Kirjastokäynti on valitettava rasite, mutta kannattaa

Onnellinen kirjaston käyttäjä🙂

Suhtaudun skeptisesti kirjastomaailmassa käytävään innostukseen siitä, että kirjastojen pitäisi olla enemmänkin kohtaamis- ja tapahtumapaikkoja, elämyspuistoja, hengailumestoja, mediateekkejä jne. kuin aineistovarastoja. Tämä on hyvän fiiliksen blogikirjoitus, joten vältän nyt menemästä asiaan sen syvemmälti (se siitä hyvästä fiiliksestä). Huomaa, etten skeptisyydestäni huolimatta halua tietenkään olla (liian) tuomitseva tätä ”pomppulinnaintoilua” kohtaan.

Kirjastoilla on aivan mielettömän hyvä palvelukonsepti: ulos lainaaminen. Katsopa oheista kuvaa tarkasti. Näet kirjaston käyttäjän. Siellä niin, Halkolaiturilla auringossa paistattelemassa ja kirjaa lukemassa. Juuri tuota on kirjaston käyttö.

Lainaaminen mahdollistaa kirjaston käyttämisen missä ja milloin se itselle parhaiten sopii. Jokainen lainaava kirjasto on mobiili kirjasto, ilman mitään surkuhupaisia, kännyköillä käytettäviä aineistoluetteloita joiden kutsuminen ”kirjastoiksi taskussasi” on suorastaan loukkaus. Kirjaston käyttöä ei ole kirjastossa käyminen. Se on vain kiusallinen ja valitettava logistinen toimitus, josta kirjastot eivät ole vielä halunneet asiakkaitaan vapauttaa. Kirjaston todellista käyttöä on kirjojen tai lehtien lueskelu, musiikin kuuntelu tai leffojen katsominen jossain mukavassa, itse valitussa ympäristössä, mahdollisesti laadukkaassa seurassa. Ja jotain hyvää suuhunpantavaa on mieluusti saatavilla myös.

Tällaisina upeina kesäpäivinä jokainen osaa arvostaa sitä, että kirjaston käyttöelämyksen edellyttämä, pakollinen kirjastossa käynti kestää vain minuutin pari ja suurimman osan käyttöelämyksestä (useita, jopa kymmeniä tunteja) voi viettää missä ja miten haluaa, kirjastosta noutamiastaan teoksista autuaasti nauttien.

(tätä blogikirjoitusta ei todellakaan ole laadittu kirjastossa)

6 thoughts on “Kirjastokäynti on valitettava rasite, mutta kannattaa

  1. Minulle kirjasto on ollut aina kohtaamis- ja hengailupaikka. Siellä on tapailtu kavereita ja vietetty aikaa eikä siihen ole liittynyt koskaan mitään ’pomppulinnatouhua’. Toisaalta tämän päivän kirjaston pitäisi olla kaikkea ja aina kun jostain resurssista tingitään, haluttaisiin kirjastoille lisätä joku ’sille luonnostaan hyvin sopiva rooli’ entisten lisäksi. En periaatteesta vastusta esimerkiksi urheiluvälineiden lainaamista kirjastosta, mutta kun meidän kirjastoon tällaista lainausmahdollisuutta tarjottiin kävi ilmi, että samalla kirjaston henkilökunta olisi joutunut kurssitettavaksi liikuntavälineiden käytöstä. Me olisimme neuvoneet ja opastaneet asiakkaita välineiden oikeassa käytössä ja kantaneet vastuun, jos mahdollisen virheellisen ohjeistuksen seurauksena asiakas olisi loukannut itsensä. Ja kaikki tämä, aivan oikein, ilman minkäänlaista palkankorotusta. Tilastokeskuksen mukaan liikunnanohjaajan palkka on muuten aika tarkalleen kirjastovirkailijan ja kirjastonhoitajan palkan keskiarvo joten tällä perusteella kai ei kahden työn hoitamisesta maksaa mitään ekstraa kun palkka on kuitenkin keskimäärin sama?

  2. Loistava analyysi!
    ”Kirjaston käyttöä ei ole kirjastossa käyminen. Se on vain kiusallinen ja valitettava logistinen toimitus, josta kirjastot eivät ole vielä halunneet asiakkaitaan vapauttaa.”

    Lainaus tuo esiin sitä ajatusta, että myös kirjastojen kehittämisessä pitää osata ”lateraalista ajattelua” (de Bono) tai ”poikittaista katsomista” (Pirsig).

    Vastavoimana tuolle argumentille voisi tuoda esiin sen nykyään valitettavan harvinaisen tilanteen, että kirjasto kirjoittaa. Olen unelmoinut – ja jonain päivänä se se vielä toteutuu – Wikipedia-workshopista, joka tapahtuisi nimenomaan kirjastossa. Mukana olisi asiakkaita ja henkilökuntaa näistä nimilappurooleista vapautuneina, tapahtumina iloista säntäilyä tiedonlähteiden ja auki olevien Wikipedian artikkelien välillä sekä yhteistä ongelmanratkaisua. Siinä saisivat tyngät ja lähteettömät kyytiä. Koettaisiin kollektiivinen elämys, jonka yksi avaintoimija – ei siis tylsästi paikka tai ”resurssi” – olisi kirjasto. Idean saa var… ei kun lainata ulos.

  3. Hyvä kirjoitus, mace! Liityn fan clubiisi.

    Mitä tulee Wikipedia-kirjoittamiseen:

    Olin kuuntelemassa Erkin hyvää ja innostavaa esitystä siitä, että kirjastolaisten pitäisi ruveta kirjoittamaan Wikipedia-artikkeleita.

    Omalla kohdallani asia kaatui heti lähtökohtaisesti siihen, että löytyy ehkä kolme aihetta, joista voisin lisäopiskelun avulla kirjoittaa alkeistason asiantuntemusta edustavan artikkelin. Tai kaksi.

    No. Tietenkin, jos hyvin moni kirjastolainen kirjoittaisi ne kaksi tai kolme artikkelia, joihin asiantuntemus riittäisi, siitä tulisi yhteensä aika monta artikkelia. Mutta kun Wikipedia-kirjoittelua tarjoillaan ikään kuin työn uutena sisältönä? Ei noin huimaava artikkelitehtailu taida työuraksi riittää.

    Olisiko tarkoituksena laajentaa toimenkuvaa toimittajan suuntaan, niin että ryhtyisimme kirjoittamaan sellaisistakin aiheista joista emme tiedä mitään?🙂 Toisaalta aihepakettien laatiminen on aina kuulunut kirjastotyöhön, itsekin olen sitä harrastanut… Ehkä wikipeditointi ei olisikaan ihan mahdoton ajatus.

    • Pitää todeta, että ”kirjoittaa artikkeli Wikipediaan” ei ole se yleisin eikä kovin todennäköinen kontribuutio useimpien kirjoittajien kohdalla. Sen sijaan artikkeleita a) aloitetaan tai b) muokataan, c) täydennetään tai d) korjaillaan. Nämä eivät tietenkään ole poissulkevia tekoja. Itse asiassa, jos artikkeli oitis valmistuisi se taitaisi olla Wikipedian luonteen vastaista. Toki merkittävä osa artikkeleita pysähtyy johonkin tilaan pitkäksikin aikaa, mutta periaatteessa ne eivät ole koskaan valmiita.

      Kirjoitin Signumissa 2/2010, että kirjastolaisten pääosin edustaman ”asuttajatyypin” ja esimerkiksi projektitoimijoiden enimmäkseen edustaman ”valloittajatyypin” välimaastoon soisi syntyvän ”tiedustelija”-orientaation, joka ymmärtäisi näitä kumpaakin todellisuutta. Tiedustelija olisi omiaan esimerkiksi osallistuen tukemaan kirjaston asiakkaita sisällöntuotannossa, vaikkapa sitten Wikipedian parissa.

      Muuten, voiko kirjastolainen hakea tietoa aiheesta, josta ei tiedä mitään?
      (Tämä on provokaatiota…)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s