Mikäs se oikea aakkosjärjestys olikaan?

Aapiskukko, joka joonialaisen nimensä "Α-Ω ἀλεκτρυών" perusteella tunnetaan englanniksi nimellä "Oh cock"

Juolahti tuossa mieleen juuri, että vieläkö muuten koulussa opetetaan että aakkosjärjestys on abcdefghijlkmnopqrstuvwxyzåäö? Miten tää selitetään lapsille? Nehän tietää jo ennen kouluun tuloa että oikea aakkosjärjestys on qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm.

Tai tarkemmin sanoen aakkosjärjestys on kaksiulotteinen, eli kirjaimilla on oikeassa järjestyksessä 3-8 kappaletta vieruskaveria, eikä vain 1-2 kappaletta kuten yksiulotteisessa aakkosjärjestyksessä. Kun ihminen näkee kirjoitusvirheeltä vaikuttavan sanan, esim. ”kissa kävdli näppäimisöllä”, hän ymmärtää heti mistä on kyse: d ja e ovat aakkosjärjestyksessä viereiset kirjaimet. Myös sanoissa kävwli, kävrli ja kävfli esiintyy täysin identtinen virhe eikä noiden sanojen ymmärtäminen ole mikään ongelma.

Eipä huvittaisi olla kouluopettaja, eikä kyllä oppilaskaan. Kuinka kauan Suomen itsenäistymisen jälkeen lapsille kerrottiin edelleen vanhentunutperinteinen tieto, että nämä alueet ovat osa Venäjää? Voisi olla ihan hyödyllistä päivittää opetussuunnitelmat vastaamaan todellisuutta.

Pitäiskö kirjastossakin päivittää hyllyt vastaamaan yleisesti hyväksyttyä aakkojärjestystä?

3 thoughts on “Mikäs se oikea aakkosjärjestys olikaan?

  1. Kirjastohan on kokenut juuri suuren muutoksen, kun aakkosjärjestykseen perustuvasta arkkitehtuurista on käännytty noudattamaan – sekä ihmistenvälisen että ihmisen ja aiheen välisen – kohtauspaikan käsitettä promotoivaa, propagoivaa ja artikuloivaa sisustussuunnittelua ja hyllytystä.

    Mielestäni qwery-kirjasto on helposti hyllyjärjestyksellä toteutettavissa nykyisten kirjastorakennusten tiloissa.

    Puuttuu vain tahtoa. :DD:D:DD

  2. Mielenkiintoista pohdintaa🙂

    En kuitenkaan osaa mieltää abc:n ja qwerty:n ristiriitaa millään tasolla ongelmaksi. Enkä pidä satunnaisten alle 7-vuotiaiden itse muodostamaa logiikkaa niin arvokkaana, että sitä pitäisi suojella opetusta muuttamalla. Ensimmäisillä luokilla maailmankuva järisee varmaan monilta muiltakin osin🙂

    Mutta koska kysymyksesi on hyvä ja itsellä ei ole lapsia koekaniineina, innostuin soittamaan muutamalle tutulle perheelle ja kysyin 4–6-vuotiaiden abc/qwerty-tuntemuksesta.

    Lapset osasivat suuntaa-antavasti abc-järjestystä tai eivät mitään. Kaikilla kirjaimiin tutustuminen on tapahtunut jonkin muun kuin näppäimistön kautta. Näppäimistön käyttö ei ollut kirjoittamaan oppineille yhtä spontaania kuin kynällä kirjoittaminen. Jännää oli tieto, että kaikilla lapsilla oli kotona leikkitietokone, jolla pystyi harjoittelemaan aakkosia (yhdessä mallissa qwerty, toisessa abc) – kaikissa tapauksissa lapsi oli hylännyt lelukoneen heti kun kynä alkoi pysymään kädessä ja kaikki lapset tykkäsivät harjoitella kirjaimia piirtämisen yhteydessä kynällä (sisarusten kirjoittamisen matkiminen oli suosittu leikki 2–4-vuotiaillakin).

    Yksi vanhemmista kommentoi kyselyäni osuvasti, että lapselle ei aakkosjärjestyksen jankkaamisesta ole mitään muuta hyötyä kirjainten nimien oppiminen. Numeroiden kohdalla järjestysmerkitys onkin sitten merkittävämpi jo nuorempana.

    Yritin sitten puolison kanssa palauttaa mieleen mikä on qwerty-järjestys. Molemmat osaamme kirjoittaa sokkona, mutta järjestyksen saaminen kohdilleen ei onnistunut kovin helpolla. Pienen pähkäilyn jälkeen tulimme kuitenkin tulokseen, että abc:lle rinnakkaisen järjestyksen oppiminen olisi helppoa paljon kirjoittavalle. Siitä pääsimmekin kysymykseen, että jos qwerty-järjestystä opeteltaisiin koulussa, niin tarkoittaisiko se, että eri maissa olisi sen jälkeen nykyistä voimakkaammin erilainen aakkosjärjestys? (vrt. Ranskan azerty jne.)

    Pointtisi näppäimistöön pohjautuvasta virheenkorjauksesta on hyvä, virtuaalinäppäimistöjen virheenkorjaushan perustuu vastaavaan. Tosin tutkimuksen mukaan (http://www.mrc-cbu.cam.ac.uk/people/matt.davis/Cmabrigde/) lukutaitoiset ihmiset pystyvät korjaamaan aika massiivisiakin virhemääriä sanan summittaisen muodon ja kontekstin perustella (lieneeköhän sukua samalla ilmiölle, jonka vuoksi monet pystyvät lukemaan tekstiä sieltä täältä silmäilleen).

    Ajatuksestasi tuli mieleen, että monethan ovat oppineet Nokian kännyköissä käytettävän T9-sanakorjauksen logiikan niin, etteivät hämmenny (ainakaan pitkäksi aikaa) kokonaisista sanavaihdoksista. Ja iPhonen autocorrectin tuottamien muunnosten keräilyhän on suorastaan karnevalisoitu (http://damnyouautocorrect.com/).

    Kiitos postauksesta. Eipä ole hetkeen tullut suotua ajatustakaan niin tärkeälle, mutta arkiselle asialle kuin aakkosjärjestykselle. Uppouduin hetkeksi scifi-päiväuneen kun aloin ajattelemaan miten monet kirjat, listat, kyltit, jne. muttuisivat täysin kryptisiksi kun abc olisi muuttunut qwertyksi🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s