Istun luennolla, ja edessäni istuvalla kurssitoverilla on ekirjan lukija. En tiedä mitä hän siitä paraikaa lukee, mutta tämä on ensimmäinen kerta kun näen Suomessa että joku ihan tavallinen ihminen käyttää tuollaista.
Onko Se viimein alkanut?
Kuulemma Jenkeissä lukulaitteet ovat esim sisämaan lennoilla yleinen näky. Lentokentillä olen itsekin nähnyt niitä markkinoitavan. Toisin kuin noita erityiseseti jatkuvan tekstin lukemiseen tarkoitettuja laitteita, näkee Suomessa läppäreitä ja erityisesti miniläppäreitä usein.
Jos ekirjat breikkaavat seuraavan puolen vuoden sisällä ja suomalaiset kustantajatkin tukevan niiden yleistymistä tuomalla vihdoinkin markkinoille remekset, oksaset ja hotakaiset, niin miten minun kirjastoni on siihen varautunut? Entä sinun kirjastosi?
[edit 21.1.2010 15:30: kyseessä oli Sony PRS-300S, joka ei muuten Hintavertailu.fi:ssä ole elektroniikkaa vaan kirja (ISBN 9781848414853. En halunnut laittaa tähän tietoa laitteesta (enhän murhatuille puille painettuun kirjaankaan viitatessa kerro painoa ja painopaikkaa tai kerro millä liimalla teos on tehty), mutta tämä postaus ja kommentit voivat kiinnostaa kirjaston käyttäjien lisäksi googlen käyttäjiä.]
Riippumaton asiantuntija 
I have seen it a few times and I have to say the readers always look a bit self-conscious to me.
Did you see the Danes have signed with Google – the power of money in the face of weak principles eh?
*huippusalaista tietoa* Espoossa on ostettu laitteita ja jossain vaiheessa ne tulee asiakkaille lainattavaksi – kunhan henkilökunta ensin oppii niitä käyttämään 😉
@eikoku lol you’ve honed your finnish, i see! (or Google translate really does work) 🙂 🙂
Yeah a tad self-conscious sure, i’m sure ppl get all sorts of questions if they pull an ebook reader from their pocket. Also remember when not everyone had a mobile phone? Same with handfree and using a laptop in public.
I had a bit of a chat with the lad about the device. He said he mostly reads PDFs he’s downloaded off the net, some legally but mostly illegally or legality has been beyond him to judge (old and/or out-of-print books f.ex.). He also said he’d never bought an ebook, but would do so if some were available. The publishers here have nothing available, and libraries aren’t doing anything useful either. Well, journals are available via academic libraries, and would be useful to him. He said he’d never gotten any material for his ebook reader via a library service from EBSCO, Elsevier etc. People interested in humanist sciences would benefit from ebooks, since the fields are based strongly on literature and intertextuality.
He also said it’s quite nice to have a wide variety of books with him at all times, but told that this had an influence on his reading habits, compared to reading from printed books. Reading on that sort of device tended to be less linear. I must say i was leading his answers 😉
According to him PDFs work great, but for some files reflowing the text doesn’t work properly. Also some files don’t have proper metadata so titles and authors don’t appear consistently in the menus (he knew about such a thing as metadata, but didn’t know what to do about the problem).
I asked him if he knows anyone else with an ereader. No he said and he also told he’d bought his device (Sony 300-series) from abroad. He was under the impression that ebook readers are not available here (not true), but of cource you could order them from somewhere else.
To display my own feathers: i don’t like ebook readers and i hate PDFs. But i think there are some really important lessons for librarians here.
@sini joo oonki kuullu tosta, Turussahan on jo lainattavissa. Melkoisia ongelmia liittyy noihin ekirjan lukulaitteisiin, toisaalta jos on ongelmia painottava mielenlaatu ni näkee ongelmia joka paikassa ni sittenhän se on odotettavissa; toisaalta lukijoiden lainaaminen asiakkaille on aivan hiton yksinkertaista.
Mitään luettavaa ei tosin ole (suomeksi). Sekin olisi ratkaistavissa erittäin helposti.
Toivottavasti kirjastolaisten kokemuksista kuulee jotenkin. Pitäkää blogia tai julkaiskaa videoita youtubessa tms.!! Toistaiseksi about kaikki lukulaitekokemukset on peräisin tietotekniikka-alan piiristä, niissä on aivan eri tulokulma joka ei ole välttämättä kovin relevantti kirjastolaisten ja tavallisten ihmisten kannalta. Ekirjan lukijoihin liittyy hirveä määrä ennakkoluuloja: kysypä seuraavalta henkilöltä joka esim väittää että sellaiselta lukeminen rasittaa silmiä että onko hän ikinä nähnytkään ekirjan lukijaa. Luultavasti ei tiedä mistä puhuu.
@eikoku yeah i saw it, i remember Erland Kolding Nielsen and the Danes got some dissing at Den Haag workshop. Well, dissing Google was the most popular pastime among the professionals on our field 😉
Näitä on tosiaan nähnyt vasta lentokentillä ja koneissa.
Mace jo tietääkin, mutta olen siis asiasta aivan samaa mieltä (eihän macen kanssa voi ollakaan eri mieltä olematta typerä 🙂 Lukijat jotenkin vain tuntuvat niiiin CD-romilta. En oikein tiedä uskoisiko Amazonin Kindle-lukuihin ja hypeen siellä. Ehkä se on sitten totta.
Niin tai näin, on tärkeää huomata, että tässä on ainakin kirjastoille kaksi eri asiaa. Toisaalta on se kuuluisa kulutuskäyttäytymisen muutos, toisaalta kysymys kulutuselektroniikan laitehistoriasta. Kulutuskäytöksen muutos on se laajempi ja mielenkiintoisempi näistä.
Applen iSlate / whateveritscalled julkaistaneen kahden viikon päästä. Mun rahat on siinä.
Ja odotan ihan vilpittömästi innoissani. Pelkkä munKälätin on muuttanut mun tavan olla: kaverit, pelit, videot, jatkuva online, tekstit. DropBoxin kautta jopa kaikki mun tiedostot on siinä. Ja se on sentääs pelkkä puhelin.
@antti jokainen joka on ajanut junalla tietää että siellä todella monella ihmisellä on läppäri. Läppäri on yhteensopiva esim. kirjastojen kanssa koska se käyttää yleisesti käytössä olevaa teknologiaa, esim. www:tä. E-kirjan lukija ei ole mitenkään yhteensopiva kirjaston kanssa. Jos e-kirjan lukijat yleistyvät, meillä kirjastoilla ei ole mitään tarjottavaa. Niin ei ehkä käy, mutta haluammeko ottaa riskin? Pystyn hyväksymään sen, että konsoli- ja tietokonepelejä alettiin hommaamaan kirjastoihin 20 vuotta liian myöhään ja nyt ne ovat luisumassa verkkolevitykseen, pois käpälistämme. Mutta ne ovat vain pelejä. Eivät pelit todellisuudessa kuulu kirjastojen intressien piiriin paitsi siten, että niillä yritetään houkutella nuoria kirjastoon (ja siten lukemaan kirjoja). Peleillä ja pelaamisella on kirjastoille yksinomaan välinearvoa, joten mitä väliä konsoli- ja tietokonepeleillä!??!! Mutta en haluaisi että yleiset kirjastot olisivat 20 vuotta myöhässä e-kirjojen kanssa.
E-kirjan lukijoihin on nyt todella kova paine ja niiden markkinoita ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Siis muut ajavat kuin me. On vain (lyhyen) ajan kysymys koska suomalaiset kustantajat laittavat oksasia ja remeksiä verkkomyyntiin. Se päätös ei ole tekninen, sillä kaikki kirjat ovat olleet jo digitaalisia tekstinkäsittelyn keksimisestä lähtien, kymmeniä vuosia.
Kirjasto voi olla tai olla olematta osallisena kun ihmiset lukevat kirjoja. What’s it going to be?
Edelleen kuulee usein jotain senkaltaista, että kyse olisi pelkästä formaattimuutoksesta. Siis vähän kuin 80-luvulla CD:n tullessa vinyylien ja kasettien rinnalle. Ihmiset kirjastoissa ehkä ajattelevat vieläkin e-kirjoista jotenkin näin. Indikaattori tästä on uusi ja sinänsä ihan kannatettava idea lainata kirjastoista e-kirjanlukijoita – ei siis tekstiä, vaan teknistä laitetta.
Kirjastojen kohdalla parempi analogia on kuitenkin CD ja Spotify / musiikin muu suora verkkojakelu. Se tarkoittaa sitä, että formaatti muuttuu, mutta myös sitä, että koko kulutuskäyttäytyminen muuttuu.
Sisältö liukuu maailmaan, jossa kirjastolla ei ole enää erityisoikeuksia. Aineisto valuu kirjastosta ulos. Sitä ei yksinkertaisesti enää ole.
Siksi tietysti tämä on vähän harmillista. Ei minullakaan vastauksia ole. Ehkäpä kirjasto todella oli eräänlainen mahtava 1900-luvun länsimaisen kulttuurin voimannäyte, jolla kasvatettiin osaava kansa. Meidän yleisen kirjaston perinnehän ei ole vain valistuksessa, vaan myös sellaisessa pohjoismaisessa yhteiskuntaperinteessä, joka laittoi kaikki lapset samaan kouluun ja lupasi kaikille asunnon. Kaikille avattiin ovet. Noin historiallisesti aika käsittämätön idea. Ja uskomattoman fantastinen.
Tämä perinne on jo muutenkin hajoamassa, joten ehkä suurten ikäluokkien mahtava perinne – kirjastokin – pitää ajatella osaksi tätä. Eikä tämä ole vain huono asia.
Asiat muuttuu. Ainakin minusta tämä nykyinen verkottunut, monikulttuurisuutta ainakin jo lähestyvä ja kauppojen aukiolot vihdoin murentanut vapaa yhteiskunta on ihan kiva. En kaipaa rasismia, pikkusieluisuutta tai muutakaan yhtenäiskulttuurin ikeeseen kuuluvaa.
Hah, olipa kirjoitus 😀 Mutta pointtina siis tämä, että kirjastoille muutos ei välttämättä ole enää kirjastojen käsissä. Eikä se ole välttämättä kamalaa. Jos yhteiskunta haluaisi antaa kirjastoille etuoikeudet digitaaliseen materiaaliin, se olisi jo tapahtunut.
Korkeakoulukirjastoissa on otettu huomattavasti aktiivisempi ote e-kirjoihin kuin yleisten kirjastojen puolella. Tämä johtuu luonnollisesti lisensiointiehdoista. Opiskelukäytössä e-kirjat ovat jo ihan varteenotettava vaihtoehto paperikirjoille ja kirjaston rooli on tärkeä niiden hankinnassa ja välittämisessä opiskelijoille.
Miten sitten Amazoniin ja Googlen palvelut muuttavat tätä systeemiä jatkossa? Tarvitaanko jatkossa kirjastoa välissä? Toistaiseksi lisenssiehdot suojaavat kirjaston roolia teosten välittäjänä, mutta onko tämä keinotekoinen este pysyvä?
Missä vaiheessa keskeiset akateemiset e-kirjatoimittajat (ebrary, Dawsonera, MyiLibrary jne.) alkavat toimittaa kirjat sellaisessa muodossa, että ne avautuvat vaivatta uusissa e-kirjalukijoissa? Entä iPhonessa ja tulevissa tablet -laitteissa?
Yritin tässä viime viikolla ottaa yhteyttä sähköpostitse Suomen kustannusyhdistykseen ja kysäistä missä mennään suomalaisten e-kirjojen osalta. En ole saanut mitään vastausta. He ovat pykänneet oheisen sivuston aiheesta:
http://www.sahkokirja.fi/
@antti seppänen o-shit, sorry kommenttisi oli jääny WordPressin roskasuotimeen, ja tulin tarkastaneeksi sen vasta nyt! Pahoittelen hitauttani, ei missään tapauksessa ollut tarkoitus olla laittamatta tota näkyviin.
Päin vastoin, kiitos kommentista!
@antti seppänen Ellibs väittää että niiden (Adobe Digital Edition -tekniikkaan) perustuva e-kirjatarjonta toimii isossa osassa lukijoita, en tosin ole kokeillut.
Olen sitä mieltä, että e-kirjat ja muut e- alkuiset julkaisut ovat yhteensopivuustuote tässä siirtymävaiheessa digitaaliseen julkaisemiseen (jollaista web on aidoimmillaan; e-julkaisut on sitä ettei nähdä metsää puilta). Ajankohtaista kaunokirjallisuutta ei Suomesta e-kirjana saa vaikka haluaisi. Ja uskon että kirjastot kyllä haluaisivat. Tilanne voi kuitenkin muuttua erittäin nopeasti, kaikki edellytyksethän on olemassa (esim. kirjat oikeasti on jo digitaalisessa muodossa, vaikka niitä ei julkaistakaan sellaisina).
Oletko Antti kokeillut toimivatko esim. Nellin kautta ladatut aineisto e-kirjan lukijassa. Iso osa ainakin minun tapaamistani aineistoista on ollut PDF tai HTML-muodossa (tai sekä että) ja ne pitäisi periaatteessa toimia kyllä jos lataa ensin tietokoneelleen ja siirtää siitä sitten e-kirjan lukijaansa.
Aha joku käpelöi iPadia Sähkötalon kahvilassa.