Tervehdin teitä, Turun pääkirjaston siivoojat

Turun pääkirjastolla hyörii aina siivoojia, kiitos heille

Uusturkulaisena on ollut erittäin mielenkiintoista tarkastella elämää tässä kaupungissa ja sen kirjastossa. Toistaiseksi en ole edes vielä käynyt lähikirjastoissa (jahka säät paranee niin kiertelemme pienellä porukalla Varsinais-Suomen kirjastoja fillareilla), mutta tämä Turun pääkirjastolla päivittäin norkoilu on tuottanut lukuisia ahaa-elämyksiä.

Yksi erityinen asia johon olen kiinnittänyt huomiota, ovat siivojat. He ovat mahtavia! En tiedä onko erityisesti suunniteltu homma vai käytännön järjestelyjen sanelema tosiasia että siivoojat häärivät täällä pääkirjastolla kirjaston aukioloaikaan, mutta aivan mahtava fiilis tulee siitä, että kun aamulla saapuu kirjastoon klo 9 aikoihin niin asiakastiloja imuroidaan. Siivouskärry on aina parkissa jossain ja useampi siivooja hääräilee täällä aamusta iltaan. Juuri he liikkuvat henkilökunnan tilojen ja asiakastilojen välillä kaikkein luonnollisimmin ja suvereeneimmin.

Huomioiva, välitön ja tervetulleeksi toivottava kirjastotunnelma, näin se tehdään.

Advertisement

Tein esittelyvideon ehdottamastani issue trackeristä

Ehdottelin pari päivää sitten useissakin paikoissa (blogissa, Kirjasto-kaapelilla, privana useamman henkilön kanssa), että me kirjastolaiset voisimme perustaa issue trackerin sekä Axiellin verkkokirjastotuotetta Arenaa että heidän taustajärjestelmäänsä Auroraa varten ja mahdollisesti muuhunkin käyttöön. Ehdotus on saanut paljon kannatusta eri puolilta, eiköhän näillä puheilla pistetä homma pystyyn. Kirjastot.fi päivittänen Redminen uusimpaan versioon, niin päästään alkuun.

Pohjille voisi varmaan laittaa nykyiset aikataulut (testivaihe, tuotantoon meno jne), tiedossa olevat päivitykset, vaatimusmäärittelyt ja mitä ominaisuuksia on kaavailtu tulevaisuudessa sekä tietenkin bugit ja sensemmoiset.

Tein pienen esittelyvideon Kirjastot.fi:n tarjoamasta projektinhallintatyökalusta Redminestä, sekä siitä miten olen sillä itse hallinnoinut EuropeanaLocal -hanketta.

Korkearesoluutioisemmista videoista näet lukea tekstinkin, niin saat paremman kuvan miten olen järjestelmää käyttänyt.

Axiell saa palautetta; miten parannettaisi tilannetta?

Axiell

Ei kannata missata Kirjastot.fi:ssä käytävää keskustelua Axiellista sekä PIKI-alueen verkkokirjastouudistuksesta. Heikki Poroila aloitti blogissaan otsikolla PIKI-uudistus Tampereella epäonnistunut – asiakaspalaute murskaavaa ja sittemmin keskustelua on käyty Kirjasto-kaapelin puolella.

Jos minulla olisi kirjasto, se olisi varmasti Auroraton ja luultavasti Arenaton. Kirjastojen ja yritysten suhde on kiusallinen, eivätkä kirjastojen suhteet Axielin kanssa tunnu kuulopuheideni mukaan olevan kovin lämpimät. Tämä varmaan tiedetään Axiellissa kyllä, mutta itselleni lähinnä HelMetin Innovative -umpiossa kasvaneena epäluottamuksen määrä on kuitenkin ollut yllätys. Tilanne ei tietenkään ole kenenkään etu, ei kirjastojen, ei Axiellin eikä Suomen kansan etu.

Hyvä kuitenkin että tätä keskustelua käydään. Eilen taas seikkailin avoimen lähdekoodin maailmassa, ihailusta pakahtuneena. Aivan eri maailma. En nyt tarkoita tuotteita (siis tietokoneohjelmia) vaan avointa lähdekoodia kokonaisuudessaan. Mitä tapahtuisi jos avaisimme Axiellin kanssa tai ilman Axiellia jonkun issue trackerin, jonne dokumentoisimme ohjelmistohankkeitamme? Voisimme tehdä sen heti, siihen ei kauaa menisi sillä Kirjastot.fi on pitkään tarjonnut alallemme keskitettynä projektinhallintatyökaluna Redmineä.

Julkiset ongelmien raportointi-, dokumentointi- ja seurantatyökalut ovat olleet arkea avoimen lähdekoodin maailmassa vuosikausia. Vaikka Axiellin Arena ja Aurora -tuotteet eivät avointa lähdekoodia olekaan, voisimme aivan hyvin valita tehdä projektinhallintaa avoimesti, mieluusti Axiellin kanssa yhteistyössä.

Tässä vielä täydellisyyden (ja tautologian) vuoksi Kirjasto-kaapeli -foorumille kirjoittamani haaste:

Hyvää keskustelua täällä. Mutta hmm-hmm miten voitaisi parantaa tilannetta?

En tiedä moniko meistä tuntee esim. issue trackereiden kaltaisia projektinhallintatyökaluja enkä tiedä millaista ohjelmistoprojektien hallintaa Axiell sisäisesti tekee, mutta ehdotan, että avaamme julkisen issue trackerin.

Kirjastot.fi on jo pitkään tarjonnut Redmine -ohjelmistoa kirjastojen erilaisiin projektinhallintatarpeisiin, olen itse käyttänyt sitä 23 asiaa -verkkokurssin ja Suomen EuropeanaLocal -hankkeen yhteydessä. Redmine on ihan hyvin toimiva ongelmapohjaiseen projektinhallintaan, tosin en ole mikään projektinhallinnan ammattilainen enkä ole aktiivisesti käyttänyt montaakaan vastaavaa ohjelmistoa. Avoimen lähdekoodin maailmassa joitain yleisesti käytettyjä ovat Bugzilla, Launchpad, Trac (mm. Europeana), SourceForge, Google Code, Redmine.

Tällaisethän ovat tuolla ”Oikeassa Maailmassa”, kirjastokuplamme ulkopuoellla aivan arkipäiväisiä ohjelmistonkehityksen työkaluja. Avoin lähdekoodi ei ole edellytys tällaisen järjestelmän käyttämiseen (vaikka avoin lähdekoodi on tietenkin parempi asia kuin estetty lähdekoodi).

Vaski-kirjastoissa ollaan ottamassa käyttöön Auroraa. Asiakasliittymäksi tulee KDK, jota pilotoimme. Henkilökohtaisesti olen valmis sitoutumaan yllä kuvailemani kaltaiseen järjestelyyn käyttää jotain issuetrackeriä. Itseasiassa olisin hyvinkin kiinnostunut jos me Axiell -tuotteita kehittävät kehittävät päättäisimme ottaa tuollaisen jokapäiväikseksi työkaluksemme ja yhteistyöalustaksemme.

Olisiko kiinnostuneita? Tämä on erityisesti suunattu kollegoilleni Vaski-kirjastossa, Axiellille ja Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluyksikölle, sekä mukaan haluaisin tietenkin kollegoita muualtakin jossa Axiellin kanssa toimitaan. Äkkiseltään tuntuisi hyvältä perustaa omat issue trackerit Axiellin Auroralle ja Axiell Arenalle, ja KDK:llekin olen kaipaillut sellaista. Miten on?

Wikiopistossa verkkokurssi kirjastolaisille

Wikiopisto, suomenkielinen Wikiversity

Wikiopistossa on meneillään Leena Järveläisen Turun AMK:n erikoistumisopiskelijoille vetämä Kehittyvät verkkopalvelut -kurssi kirjastolaisille.

Vuoden 2011 kurssin sisältö näyttää hyvältä ja opiskelijat ovat käyneet mielenkiintoista keskustelua esimerkiksi kirjastojen tulevaisuudesta oppimiskeskuksina lukupiirissään teoksesta Eero Sormunen+Esa Poikela (toim.): Informaatio, informaatiolukutaito ja oppiminen (Tampere University Press, 2008, ISBN 978-951-44-7285-5).

(via Petri Tonteri, joka linkkasi kirjastoille suunnattuun toivelistaan)

Library as a game

Rinnakkaisjulkaisenpa toisaalla käydyn keskustelun omat puheenvuoroni myös täällä.

Anybody here read this?

McGonigal’s Reality is Broken: using games to improve the world – Boing Boing

Jane McGonigal: Reality is Broken

Jane McGonigal is one of my favorite thinkers, and it’s a delight to have her philosophy neatly distilled to a single book, her just-published debut Reality Is Broken. McGonigal is the leading practicioner in the use of games to motivate people to solve real problems with their lives and with the wo…

And the vinegar-spitting is here: http://www.edrants.com/jane-mcgonigals-mind-is-broken/

And Maslow mentioned in paragraph 4 LOL 😀

Oh loads of controvery about her, her views and her person. See the Wikipedia article and http://www.ted.com/talks/jane_mcgonigal_gaming_can_make_a_better_world.html. Well the way i look at it, purposeful gamification can serve us humans well.

What are the *really* good implementations of gamification that exist/have existed? I’m not thinking about hobbesian social contract now 😉

On a much larger scale than what is really pursue here, the Adam Curtis documentary series The Trap–What Happened to our Dream of Freedom is a great perspective on gamification… but let’s not get to that 😉 Available freely online at Archive.org.

I’ve tried to look at the library user regulations as a sort of a game… how we give feedback to users via fines, anxiety etc. I would love to spar this thinking with somebody, i’ve done some comparison on the rhetorics of the user regulations and i think at least many finnish libraries could do a whole lot better!

I don’t know what i’m talking about but, but i’m spitting this out anyway: are students ”gaming the system” when they are borrowing out books for their exams? The sooner they get their books, more likely the books will have reservations and they start running a fee (which they propably want to pay off) before te exam. On the other hand, if they hesitate too long, the books might run out if the libraries they use don’t have enough copies for everybody.

One other thing i’ve notied that library cataloguers delay cataloguing of materials in the hope that somebody else in the library consortia catalogues them first, and then they can just copy them. I’ve witnessed this in especially materials that are ”annoying” to catalogue… ”The best of Frank Zappa (20 cds, two leaflets, a book, DVD, a popup-book, accesscode to a website plus a poster… you know what i mean). The ”damage” from an individual cataloguers point of view is the boss, who nags if library patrons have reservations for the material.

Here are some game mechanics i’ve seen at libraries. What else? Should we work on these a bit, try to solve these sorts of challenges with a gamer’s mindset?

I don’t know if this sort of things are in the focus of this group (i think hell yes they are), what do you think?

Wikipedia tekee systemaattista outreachia asiantuntijoiden suuntaan

Wikimedia Expert Barriers

Wikipedia jatkaa ongelmalähtöistä outreachiaan. Wikimedia Research Committee on käynnistänyt Expert barriers -tutkimuksen, jolla etsitään kipukohtia miksi (ammattilaiset) asiantuntijat eivät systemaattisesti osallistu Wikipedian rakentamiseen. Siis Wikipedian ei-tuottaja -tutkimus. Tässä tutkimuksen blurbi:

Wikipedia is now widely regarded as a mature project and is consulted by a large fraction of internet users, including academics and other experts. However, many of them are still reluctant to contribute to it. The aim of this survey is to understand why scientists, academics and other experts do (or do not) contribute to an open collaborative project such as Wikipedia, and whether individual motivation aligns with shared perceptions of Wikipedia within expert communities. We hope this may help us identify ways around barriers to expert participation.

[…]

Kiitos Wikimedia ja yleisemmin yhteiskunta sitkeästä ja päämäärätietoisesta yrittämisestä saada meidät mukaan digitaalisen tietoyhteiskunnan episteemisiin prosesseihin vaikka NIH. Sori että me ollaan tällaisia.

Wikimedia Expert Barriers -kysely

Käydääs kaikki vastaamassa, okei?

(via Tapani Sainio via Liam Wyatt (aka. Witty Lama))