TS: ”Kirjastoassistentti keksii keinon”

TS: "Kirjastoassistentti keksii keinon"

Turun sanomien radio&televisio -osiossa tänään:

Kirjavaras

FST5 klo 21:30

Tukholman kuninkaallisen kirjaston työntekijöistä löytyi 2000-luvun alussa varas, joka oli nyysinyt arvokirjoja muuden niitä etenpäin.

Malin Lagerlöfin käsikirjoittama ja Danien Lind Lagerlöfin ohjaama kolmiosainen sarja Kirjavaras (Bibliotekstjuven) kertoo tapauksesta.

Lahjakas John (Gustaf Skarsgård) joutuu jättämään tutkijan tehtävän Tukholman yliopiston kirjallisuustieteen laitoksella sitä koettelevan rahoituspulan takia.

Huomattuaa ilmoituksen Ruotsin kuninkaallisen kirjaston assistentin paikasta, hän päättää hakea sitä. Olennaisempaa on kuitenkin, että samalla hän päättää vaihtaa tavanomaisen sukunimensä hienostuneempaan.

Se paljastaa nuoren miehen epävarmuuden. Saatuaan paikan, johon hän on huimasti ylikoulutettu, John alkaa tehdä neuroottisesti tuttavuutta uusiin, ylempiin työtovereihinsa. Köyhissä oloissa kasvanut John käy jopa kouluttamassa itseään pöytäetikettien hallitsemiseen. Kiehtovimmat kohtaukset onkin rakennettu ruokailutilanteiden ympärille.

Kuten parhaissa huijaustarinoissa, Kirjavarkaassa huomio ei keskity juonikuvioon, vaan identiteettiään melkein lennosta vaihtaneen henkilön mielenliikkeisiin. Gustaf Skargård ilmentää pääosassa erinomaisesti Johnin sosiaalista sivullisuutta, jota vastaan hän taistelee. Kirjaston sivistynyt miljöö ja työilmapiiri on kuvattu pieteetillä

Jukka Kangasjärvi

Oikea käännöshän on tietenkin kirjastovirkailija, ei kirjastoassistentti. Mutta tässä on kaikki kirjastoelämän normi-keskiviikon elementit: humanistien loppusijoituspaikka, epävarmuus, häpeä, reittä pitkin kiipeily, ylikoulutus, Ruotsi, työpaikalta näpistely, myytti kirjoista arvoesineinä ja kirjastosta sivistyneenä miljöönä, syrjäytyminen, rahahuolet…

Esim. Sydsvenska ratsastaa otsikossaan sillä, että kirjasto on jotenkin ajattelun paikka otsikoidessaan Bibliotekstjuven – Thriller för tänkande tittare. Olisiko näistä homehtuneista stereotypioista ja kliseistä aika jo päästä eroon?

Tekstinkäsittelystä jääneitä artefakteja etsimässä

Kiehtoo tuo analogisen ja digitaalisen välinen rajamaasto. Molempiin liittyy kaikenlaisia myyttejä ja näitä asetetaan jopa vastakkain uskomattomimmissa puheissa. Tekstinkäsittely tarjoaa siihen kaikenlaisia näkökulmia.

Olen alkanut keräilemään analogisista teoksista löytämiäni artefakteja; jäänteitä, takaumia tai kaikuja teosten omasta historiasta. Tarkoituksetta ne antavat meille pienen kurkistuksen naamion taa, teosten omiin syntyprosesseihin.

Määrä

Tässä kaksi tässä kuussa löytämääni tällaista artefaktia. Ensimmäinen on Yhdyskuntasuunnittelu -aikakausjulkaisussa (ISSN 0788-1010) esiintynyt, yliviivattu sana

määrä

Nämä artefaktit jättävät tietenkin mielikuvitukselle paljon sijaa. Miksi ne ovat syntyneet, kenen jäljiltä ja ketkä ovat ne henkilöt joiden olisi ne pitänyt korjata, mutta pääsivät livahtamaan painoon. Kyseinen määrä on kenties jäänyt jäljelle kun artikkeli kirjoittaja tai joku tekstiä kommentoinut henkilö on merkinnyt sanoja yliviivauksella osoittaakseen että ne olisi syytä poistaa, mutta joko yliviivauksen tai koko sanan poistaminen on unohtunut. Tähän lauseeseen sana määrä ei selvästikään kuulu.

On hyvin tyypillistä, että tekstinkäsittelytyökalujansa huonosti tuntevat ihmiset kommentoivat tekstejä lisäämällä uutta tekstiä kommentoitavan sisään, kenties jollain silmiinpistävällä värillä korostettuna. Varsinaisten tekstin kommentointi- ja annotointityökalujen (kuten Wordissa lisääkommentti) käyttö on hyvin harvinaista. On vaikeaa opetella uusia tapoja sellaisten vanhojen tapojen tilalle, jotka riittävissä määrin toimivat. Ilman varsinaisesta tekstistä irrallisia metatekstejäkin (kuten varsinaisia kommentteja) selviää ihan riittävän hyvin, jos työtä tekee ihminen eikä käytetä tätä metatasoa hyödyntäviä koneellisia menetelmiä (esim. Wordissa on toiminto ”hyppää seuraavaan kommenttiin”, ja kommentit jätetään myös pois tulosteista).

{hellip}

Toinen löytämäni artefakti on eilisessä Helsingin Sanomissa esiintynyt

{hellip}

Tämä on selvästi teknisempi virhe. ”Hellip” on lyhenne joka tarkoittaa vaakasuuntaista (horisontaalista) ellipsistä eli jonkin mainitsematta jättämistä merkkaavaa . Tavanomaisesti se merkitään kolmella pisteellä näin …, ja kuten ehkäpä olet huomannut, Wordin automaattinen korjaustyökalu päällä ollessaan korvaa tämän tuolla horisontal ellipsis -merkillä. Kaarisulut lienevät peräisin Hesarin käyttämästä ladontajärjestelmästä ja jostain syystä kone ei tässä tapauksessa ole tulkinnut niitä ohjeeksi, jonka sisällä annettu merkki (eli hellip) pitäisi muodostaa.

Kiehtovaa, kiehtovaa, kiehtovaa… Eräänlaista perhosten keräilyä tämäkin!

Pyöräilyturnee Hki→Porvoo→Hki 07.05.2011

Kts. face-eventti

Ja tänne sit lähtee ainakin kaikki pääkaupunkiseutulaiset ja uusimaalaiset, eiks juu? Vad kul, tvåsprogisk! Facebookista kopsattua:

Kevätpyöräily Porvooseen – Vårig cykeltur till Borgå

Ilmoittaudu myös täällä: https://e-lomake.fi/lomakkeet/2128/lomake.html

Lauantaina 7. toukokuuta järjestetään pyöräretki Helsinki-Porvoo-Helsinki Cycling for libraries -hengessä. Kirjastolaiset ystävineen ovat lämpimästi tervetulleita tälle retkelle. Matkaa tulee edestakaisin noin 80 kilometriä ja matkan voi polkea myös yhteen suuntaan. Tapahtuma on kuntoilua ja keväästä nauttimista kaikille pitkän ja kovan talven koettelemille kirjastolaisille. Samalla keväinen pyöräretki toimii aloituksena tulevalle Cycling for libraries -tapahtumalle Kööpenhaminan ja Berliinin välillä.

Lähtö tapahtuu Itäkeskuksen kirjaston takaa parkkipaikalta kello 10. Takaisin on tarkoitus olla noin kello 18. Kääntö- ja ateriointipaikka on Porvoon Linnamäellä. Ateriat tarjotaan 50 ensimmäiseksi ilmoittautuneelle. Kirjastokaista kuvaa matkan, ja materiaali lähetetään Cycling for libraries -markkinointiin Saksaan. Tapahtumaan ei sisälly kuljetuksia. Säävaraus.

Retkelle ilmoittautuminen alkaa 1.4. ja ilmoittautumislomakkeen linkki julkaistaan tällä tapahtumasivulla.
Varustaudu asianmukaisin varustein, kypärä on pakollinen!
Juomapullo on hyvä olla mukana.

* * *
Registrera dig här också: https://e-lomake.fi/lomakkeet/2128/lomake.html

På lördagen den 7:e maj ordnas en cykeltur Helsingfors-Borgå-Helsingfors i Cycling for libraries -anda. Alla biblioter och deras vänner är välkomna att delta på cykelturen. Sträckan tur och retur är ungefär 80 km och man kan också välja att cykla enbart den ena vägen. Tillställningen är ett ypperligt tillfälle att kombinera motion med att njuta av våren efter en lång och hård vinter. Samtidigt kommer den här turen att vara en inkörsport för sommarens stora händelse: Cycling for libraries -händelsen mellan Köpenhamn och Berlin i juni.

Starten sker från Östra centrums biblioteks parkeringsplats kl: 10 och vi torde vara tillbaka ca kl: 18. Vi stannar och äter lunch samt svänger tillbaka vid Slottsbacken i Borgå och lunchen serveras endast för de 50 första som anmält sig. Kirjastokaista filmar cykelturen och materialet används sen för att marknadsföra Cykling for libraries i Tyskland.
Tillställningen står inte för några förbindelser eller transporter.
Reservering för dåligt väder.

Anmälningen börjar den 1.4 och länken dit meddelas här på sidan.
Ta med dig lämplig utrustning, hjälm är obligatorisk!
Vattenflaska är bra att ta med.

Ehkä voi tavallaan ajatella, että uudenmaan maakuntakirjastotoiminta käydään saattelemassa pk-seudulta tuonne Porvooseen.

Kevätpyöräily Porvooseen – Vårig cykeltur till Borgå

Ilmoittaudu myös täällä: https://e-lomake.fi/lomakkeet/2128/lomake.html

Lauantaina 7. toukokuuta järjestetään pyöräretki Helsinki-Porvoo-Helsinki Cycling for libraries -hengessä. Kirjastolaiset ystävineen ovat lämpimästi tervetulleita tälle retkelle. Matkaa tulee edestakaisin noin 80 kilometriä ja matkan voi polkea myös yhteen suuntaan. Tapahtuma on kuntoilua ja keväästä nauttimista kaikille pitkän ja kovan talven koettelemille kirjastolaisille. Samalla keväinen pyöräretki toimii aloituksena tulevalle Cycling for libraries -tapahtumalle Kööpenhaminan ja Berliinin välillä.

Lähtö tapahtuu Itäkeskuksen kirjaston takaa parkkipaikalta kello 10. Takaisin on tarkoitus olla noin kello 18. Kääntö- ja ateriointipaikka on Porvoon Linnamäellä. Ateriat tarjotaan 50 ensimmäiseksi ilmoittautuneelle. Kirjastokaista kuvaa matkan, ja materiaali lähetetään Cycling for libraries -markkinointiin Saksaan. Tapahtumaan ei sisälly kuljetuksia. Säävaraus.

Retkelle ilmoittautuminen alkaa 1.4. ja ilmoittautumislomakkeen linkki julkaistaan tällä tapahtumasivulla.
Varustaudu asianmukaisin varustein, kypärä on pakollinen!
Juomapullo on hyvä olla mukana.

* * *
Registrera dig här också: https://e-lomake.fi/lomakkeet/2128/lomake.html

På lördagen den 7:e maj ordnas en cykeltur Helsingfors-Borgå-Helsingfors i Cycling for libraries -anda. Alla biblioter och deras vänner är välkomna att delta på cykelturen. Sträckan tur och retur är ungefär 80 km och man kan också välja att cykla enbart den ena vägen. Tillställningen är ett ypperligt tillfälle att kombinera motion med att njuta av våren efter en lång och hård vinter. Samtidigt kommer den här turen att vara en inkörsport för sommarens stora händelse: Cycling for libraries -händelsen mellan Köpenhamn och Berlin i juni.

Starten sker från Östra centrums biblioteks parkeringsplats kl: 10 och vi torde vara tillbaka ca kl: 18. Vi stannar och äter lunch samt svänger tillbaka vid Slottsbacken i Borgå och lunchen serveras endast för de 50 första som anmält sig. Kirjastokaista filmar cykelturen och materialet används sen för att marknadsföra Cykling for libraries i Tyskland.
Tillställningen står inte för några förbindelser eller transporter.
Reservering för dåligt väder.

Anmälningen börjar den 1.4 och länken dit meddelas här på sidan.
Ta med dig lämplig utrustning, hjälm är obligatorisk!
Vattenflaska är bra att ta med.

Kiitos 50 000 käynnistä :)

Blogini kuukausitilastot

Tänään meni blogissani maaginen 50 000 käyntikertaa rikki, huraa! Mitään kaksista tilastoesittelyä en tässä nyt jaksa alkaa laatimaan, mutta ohessa kuvaruutukaappaus tilastoista tässä vuosien varrelta. Jos tietäisin kuka tuo viideskymmenestuhannes olisi, tarjoaisin tietenkin pullakaffet.

Postauksia on 273, kommentteja 425 joista osa on trackbackeja. Keskimäärin kutakin postausta on katsottu 106 kertaa (plus etusivun katsomiskerrat, joita on siis peräti puolet). Katselukertojen mukaan suosituimmat postaukseni ovat seuraavat:

Etusivu 20 868
About 1 025
Itkutipaton tammikuu 2011 786
iRex iLiad koekäytössä 458
Organisoituneen nuorkirjastolaisuuden vastaanotosta 421
Nuorkirjastolaisten keskusteluista Turusta mieleen jäänyttä 390
Marcin on kuoltava 363
Urpo Nylander esittelee e-kirjojen lukulaitteita 356
Bibliografista infopornoa, tätä et järjestelmätoimittajaltasi saa 337
Näen ekirjan käyttäjän 335
Tervehdin teitä, Turun pääkirjaston siivoojat 331
Re: Verta, leimoja ja kontaktimuovia 326
Kirjasto 10:n cd:t pusseihin 323
Kirjastokäynti on valitettava rasite, mutta kannattaa 321
Miksei kirjastolaisten keskuudessa kasva koodausosaaminen? 314
Kirjahyllyni 313
Miten voisi tutkia tekstinkäsittelyntyökalujen vaikutusta tekstintuotannon prosesseihin (tissit, katso kuva) 297
Tanskassa on moni asia toisin, moni ei 295
Isä Mitron haastattelu kirjastoista ja elämästä 274
Erään e-kirjan tarina 272
TTVK: Kirjojen vuokraus on kuin Pirate Bay 254
Jee meidän kirja Kirjasto 2010 tuli painosta 🙂 253
E-kirjat – kirjaston kohtalon kysymys? 246
Mikä on kirjakauppojen näytevarasto? 243
Avoin lähdekoodi, jakaminen ja riisto. Ja kirjastot tietty 243
Mitä kivaa voi tehdä Joensuussa? 239
Axiell saa palautetta; miten parannettaisi tilannetta? 232
Datat auki hallituksen päätöksellä, jos ei muuten 227
Tekijänoikeus, tuo iänikuinen puheenaihe 226
Tiesitkö tämän MARCista: salainen kolmas indikaattori 223

Jos jaksaisi säätää, niin datasta saisi käppyrän vaikka akäyttämieni tagien suosiosta, ehkä sellaisen jaksaa nikkaroida jossain vaiheessa. Suosituimmat haut ovat olleet

riippumaton asiantuntija 795
mace ojala 180
gutenbergin parenteesi 164
tissit 142
xmacex 112
macen hieno blogi 106
irex iliad 103
mace 93
asiantuntija 91
näytevarasto 90
recaptcha 86
macen blogi 80
irex 73
aalto yliopisto logo 71
kirjastovirkailijapäivät 2010 66
kirjastot ovat palaessaankin kauniita 66
kindle 59
cycling for libraries 57
mace blogi 57
heikki poroila 52
zotero 49
riippumaton 43
qaiku 42
mitä tehdä joensuussa 42

Ja hauskimmat hakutulokset siellä loppupäässä sitten 🙂

Suuri kiitos kaikille blogissani syystä tai viidennestä käyneille, toivottavasti olette löytäneet jotain mielenkiintoista. Kiitos myös WordPress.comille erinomaisesti toimivan WordPress -julkaisujärjestelmän tarjoamisesta. Tietenkin aivan erityinen kiitos kuuluu tämän blogin säännöllisille seuraajille, ja kaikille kommentoijille sekä muille teille ihanille näistä asioista keskusteleville ja kirjoitteleville. Murut ❤

Kirjaston tietokanta kertoo runoudesta, kun siltä kysyy

Näin sitä runoutta kustannetaan

Kaukomieli-blogia pitävä mainio Matti Lassila on taas hääräillyt Open Dataksi avatun HelMet-aineiston kimpussa. Nyt syntyi  kuvaelmaa siitä, mitä kirjaston aineistotietokanta kertoo suomalaisen runouden kustantamisesta ja julkaisemisesta. Käykäähän hämmästelemässä, ja painostakaa samalla Kansalliskirjasto avaaman kansallisbibliografiamme Fennica. Sen avoin selailukin on vain väliaikainen hanke.

 

Haluan kiinnittää huomionne siihen pieteettiin, jolla Kaukomieli-blogissa aina esitellään käytettyjä menetelmiä.

Tämä on hyvin inspiroivaa; ajattelen klassisia brittiempiristejä, jotka seisoivat luonnon äärellä ja esittivät sille häikäilemättä ja systemaattisesti kysymyksiä. Näin se merkityksen uuttaminen sinänsä merkityksettömästä datasta käy toimeliaalta ja uteliaalta. Terveiset ja kiitos Kaukomielelle.

Pyöräretki Liedon kirjastoon

Kappele kauneinta Suomea 😉

Kävimme eilen pyöräretkellä Liedon kirjastossa. Onneksi sikäläiset kollegat olivat (huomattavasti) miellyttävämpiä kuin suomalainen kevätsää ja kahviakin saatiin.

Laitoin hieman valokuvia Flicrkiin (slideshow). Kiitos Susannalle ja Antille seurasta sekä tietenkin Liedon kirjaston kollegoille paikkojen näyttämisestä ja juttuseurasta.

Olen aina tykännyt Liedon kirjaston logosta

Poistokirjojen ratsausta

Antti lukee karttaa

Pffffffff......

Loppu meni omalta osaltani tosin taluttamiseksi rengasrikon vuoksi. Noh onneksi vain muutama kilometri oli jäljellä ja riittävästi elektroniikkaa mukana että pystyin kuuntelemaan BBC:n In Our Timeä podcastina. Sain myös napattuua pari energiaporttia Shadow Citiesissä. Hippejä vastaan taistelu ei onnistu pyöräillessä 🙂

Kirjastoalan tietotaito viennissä

Mahtaako kellään olla tietoa kirjastoihmisten toiminnasta alansa ulkopuolella? Kysymykseni muotoilu on kesken, mutta haen sitä, miten paljon ja missä muodossa kirjastolaiset kirjoittelevat, luennoivat ja keskustelevat kirjastoammattilaisina sellaisilla areenoilla seminaareissa, lehdissä, netissä ym. jotka eivät ole kirjastoalaa käsitteleviä sinänsä.

Mediakasvatusasiat näyttävät lähentävän kirjastolaisia opetusalan kanssa ja toki sinne suuntaan on alallamme ollut yhteys historiallisestikin. Kirjastojen sulkemisten ja avaamisten kaltaisissa kriiseissä ainakin pomot aktivoituvat uutislehdissä. Kirjamessuilla kirjastot ovat mukana lähinnä markkinoimassa omian palvelujaan ja tuskin koskaan esim panelisteina, joten messuja ei lasketa. Mitäs muita trendejä tulisi mieleen? Ylikirjastopomo Kaitsu kirjoittelee ja esiintyy toisinaan, josta hänelle kiitos.

Ajattelen asiaa niin, että meitä on Suomessa noin 10 000 ja meillä on hyvin laaja osaamispohja jo omien opintojemme, sekä tietenkin kirjastotyön monipuolisuuden ja yleisluontoisuuden vuoksi. Tämä ”(alan) sisäinen tieto” ja ”hiljainen tieto” on pidettävä yhteiskunnan saatavilla. Turhaan me keskenämme omassa kaikukammiossamme näitä asioita höpisemme toisillemme. Usein oman alan ulkopuoliset koulutukset, semmat ja julkaisut ovat paljon kiinnostavampia. Uskon että /tuolla ulkona/ on mieletön määrä ihmisiä, jotka voisivat tulla hyvin onnellisiksi kuullessaan kirjastoihmisten näkemyksiä.

Alamme keynote-puhujat ja muutkin esiintyjät tuntuvat yhä useammin tulevan alan ulkopuolelta. Hyvä tietenkin, että kutsumme heitä. Miten voisimme edesauttaa sitä, että kirjastot antaisivat takaisin yhteiskuntaan? Tapaan selailemaan alamme tapahtumien ohjelmia ja miettimään, että mitä tulisi jos kirjastolaiset itse olisivat vieraspuhujien alojen tapahtumissa puhumissa samoista aiheista. Jos meillä on vaikka puheenvuoro paljon puhutusta Alkon palvelusuunnitteluhankkeesta, voisiko kuvitella rinnakkaisen maailman, jossa kirjastoihminen on Alkon seminaarissa vetämässä keynotea palvelusuunnittelusta. Tai kirjastoihmiset voisivat workshoppauttaa poliiseja huonosti käyttäytyvien ihmisten käsittelyssä. Katsokaapa tällä ajatuksella esim. tämänvuotisten Kirjastopäivien ohjelmaa.

Vaikuttaisimme olevan aika tuontivoittoinen ala. Mitä vientituotteita meillä sitten olisi? Periaatteessa esim. intranettien tai verkkosivustojen suunnittelun pitäisi olla sellaista hommaa, johon nimenomaan kirjastolaisilta pyydettäisiin apuja. Muita mielessä pyörineitä tietotaitovientituotteita ovat niinkutsuttu ”supermarketologia”, sisustussuunnittelu, tieto- ja kaunokirjallisuuden toimittaminen ja kustantaminen, varastonhallinta, palvelujen vaikuttavuuden mittaaminen, tapahtumatuotanto sekä henkilöstöhallinto.

Onkohan kirjastojen ”tietotaitoviennistä” (pahoittelen sanahirviötä) tutkimusta Suomessa vaikkapa informetriikan, viestinnän, kirjastotutkimuksen tai sosiologian saralta?