Tee muokkauksia, älä sotaa
AVO-kurssin viides viikko käsittelee Wikipediaa ja Wikimediaa. Lähdeaineistosta Dirk Riehlen tekemä haastattelu How and Why Wikipedia Works: An Interview with Angela Beesley, Elisabeth Bauer, and Kizu Naoko osoittautui erittäin mielenkiintoiseksi, vaikka yleensä en jostain syystä tykkää lukea haastatteluja. Se toi aika hyvin esiin sen, että eri kieliset Wikipediat (ja muut Wikimedian hankkeet) ovat sangen autonomisia. Ne ovat tietenkin lähtökohtaisesti samanlaisia, mutta käytänteissä ja toiminnassa on merkittäviäkin eroja.
Tapaan toisinaan roikottelemaan Wikipediaan liittyvillä IRC-kanavilla, ihan yleisen urkkimisen vuoksi vaikka en varsinaiseen Wikipedia-työhön olekaan osallistunut kuin muutamalla pienen pienellä muokkauksella kauan aikaa sitten. Haluaisin seurata viikottaista Wikipedia Signpost -sanomalehteä sekä mitä metassa tapahtuu, mutta valitettavasti tuo käytännössä aina jää.
Wikipedia, ja yleensäkin Wikimedian hankkeet kuitenkin kiinnostavat minua silkan hulluutensa vuoksi ja siksi että ne uudelleenmäärittelevät tiedon muodostamisen ja tiedon muodostamisen organisoinnin tapoja. Kirjastolaisen on vaikea olla kiinnostumatta tällaisista hankkeista. Yhdessä Matti Lassilan kanssa kasaamamme ja vetämämme 23 asiaa -verkkokurssin aineistossa käsitelläänkin Wikipediasta ja wikejä yleensäkin.
Wikipedialla on monia etuja moniin muihin tiedonlähteisiin verrattuna. Sanakirjamainen neutral point of view, itsekritiikki ja käyttäjälle osoitetut varoituket, mahdolliuus tarkastella sisällöntuotannon prosessia ja niin edelleen. Käyttöliittymäkin on yhteinen, ja tämä helpottaa käyttöä huomattavasti. Normaalistihan joka webbisivustolla on oma käyttöliittymä, joka mukailee tai ei mukaile netin yleisiä konventioita. Wikipedian käyttö on ihan vaan todella mukavaa ja helppoa. Periaatteessa Wikipedia-artikkelit voidaankin nähdä omein lähteidensä yhdenmukaisena tiivistelmänä. Aiemmin oli muuten sellainen hakukone kuin Wikiseek, joka kohdistui ainoastaan Wikipediaan sekä sen suoraan linkkaamiin sivustoihin. Aivan mahtava idea hakukoneeksi!! Sääli että sille kävi jotain.
Google Maps for Mobile
Muutenkin pitäisi itse käyttää Wikipediaa jotenkin monipuolisemmin, nyt saavun sinne lähinnä Google-hauilla tai suoraan urlilla (jonka muodon olen oppinut ulkoa) ja käytän harvoin sanakirjan omia tiedonjäsentelymuotoja (etusivu, kategoriat, ”mikä linkkaa tänne” jne). Artikkeleiden keskustelusivuja silmäilen melko usein, etenkin jos aihe on kiistanalainen tai muuten kuuma.
Wikipedian ulkoisia työkaluja ei niitäkään tule juurikaan hyödynnettyä, paitsi toisinaan Google Maps for Mobilen Wikipedia -layeria, joka näyttää omaa sijaintiani lähellä olevat artikkelit.
Tämän tehtävän myötä tutustumistamme aineistoista sai mielenkiintoa kiihoittavasti näkymää Wikimedian prosesseihin, erityisesti suositeltu sivu -käytäntöjä. Tänään suositeltuna sivuna näkyy olevan Benedictus XV.
Wikipedian lisäksi muut Wikimedia-hankkeet ovat aika heikosti tunnettuja, ainakin täällä Suomessa. Wiktionary, Wikimedia Commons ja tämän kurssin suojapaikka Wikiopisto ovat kaikki sangen harvoille tuttuja. Wikipedia sensijaan on niin tunnettu, että erilaisia -pedioita (esim. irvokas Possupedia.fi) on siinnyt kuin sieniä sateella. Lisäksi Wikipedia ja wiki -termejä käytetään melko vapaasti toistensa synonyymeinä. Muistan Jaikusta kun suomenkielinen Wikiversity (eli Wikiopisto) pyrki kohti virallista statusta ja edellytettyä käännöstä tehtiin talkoohommana.
Riippumaton asiantuntija 