11 thoughts on “Marcin on kuoltava

  1. Ah, Marc!

    Marcin erikoisimpia piirteitä on se, että sitä kohdellaan kirjastoissa kuin se olisi digitaalista sisältöä eikä pelkkää metadataa. Havahduin tähän vasta ihan äskettäin, kun kuuntelin miten kirjastolaiset kuvasivat ns. digitaalisia palvelujaan.
    Kuulin paljon puhetta luetteloinnista ja metadatasta. Enkä mitään oikeista sisällöistä.

    Käsitesotku on niin outo, että se selittää miltei kaiken: miksi digitaaliset sisällöt eivät koskaan saaneet kunnon lähtöä kirjastoissa, miksi kirjastot suhtautuvat metadataansa kuin sitä olisi jotenkin hoivattava ja suojeltava, miksi järjestelmät ovat kiinni ja kirjastojen pää puskassa. Marc todella selittää tämän kaiken!

    Kukaan ei kutsu VR:n lippupalvelua webissä verkkojunaksi, mutta kirjastojen fyysisten kirjojen paikannuspalvelua kutsutaan verkkokirjastoksi. Kirjastoissa tämä on ihan ok, sillä… niin, no koska meillä on Marc.

    Time to go, little fellow.

  2. Mielenkiintoista, mutta putosin jo perehtymättömyyttäni kelkasta🙂 Olisiko vinkata hyvää lähdettä, jossa MARC (ja sen ongelmat) selitetään maallikolle?

  3. Herraisä minulla on täysi työ yrittää ymmärtää Ongista (Onkeista?) jotain. En enää tarvitse elantoni puolesta tuota ymmärrystä, mutta sielu ei siedä että se jää ymmärtämättä.

    Olin ammattiluetteloija kun marc tuli, ja marcillakin luetteloin ja indeksoin pitkään. Olin jopa innostunut kokoelmien järjestämisen ja löytyvyyden filosofiasta.

    Omaksi puolustuksekseni kerron, että olisin alusta alkaen suonut dokumentin sisällön avaamista luetteloon – eikö se ole osa siitä ”sisällöstä”, mistä Mace puhuu?

    (Mace, kullannuppu, paa tähän vähän vahvempi tekstiväri! Ei tätä taho voida lukea kun on huono näyttö ja huonosti huonon näytön lukemiseen soveltuva valaistus. Varsinkin oikean kehyksen vihreät jäävät lukemati.)

  4. Joillain ihmisillä on suuri tarve kommentoida ennemmin Facebookissa (intranet) kuin täällä internetin puolella. Syistä en käy tässä arvailemaan, mutta asianomaiset kommentit löytyy täältä. Niiden näkemiseen tarvii olla mun frendi Feisbuukissa, vaikka olen säätänyt kaiken niin avoimelle kuin sietää.

    En nyt oikein osaa noita FB-kommentteja tässä sen kummemmin referoida. Vapaaehtoisia?

    @Antti Jesh näinhän se on. Jos keskityttäisi niiden selloloosalerpukkeiden sijainnin seuraamiseen ja unohdettaisi nää verkkohommat. Asiointitiedot verkkoon (eli osoite ja aukioloajat) ja ehkä jotain bannerikamppanjoita välillä, muu on loppujen lopuksi turhaa. Yleisten kirjastojen osalta siis. Mut jotenki sitä haluisi ajatella että tällä meidän sisäisessä käytössä olevalla metadatalla voisi olla laajempaakin kiinnostusta, esim. näkyisi aivan suoraan mistä asioista ihmiset kirjoja lukee.

    @Anna-Liisa lupaan vielä enemmän harkita WordPressin CSS-laajennoksen ostamista. Oikeastaan aika naurettavaa ettei minulla vieläkään ole sitä, se maksaa vain 15€ vuodessa ja minulle on tullut parikin kommenttia tuosta luettavuudesta. Pahoittelen.

    @Erkka tsekkaa toi eka linkki, eli http://marc-must-die.info, joka on tämän kirjoituksen varsinainen aihe. MARC21-formaatin suomennosta ylläpitää Kansalliskirjasto. Muita kirjoituksiani aiheesta löytyy tietenkin tagilla marc, josta löytyy myös esimerkkiä miltä MARC -tietue näyttää.

  5. @Mace: Ehdin noita pläräämään, mutta en oikein ymmärtänyt niitä. Apu löytyikin aikaisemmasta postauksestasi (joka on kesän reissatessa jäänyt lukematta), jossa ollut kappale sai ongelman ytimen kuullostamaan tutummalta: ”MARC on ilmaisuvoimainen, muttei todellakaan kovin nykyaikainen datamuoto. Ongelma on muun muassa se, ettei se ilman käytössä ollutta luettelointisäännöstä todella sitoudu muuhun maailmaan. Esim. se, että ylläolevassa tietueessa on asiasanat (kentissä 650‡a) yhteiskuntafilosofia, valtiofilosofia, valta sekä kirkko ei auta yhtään, ellei tiedossa ole sitä, mitä asiasanastoa tai ontologiaa käytetään, missä se sijaitsee ja miten sitä käytetään. Lisäksi tekijänä on mukamas Hobbes, Thomas mutta tämä ei ole viittaus henkilöön, vaan tietokoneen kannalta täysin merkityksetön merkkijono. Toisinaan toistellaan mantraa “context is king”. Kirjastodataa käsitellessä se on syytä esittää muodossa “context is lost”.”

    Kävin sitten vielä marc-must-die.infon linkkiläjiä vielä läpi ja tämä vanha postaus http://www.libraryjournal.com/article/CA250046.html antoi lisäavaimia keskustelun seuraamiseen🙂

    • Totta… tuo yhden käyttöliittymän strategia on toiminut muissakin yhteyksissä laatua merkittävästi parantavana tekijänä. Toki tiedon päivitys pitää olla sallittu vain sallituille henkilöille, mutta senkin voi hoitaa saman käyttiksen kautta.

  6. Olin viikolla MARC 21-koulutuksessa yrittäen ymmärtää tätä hienoutta. Okei, kyllähän siinä sitä asiaa oli ja varmaan jonkun mielestä parempaa ei voi olla… mutta minulla vain tuli mieleen Lars Iselidin esitys semanttisesta webistä missä keskiössä oli ”matlåda”. Miten MARC eroaa tästä? Tietokannassa ei varmaan teoriassa mitenkään, mutta ainakin minun mielestä tässä on kyse enemmän näytettävästä muodosta kuin tietokantaan tallennettavasta muodosta… Miksei meillä voi olla oikeasti jotain sellaista kuin XML? Vähänkö minun oli vaikea hahmottaa miksi jotkut tietyt kuvailujutut tule yksi 2xx kentästä ja joku toinen vaikkapa 5xx-kentästä? Eihän siinä ole mitään järkeä? Kyse on kuitenkin tiedon mallintamisesta – ainakin minua helpottaa ihan hirmu paljon, jos pystyn hahmottamaan asioiden väliset suhteet – mikä kuuluu mihinkin ja mikä on ylätasoa jne. Valitettavasti en kokenut tällaista valaistumista MARC 21:n kenttien esittelyssä….😦

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s