Re: Miksi Stadinettiin tarvitaan tunnuksilla kirjautuminen?

Intranettimme Kaivon palstalla kirjaston asiakas-wlanista Stadinetistä kirjoittelemaani:

Olen ihmetellyt samaa itsekin. Onko kyse taas siitä, että me viranomaiset elämme siinä kuvitelmassa, että koska internetin valvonnasta on ollut paljon puhetta esim. lehdistössä, meidän viranomaisten olisi paras  ihan varmuuden vuoksi viestiä kansalaisille valvovamme heitä. Vaikka emme oikeasti valvoisikaan ja emmehän oikeastaan tunne lain tai valvomista käsittelevän keskustelun sisältöä joten ihan varmuuden vuoksi on paras antaa sellainen kuva, että tiedämme mitä olemme tekemässä. On meille riskaabelimpaa olla valvomatta, tai siis olla viestimättä valvontaa. Vaikka ei mitään oikeaa valvontaa taida Stadinetissä edes tapahtua.

Stadinetin sivustolle voisi muutenkin kaivata hieman sitä paljon peräänkuuluttamaamme syvyyttä. No, läpikulkusivusto mikä läpikulkusivusto.

Onneksi kirjaston verkkoon kirjautumisesta on jotain etua verrattuna esimerkiksi naapurifirman tarjoamaan, oikeasti avoimeen verkkoon joten kirjautuminen on ymmärrettävää. Stadinetista on järjestetty pääsy PressDisplayhin, Artoon, Aleksiin ja muihin tarjoamiimme tietokantoihin (ainakin osaa niistä). Voisimme järjestää lisäksi vaikka mitä kivaa, taivas rajana. Yksinkertaisten toimipistesidonnaisten palvelujen tuottaminen olisi helppoa ja yksinkertaisimmillaan voisimme tarjoata itse kokoamamme aloitussivun Stadinetin käyttäjille. Tulostusmahdollisuus omalta koneelta kirjaston tulostimiin olisi ihan kiva.

Ei sillä, minusta on hienoa että asiakkaillamme on käytössä wlan, mutta sitä voisi hieman vielä kehittää. Kyse on kuitenkin palvelusta, jolla on ihan kivasti käyttäjiä (80-120 päivässä, kuulemma). Monikohan kirjastossa surffaileva asiakkaat omaa mokkulaansa? Kun joissain kirjastoissa pidetään merkittävänä, että kirjaston henkilökunta saa seurata etteivät asiakkaat liiku ”törkysivuilla” kirjaston koneilla, päteekö tämä myös silloin jos asiakas käyttää a) omaa konettaan+kirjaston nettiyhteyttä b) omaa konettaan+omaa nettiyhteyttään?

Mitä muuten törkyyn ja sen säätelyyn tulee, niin tsekatkaapa tämä juttu: YK:n ihmisoikeusneuvosto teki uskontojen kritisoimisesta ihmisoikeusrikkomuksen. Tästä tuli paha mieli😦

Palstallemme nostettiin esiin Tietokone-sivustolla ollut uutinen alkuvuodesta 2006: Helsinki ei lämpene julkisille verkoille.

(edit: muokkasin samana päivänä vastaamaan sitä todellisuutta, että Stadinetin kautta pääsee nykyään kirjaston tarjoamiin tietokantoihin. Ihanaa!)

2 thoughts on “Re: Miksi Stadinettiin tarvitaan tunnuksilla kirjautuminen?

  1. Hei kiitos tuosta linkistä YK-uutiseen, oli mennyt ohi. Maailma muuttui taas hieman ilkeämmäksi paikaksi. Kultithan toimivat juuri näin: on yksi totuus jota ei sovi kritisoida, ja ”me” olemme oikeassa, ”ne” väärässä –> vasta-argumentteja tai keskustelua ei tarvita. Huh-huh.

  2. @Paula päivän pilaamisesta ei tarvitse kiittää:\ Ihme lausunto YK:lta, miten tollainen voi mennä läpi? Vastaus lienee ”demokratia”, islamilaisilla mailla on linkkaamani kirjoituksen mukaan enemmistö ihmisoikeusneuvostossa. Huomatkaa lainausmerkit. Ei ole ihme, että enemmistöpäätöksiin perustuvaa ”demokratiaa” kritisoidaan köyhälistön ylivallaksi.

    Enemmistöpäätösten demokratiaksi nimittämisen irvokkuutta lisää edustuksellisuus jossa yhdellä maalla on yksi ääni sekä se, että kyseisen päätöksen puoltajien puolella on enemmän kirjailijoita, journalisteja, poliitikkoja ynnä muuta sakkia kusessa sanomistensa kanssa kuin päätöksen vastustajien puolella. Tätä päätöstä olivat vastustaneet kaikki länsimaat, mutta islamistiset puoltaneet.

    Kirjastonäkökulmaa tässä yhteydessä esille tuodakseni kalifi Omarin kerrotaan tokaisseen about vuonna 640 kuultuaan että juuri vallatussa Alexandriassa on kirjasto johon on kuulemma koottu kaikki ihmisen hallussa oleva tieto, että ”jos kirjoissa sanotaan muuta kuin koraanissa, ne ovat parjausta ja jos niissä sanotaan samaa kuin koraanissa, ne ovat tarpeettomia”. Johtopäätös? Burn the lot!

    Sekä Alexandian kirjastoon, sen tuhoon, tähän lohkaisuun sekä lohkaisun historioitsimiseen on tietenkin syytä suhtautua varauksella. Kuunnelkaa In our Timeä vaikkapa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s