8001/Zing?operation=searchRetrieve&query=dc.subject=kissa%20or%20dc.subject=koira

Vastaus näyttää sitten tällaiselta

<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<SRW:searchRetrieveResponse xmlns:srw_dc="info:srw/schema/1/dc-v1.1" xmlns:rdfs="http://www.w3.org/2000/01/rdf-schema#" xmlns:cld="http://www.ukoln.ac.uk/metadata/rslp/schema/" xmlns:DIAG="http://www.loc.gov/zing/srw/diagnostic/" xmlns:mods="http://www.loc.gov/mods" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xmlns:dcmitype="http://purl.org/dc/dcmitype/" xmlns:dcterms="http://purl.org/dc/terms/" xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/" xmlns:rdf="http://www.w3.org/1999/02/22-rdf-syntax-ns#" xmlns:SRW="http://www.loc.gov/zing/srw/" xmlns:zng="urn:z3950:zng_prototype1" xmlns:rec="info:srw/schema/2/rec-1.0">
 <SRW:version>1.1</SRW:version>
 <SRW:numberOfRecords>2382</SRW:numberOfRecords>
  <SRW:records>
 <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Joiku 2007 2 : Lapin nuuskut ry:n jäsentiedote</dc:title>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>noutajat</dc:subject>
<dc:description>4 kertaa vuodessa</dc:description>
<dc:publisher>Lapin nuuskut ry</dc:publisher>
<dc:date>2007</dc:date>
<dc:language>fin</dc:language>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>1</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_10067478</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Burda 2005/10</dc:title>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>vaatteet</dc:subject>
<dc:subject>kaavat</dc:subject>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>2</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_10050294</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Suuri käsityölehti 2005/4</dc:title>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>vaatteet</dc:subject>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>3</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_10050187</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Suuri käsityölehti 2005/2</dc:title>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>vaatteet</dc:subject>
<dc:subject>neuleet</dc:subject>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>4</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_10050185</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Suuri käsityölehti 2003/10</dc:title>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>vaatteet</dc:subject>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>5</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_10036034</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Suuri käsityölehti 2001/11-12</dc:title>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>vaatteet</dc:subject>
<dc:subject>neuleet</dc:subject>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>6</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_10021521</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Lappalaiskoirat : iloisesti läsnä / [teksti Sanna Karppinen] ; [kuvat Lappalaiskoirat ry]</dc:title>
<dc:creator>Karppinen, Sanna</dc:creator>
<dc:creator>Lappalaiskoirat</dc:creator>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>suomenlapinkoira</dc:subject>
<dc:subject>lapinporokoira</dc:subject>
<dc:subject>ruotsinlapinkoira</dc:subject>
<dc:subject>porokoirat</dc:subject>
<dc:subject>lappalaiskoirat</dc:subject>
<dc:subject>historia</dc:subject>
<dc:subject>harrastukset</dc:subject>
<dc:subject>paimenkoirat</dc:subject>
<dc:subject>paimennus</dc:subject>
<dc:publisher>Kirjakaari</dc:publisher>
<dc:date>2012</dc:date>
<dc:identifier>978-952-5969-06-1</dc:identifier>
<dc:language>fin</dc:language>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>7</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_541666</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Ketterä kisu / [Sarah Phillips ; suunnittelu: Mark Richards ; suomennos: Anu Karvinen]</dc:title>
<dc:creator>Phillips, Sarah</dc:creator>
<dc:creator>Richards, Mark</dc:creator>
<dc:creator>Karvinen, Anu</dc:creator>
<dc:subject>lastenkirjallisuus</dc:subject>
<dc:subject>kuvakirjat</dc:subject>
<dc:subject>koskettelukirjat</dc:subject>
<dc:subject>paksulehtiset kirjat</dc:subject>
<dc:subject>etsintä</dc:subject>
<dc:subject>kissa</dc:subject>
<dc:subject>eläimet</dc:subject>
<dc:description>Tunnustelukirja</dc:description>
<dc:description>BTJ, T121015, BTJ Kirjo 2012 : 17a, 20121015, 7,25EUR, 9%, 22, 2,47, ACF-, 021, http://www.btj.com/btjcgi/arvo/get_add_info.cgi?type=PRES&key=4525480053575466, Kuvaus, http://www.btj.com/btjcgi/arvo/get_add_info.cgi?type=IMAGE&key=4525480053575466, Kansikuva</dc:description>
<dc:publisher>Kirjalito</dc:publisher>
<dc:date>2012</dc:date>
<dc:identifier>978-951-28-5523-0</dc:identifier>
<dc:language>fin</dc:language>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>8</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_541515</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Leikkisät pennut / [Sarah Phillips ; suunnittelu: Mark Richards ; suomennos: Anu Karvinen]</dc:title>
<dc:creator>Phillips, Sarah</dc:creator>
<dc:creator>Richards, Mark</dc:creator>
<dc:creator>Karvinen, Anu</dc:creator>
<dc:subject>lastenkirjallisuus</dc:subject>
<dc:subject>kuvakirjat</dc:subject>
<dc:subject>koskettelukirjat</dc:subject>
<dc:subject>paksulehtiset kirjat</dc:subject>
<dc:subject>etsintä</dc:subject>
<dc:subject>ystävät</dc:subject>
<dc:subject>leikki</dc:subject>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>pennut</dc:subject>
<dc:description>Tunnustelukirja</dc:description>
<dc:description>BTJ, T121015, BTJ Kirjo 2012 : 17a, 20121015, 7,25EUR, 9%, 22, 2,47, ACF-, 021, http://www.btj.com/btjcgi/arvo/get_add_info.cgi?type=PRES&key=2226144582534108, Kuvaus, http://www.btj.com/btjcgi/arvo/get_add_info.cgi?type=IMAGE&key=2226144582534108, Kansikuva</dc:description>
<dc:publisher>Kirjalito</dc:publisher>
<dc:date>2012</dc:date>
<dc:identifier>978-951-28-5522-3</dc:identifier>
<dc:language>fin</dc:language>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>9</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_541505</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Jakt med älghund : från valp till älghund / Rolf Westerberg ; [illustrationer: Rolf Svensson ; foto: Anna-Sara Persson]</dc:title>
<dc:creator>Westerberg, Rolf</dc:creator>
<dc:subject>metsästys</dc:subject>
<dc:subject>hirvi</dc:subject>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>metsästys</dc:subject>
<dc:subject>hirvikoirat</dc:subject>
<dc:subject>jämtlanninpystykorva</dc:subject>
<dc:subject>harmaa norjanhirvikoira</dc:subject>
<dc:subject>valkoinen ruotsinhirvikoira</dc:subject>
<dc:subject>musta norjanhirvikoira</dc:subject>
<dc:subject>karjalankarhukoira</dc:subject>
<dc:subject>laika</dc:subject>
<dc:subject>jakt</dc:subject>
<dc:subject>älg</dc:subject>
<dc:subject>hund</dc:subject>
<dc:subject>jakt</dc:subject>
<dc:subject>älghund</dc:subject>
<dc:subject>jämthund</dc:subject>
<dc:subject>norsk älghund, grå</dc:subject>
<dc:subject>svensk vit älghund</dc:subject>
<dc:subject>norsk älghund, svart</dc:subject>
<dc:subject>karelsk björnhund</dc:subject>
<dc:subject>lajka</dc:subject>
<dc:subject>hälleforshund</dc:subject>
<dc:publisher>Settern</dc:publisher>
<dc:date>2011</dc:date>
<dc:identifier>978-91-7586-634-5</dc:identifier>
<dc:language>swe</dc:language>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>10</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_541413</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  </SRW:records>
 <SRW:echoedSearchRetrieveRequest>
  <SRW:version>1.1</SRW:version>
  <SRW:query>dc.subject=kissa or dc.subject=koira</SRW:query>
  <SRW:startRecord>1</SRW:startRecord>
  <SRW:maximumRecords>10</SRW:maximumRecords>
  <SRW:recordPacking>xml</SRW:recordPacking>
  <SRW:recordSchema>dc</SRW:recordSchema>
 </SRW:echoedSearchRetrieveRequest>
</SRW:searchRetrieveResponse>

Siis ihan mukavaa XML:ää jolla voi tehdä kaikkea hauskaa. Eli ei muuta kuin parsimaan!! Jos tykkää ylläolevan Dublin Coren sijasta enemmän MARCista (kröhöm), voi vastauksen pyytää MARCXML:nä antamalle SRU-kutsulle parametrin recordSchema=marcxml, näin:

http://intro.rovaniemi.fi:8001/Zing?operation=searchRetrieve&recordSchema=marcxml&query=dc.subject=kissa or dc.subject=koira

SRU:n explain -operaatiolla voi kysyä palvelimelta mitä metadataformaatteja palvelin osaa palauttaa, ja indeksejä on haettavissa.

Muita mielenkiintoisia, olemassaolevia ohjelmointirajapintoja suomalaisiin kirjastoon ovat ONKI -ontologiapalvelimen rajapinnat sekä Kirjastot.fi:n Labsin rakentamat XML ja JSON -muotoiset rajapinnat HelMet -aineiston kyselyä varten. Tuleeko muita mieleen?

Oma lukunsa on sitten niinkutsuttu screenscraping. Tätä menetelmää voidaan toisinaan käyttää sellaisissa skenaarioissa, joissa palvelin ei oikeasti tarjoa mitään kunnollista ohjelmointirajapintaa. Näin toimivat Frank-monihaku sekä Kymenlaakson Kyyti.

Lisää avoimia rajapintoja on tulossa Axiellin kirjastojärjestelmiin (kröhöm) sekä Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon KDK:hon.

Minne kirjastoihmiset menevät?

Hauta on avoin (kiitos barryegan@Flickr)

Minnehän kirjastoihmiset menevät, kun jättävät kirjaston? Noh, monet tietenkin lähtevät eläkkeelle ja jättävät työelämän kokonaan. Arkipuheissa tämä vaikuttaa olevan yleisin käsitys meidän urakulustamme. Mutta minne muualle me kirjastoihmiset tapaamme menemään, ellei vielä ole eläkkeen aika? Mitkä ovat urillemme mahdollisia tai tyypillisiä käänteitä?

Ainakin jokin aika sitten oli tapana että yritysten toimarit ovat pestissään nelisen vuotta, ja vaihtavat sitten muualle. Tapaan kyselemään kollegoilta tästä aiheesta, ja joku muisti että muistakseni Oulussa on ollut kirjastotoimenjohtaja joka siirtyi paikaltaan jonnekin muualle kuin eläkkeelle. Sairaseläkeläisiä on joku osuus. Jotkut vie ennenaikainen kuolema. Joidenkin kirjastotyyppien polku vie alamme oppilaitoksiin opettamaan. Yksi kollegani Helsingin kaupunginkirjastolta jatkoi pelialalla ja teki sittemmin Angry Birdsin. ELY-keskusten tyypeistä osa on kirjastoista lähtöisin. Jokunen varmaan on jäänyt työvoimakortistoonkin (tietenkin huolellisessa aakkosjärjestyksessä pääkirjauksen mukaan). Minne yliopistojen kirjastoista siirrytään? Arvatenkin palveluntarjoajillamme BTJ:llä ja Axiellilla on väkeä joiden ura on siirtynyt pois kirjastoista (vaikka ovat toki alallamme).

Ura kirjaston lainaustiskiltä voi viedä vaikkapa Angry Birdsin tekemiseen

Onko näistä kirjastoihmisten uramatkoista jotain tutkimusta olemassa? Suomen kirjastoseura vink vink.

IFLAn NPSIGin tyyppien ja muiden ulkkisten kanssa jutellessa saa kuvan, että (siis siellä ulkomailla) alalle on ensinnäkin vaikea saada uusia ihmisiä, ja ongelmana on että he ovat lähtöherkkiä eivätkä oikein tunnu juurtuvan alallemme.

Kysymys on kirjaston suhteesta ympäröivään maailmaan. Kysymys on myös urasuunnittelusta, ja kirjastotyön vaikutuksesta henkilön työmarkkina-arvoon (ml. omaani). Tästä puhuttiin useammankin kerran Eräpäivä! – Voimasanoja kirjastosta -pamfletin (toim. Veera Ristikartano, Antti Virrankoski, BTJ, 2011, ISBN 978-951-692-868-8) kirjoittajien skypekokouksissa teosta laadittaessa. Mitä kirjastoalan koulutuksissa sanotaan tuoreille opiskelijoille, kun heidän eteensä piirretään tulevaisuuden mahdollisuuksia? Opiskelemasta sinne kirjastoon… joo, ja entä sitten?

Periaatteessa… siis jos alamme kertoma Suuri Tarina koettaisi totena myös alamme ulkopuolella, meitä “tiedon järjestelyn, hakemisen ja saatavilla pitämisen tosikovia ammattilaisia, ja vieläpä loistavia asiakaspalvelijoita ja lisäksi melko edullisia” suorastaan headhuntattaisi nykyisenkaltaisessa tietoyhteiskunnassa, vai mitä?

Ostin Axiellin tilipäätöksen. Maksoi kympin

Axiell Nordicin tilinpäätösrapsa

Tein heräteostoksen; ostin Axiell Nordicin uusimman tilinpäätöksen eli vuoden 2011. Maksoi kybän Kauppalehden sivuilta. Jaan sen täällä, jos haluat tutustua.

Olitteko OKFestivalilla?

OKFest

Kansainvälinen, erittäin mielenkiintoinen Open Knowledge Festival (#okfest) oli viime viikolla Helsingissä. Oliko blogini lukijoita mukana siellä? Siellähän oli jopa suoraan meille suoraan suunnattua ohjelmaa, esim träkki  5 Open Cultural Heritage, ml. Open GLAM -työpaja 20.9. joka lienee houkuttanut teitä paikalle näin herkulliseen tapahtumaan. Mitkä fiilikset? Mitä kaikkea tehtäisi seuraavaksi?

Itse en valitettavasti päässyt OKFestiin koska olin Berliinissä ja Kasselissa Documentassa (noh, ei se nyt niin valitettavaa suoraansanoen ollut) mutta lauantaina onnistuin osallistumaan mielenkiintoiseen epäinformaation visualisointityöpajaan Kaapelitehtaalla. Siellä opeteltiin kriittistä visualisaationlukutaitoa (tykkään enemmän termistä “literacy” kuin suomen kielisestä, suppeammasta “lukutaidosta”) tekemällä visualisointeja jotka olivat rehellisiä datansa suhteen, mutta antoivat siitä tarkoituksella virheellinen ja/tai värittyneen kuvan. Hyvä taito graafisessa kulttuurissa, sekä viestin antajana että vastaanottajana. Kiitos vetäjälle Mushon Zer-Aviville sekä järkkäreille.

Moebius, Manara, Jodorowsky yms. viihtyisivät tämän teoksen estetiikan äärellä Documentassa Kasselissa

Berliininterveiseni suomalaiselle “kebabkulttuurille”: lähtekää menee!

Käyttäjäyhteistö on osa kirjastojärjestelmää

Häät 1905 (Lontoon juutalainen museo)

Osallistun kirjastojärjestelmän hankkijalle suunnatun opaskirjan kirjoittamiseen (BTJ julkaisee sen piakkoin). Väitän tekstissäni, että

Valitessamme kirjastojärjestelmän, valitsemme samalla myös sen käyttäjäyhteisön johon kuulumme. Etsimällä hyvän, avoimen ja rikkaan yhteisön ja sitoutumalla siihen saamme käyttöömme arvokasta, jo kertynyttä sosiaalista pääomaa emmekä jää kirjastojärjestelmän toimittajan kanssa paitsioon. Joidenkin järjestelmien ympärillä on tunnetusti hyvät käyttäjäyhteisöt (esimerkiksi avoimen lähdekoodin Koha sekä VuFind), toisista ei ole paljoakaan sanottavaa. Järjestelmätoimittajan suhde asiakkaisiinsa vaikuttaa paljon. Käyttäjäyhteisö – siis kollegamme – on osa sitä investointia, jonka järjestelmän valitessamme teemme.

Kirjastojärjestelmä ja muutkin teknologiset infrastruktuurit ovat tyypillisesti pitkäaikaisia ja kuormittavia kumppaneita ja tiiviisti sidoksissa kirjastossa tehtävään arkityöhön. Hyvin johdettu kirjasto siis katsoo tarkkaan kenet johonkin tuotteeseen/toimittajaan sitoutuessaan epäsuorasti “nai sukuunsa”. Jos oma organisaatio on aidosti yhteistyökykyinen ja valmis panostamaan tuotteen ympärillä olevaan yhteisöön (pomojen väliset puolivuotiset pullakaffit eivät riitä oikeaksi yhteistyöksi), voi yhteisöstä paljon irti sellaista lisäarvoa, jota järjestelmätoimittaja eikä organisaatio itse saa aikaan.

Millaiseen yhteisöön Axiell Arenan tai Auroran, tai ExLibriksen Voyagerin tai Alephin valitseva kirjasto saa? Minusta asiaa voi hyvin verrata naimisiin menoon; millainen suku tulee naimakaupan mukana? Hullu, flegmaattinen, talkoovalmis, tyystin arvaamaton vai millainen?

Informaatikko mainittu

Informaatikko mainittu

Originally uploaded by xmacex

Hesarissa oli tänään ykkössivulla Minna Ruckensteinin juttu siitä, miten firmat kohdentavat markkinointiaan lapsille netissä, ja erityisesti kavereiden kautta.

Globaalit yritykset teettävät yksityiskohtaisia tutkimuksia. Niitä tarvitaan lasten ja nuorten yhä syvällisempään ymmärtämiseen sekä markkinoinnin kohdentamiseen. Yritysten tukena on antropologeja, informaatikkoja ja muotoilijoita.

On hyvä miettiä mihin kaikkialle kirjasto- ja informaatioalan sekä informaatiotutkimuksen opiskelijoita tulee lopulta työllistymään. Kirjastoihin eivät kaikki taida mahtua ja lisäksi kirjastot antavat jatkuvasti signaalia että tervetulleiksi toivotetaan aivan toisenlaisia osaajia. Yrittäjyysopintoja ei Facebook-lähteideni mukaan alamme opinnoissa paljoakaan anneta. Yritän henk. koht. hankkeenani ohjata opiskelijoita/laitoksia/hankkeita olemassaoleviin yrityshautomoprosesseihin jotta saataisi lisää parempia yrityksiä alamme palvelukseen (pitkä juttu josta lisää toiste), mutta jos alamme opinnoista voi työllistyä tekemään markkinointia lapsille niin onhan sekin ihan kiva työ varmasti.

Omglol My Little Ponyjen kirjastonhoitajan Twilight Sparklen työn arviointi

Twilight Sparkle

Pitkä juttu, mutta My Little Ponyt menevät Ponyvillen kirjastoon. Kirjastoponi Twilight Sparkle auttaa löytämään tietoa. John Farrier analysoi Ponyvillen kirjastopalvelut ja kirjoittaa Twilight Sparklen työstä arvioinnin. OMG priceless!!1!

(via BoingBoing)

Ystävyys on taikaa!

Cycling for libraries -läksyni epäonnistui: en löytänyt syitä miksi kirjastot eivät ole avointa dataa

Esteet veke äkkiä että päästään pöllyttämään dataa

Epäonnistuin vähän aikaa sitten päättynyttä Cycling for libraries -epäkonferenssiamme varten valitsemani “läksyn” teossa. Läksynäni oli löytää vähintään viisi argumenttia jolla kirjastot puolustavat kantaansa vastustaa avoimeen dataan siirtymistä. En löytänyt yhtäkään perustetta Cycling for libraries -osallistujilta enkä niiltä vierailemistamme Liettuan, Latvian ja Viron kirjastoilta joissa onnistuin ottamaan asian puheeksi.

Ainoa mielestäni vakavasti otettava argumentti johon olen aiemmin törmännyt on, että emme voi parantaa bibliografisen datamme saatavuutta Avoimen Datan myötä siksi, että me kirjastot emme omista dataamme, vaan niiden tekijänoikeudet ovat sisällöntuottajallamme eli käytännössä BTJ:llä. Tämä argumentti on ainakin Suomen tekijänoikeuslain nojalla virheellinen, sillä

1. yksittäiset MARC (tms.) tietueet eivät ole tekijänoikeuden suojaamia
2. tietokanta kokonaisuutena on tekijänoikeuden suojaama (49 §)
3. työsuhteessa tehdyn tietokannan tekijänoikeus siirtyy poikkeuksellisesti tekijältä työnantajalle, eli luetteloijalta/ylläpitäjältä kirjastolle (40 b § 3)

Pyynnöistäni huolimatta en ole saanut selvyyttä millaisilla sopimuksilla BTJ:ltä tietueita ostetaan heidän Arvo-palvelustaan, ja mitä niissä sopimuksissa sanotaan. Kirjastojärjestelmien sopimukset eivät ymmärtääkseni siirrä tietokannan omistajuutta kirjastolta järjestelmätoimittajillemme Axiellille tai Innovativelle.

Erilaisia spekulaatiota tietenkin liikkuu, tyyliin kirjastojohtajien tai luettelointiammattilaisten taidottomuus, nousevien tietoliikennekustannusten pelko, välinpitämättömyys, kirjasto datan heikon laadun tuoma epävarmuus sen hyödyllisyydestä jne. Tällaisiä argumentteja en tietenkään ole kuullut kirjasto-organisaatioilta, vaan kollegoilta.

Kirjastotietokannat ovat kirjastojen immateraalista omaisuutta. Kirjastokimpoissa omistajuus on hieman epäselvää, mutta kirjastojen on pystyttävä perustelemaan omaisuutensa suojelemisen avoimessa tietoyhteiskunnassa.

Tänään viimeinen päiväni Turun kaupunginkirjastolla ja Vaski-kirjastoissa

Kiittimoi

• ☑ Jätä pyyntö sähköpostin ja kalenterin sulkemisesta
• ☑ Laadi ja laita sähköpostiin automaattivastaus
• ☑ Jätä avainkortti
• ☑ Palauta VPN-avain
• ☑ Palauta työpuhelin
• ☑ Palauta kahviautomaatin avain
• ☑ Palauta nimikyltti
• ☑ Kirjaa projektinhallinnasta tehtävät pois itseltäsi
• ☑ Kuulumisten, ideoiden, palautteiden yms. vaihto Inkerin kanssa
• ☑ Jätä pyyntö Rondo -tunnusten sulkemisesta
• ☑ Jätä pyyntö Populus -tunnusten sulkemisesta
• ☑ Tyhjennä työpöytä ja lokerikot
• ☑ Käännä monitori pivotista normaaliasentoon
• ☑ Kollegoiden kakutus
• ☑ Kollegoiden halailu
• ☐ Päätä mitä teet tulevaisuudessa
• ☑ Aurinkoinen sää ulkona

Nyt katse Vilnaan, IFLA WLIC2012:een ja tulevaisuuteen. Kiitti moi, ikävä tulee. Onnea valitsemallanne tiellä ja palaillaan.

Projektinhallintatyökalu Redmine tyhjä omalta osaltani

Oma 2do -lista kondiksessa