Next Library un-conference, Århus

Next Library un-conference logoTanskanmaalla, jo maineellaan kaikki kirjastolaiset villitsevässä Århusissa on tänään päättymässä Next Library un-conference 2009. Suomalaisetkin osallistujat, joita on kymmenkunta, ovat tällä kertaa kunnostautuneet ja paikanpäältä kaikuukin tänne Suomeen saakka kuulumisia. Valokuvia Århusista löytyy ainakin Flickristä tagilla nextlibrary09. Flickrissä on myös ryhmä, mutta se on ainakin toistaiseksi tyhjä.

Helsingin kaupunginkirjaston tuoreeseen ja mukavasti käyntiin lähteneeseen, noin neljännesvirallisen matkaraporttiblogiin Tuliaiseen on ansiokkaasti kirjoiteltu myös.

Tapahtuma pyörii länsimaisen kirjastomaailman kuumien ytimien ympärillä, eli yhteisöllisyyden, kirjastorakennuksen merkityksen, luomisen mahdollistamisen, kirjaston oman kehittämis- ja organisointityön kehittämisen, kirjastojen verkkopresenssin ja nuortenkirjastotyön ympärillä. Lyhyesti sanoen kaikenlaiset asiat 2.0. Etukäteen suunniteltu ohjelma löytyy tapahtuman sivuilta grafiikoineen.

Netin kautta kuuluu  innostuneita hihkaisuja. Twitterissä käytetään hashtäginä #nextlibrary, suomalaiset käyttävät lisäksi #unconf09. Tottakai olen itsekin huudellut väliin 🙂 Jonkinlaista aavistusta etäläsnäolosta voi saada. Toivottavasti tapahtuma ei jää herätyskokoukseksi vaan ideoiden toteuttaminen ja saamiseen tulevaisuudessakin siellä niinkutsutun oikean työn äärellä onnnistuu.

Minulle viimeviikkoiset Kirjastopäivät 2009 ei järjestetyn ohjelman myötä ollut erityisen emansipatorinen tai innostava kokemus. Kirjastolaishenkeä se tietenkin ylläpiti. Kirjasto on sosiaalinen tila ja kohtaamispaikka kirjastolaisille itselleen. Tapahtumat eivät tietenkään ole luonteeltaan samanlaisia, ehkäpä joku molempiin tapahtumiin osallistuva laatii tapahtumista vertailevan arvion, esimerkiksi Petri Sorvipenkin äärellä -blogiinsa.

Kirjastopäivät 2009

Takana ovat vuoden 2009 Kirjastopäivät. Jukka Relander valittiin Suomen kirjastoseuran johtoon (kts. taloonastujaiskolumni Millainen kirjasto+kommentit), konseptisuunnittelua käsiteltiin, samoin kaunokirjallisuuden verkkopalvelua Kirjasampoa, Yleisten kirjastojen neuvoston (YKN) strategiaa ja etiikkaryhmän ehdotusta alan eettiseksi koodistoksi. Sellainenhan on olemassa joissain muissa maissa ja meilläkin nyt ollut kehitteillä. Hesari kirjoitti 10.6. jutun, jossa Kirjastopäivien teemoista esiin nostetttiin nettisensuuri. Asiaa ei sinänsä suoraan käsitelty päivillä, paitsi etiikkatyöryhmän lausunnon yhteydessä.

Paikalla oli kuulemma yli 550 henkilöä yleisistä ja muista kirjastoista mutta toki myös ammattikuntaamme sivuavia toimijoita lääninhallituksesta, ministeriöstä, firmoista jne. Olin ensimmäisen kerran mukana Kirjastopäivillä 2007 Kuopiossa. Silloin kävi nopeasti ilmi, että kyseessä ovat Kirjastoseurapiiripäivät ja sama päti nyt Turussakin. Juttua leivottiin vanhojen tuttujen sekä tietenkin myös uusien tuttujen kanssa. Kuten asiaan kuuluu, puolimuodollista illanviettoa istuttiin ensin keskiviikkona Arkenilla ja sitten baarissa ja torstaina Turun komeassa pääkirjastossa (ja sitten baarissa).

23 asiaa -verkkokurssiltamme oli mukana yllättävän laaja joukko. Enhän tietenkään tunnistanut heistä kuin osan. Eräskin kurssilainen osui sattumalta meseen perjantaina vaikka oli itse jo hotellilla pakkailemassa itseään kotiinpäin. Miten olisin hänet voinut tunnistaan, kun tunnusmerkkeinä on ”taivas jota kohti kurkottaa kaksi palmua”. Tämä on tätä internet-aikaa 🙂

Kirjastopäivät ovat Suomen Kirjastoseuran järjestämä, kiertävä biennaali ja sitä pidetään erityisesti pienemmille kirjastoille merkittävänä tapahtumana. Ottaen huomioon kaikki muut tiedonvälityskanavat ja tapahtumat, minkä tyyppinen ohjelma olisi päiville kaikkein parasta?

Jaakko Sannemann kyselee, mitä tarinaa Kirjastopäivät kertovat. En keksi vastaukseksi oikein mitään, keksitkö sinä?

Päivien aikana muutama osallistuja turisi niitä näitä Twitterissä, hashtägillä #kirjastopäivät. Nappasin muutaman merkityksettömän valokuvan, sekä muutaman videon. Ne ovat YouTubessa playlistinä mutta upotan ne  myös tähän  alle:

Kirjasammon annotointieditori SAHA

EU tuli kirjastoon

Opiskelijoita Kirjastopäivillä

Miksi KDK on tärkeää?

Zotero -ryhmä Informaatiotutkimus

Ketään tuskin kiinnostaa, mutta perustin Zoteroon ryhmän Informaatiotutkimus. Laitoin siemeneksi viitteet Helsingin avoimen yliopiston tämänvuotisten perusopintojen tiedonhankinnan ja informaatiolukutaidon -opintojakson kirjallisuuden.

En tiedä mitä hyötyä tästä voisi olla, en todellakaan ole edes täysin perillä Zoteron kaikista ominaisuuksista. Ajattelin että joku informaatiotutkimuksen piirissä enemmän elävä ehkä tietää 🙂 Mahtavatkohan Zoteroon tehdyt muistilaput, korostukset ym. annotointi välittyä käyttäjältä toiselle. Olisi hienoa.

Zotero on Firefox -laajennus viitteidenhallintaan. Tämänkaltaiset yhteisölliset ominaisuudet ovat ohjelmassa vielä tuoreita.

Laitoin tällaisen eksistentialistisesti itsekriittisen kuvauksen ryhmälle:

Informaatiotutkimukseen liittyvää aineistoa suomeksi, englanniksi sekä muilla kielillä.

(Joku voisi olla sitä mieltä että kannattaisi ennemmin liikkua kansainvälisissä piireissä, sellaisissa ryhmissä kuten Information research, Information science tms. Zoteroa ja erityisesti sen sos. web. ominaisuuksia kovin hyvin tuntematta kuvitelmani on se, että kiinteät, suppeat aiheet olisivat soveltuvampia kuin näin laajat. Parempi olisi ehkä perustaa ryhmä informaatiotutkimuksen perusopinnolle. Noh, niin tai näin, tälläinen suomenkielinen ryhmä nyt kuitenkin on perustettu ja ryhmän fokus (ja nimi) ehkä muutttuu myöhemmin.)

Yleisesti ottaen olen säilönyt nettikirjanmerkkejäni del.icio.usissa, jossa olen tunnuksella mace. Jatkan toki Delin käyttämistä, olen käytellyt Zoteroa lähinnä joihinkin duuniin liittyään viitteidenhallintaan, ja tallennellut joitain nettilinkkejä molempiin systeemeihin.

Haussa on muuten joku ns. sosiaalinen webin annotointijärjestelmä josta jollakulla olisi käyttökokemusta. Ne ovat erittäin kiehtovia!