Itkutipaton tammikuu 2012

Tammikuu on yksinkertaisesti parempi ilman tämän näköisiä naamoja

Myös vuonna 2012 vietetään itkutipaton tammikuu. Tavanomainen työstä valittaminen lopetetaan yhden kuukauden ajaksi.

Jokaisella on oikeus olla joutumatta kuuntelemaan valittamista, whitetystä, urputusta ja loputonta paskan puhumista. Se myrkyttää. Se on töykeää ja tympeää. Se ei ratkaise ongelmiamme. Valittaminen on anti-pattern.Voimme valita toisin, voimme lopettaa valittamisen!

Anti-Pattern

Haastan kaikki mukaan! Levittäkää sanaa ja ilmoittautukaa Facebook-eventtiin. Viime vuonna 2011 pelkästään Fesessä ilmoittautui yli 500 ihmistä, jotka jättivät normivalittamisen kuukauden ajaksi. Tänä vuonna kieltäytyjiä saattaa olla enemmän. Siis puhukaa valittamisesta ja sen vaikutuksista kollegoidenne, kavereidenne, asiakkaidenne ja muiden kanssa.

Tiedän, että pystymme olemaan urputtamasta työasioista 1.1.2012 alkaen tammikuun loppuun asti. Jos olemme päättäväisiä, uskon että se voi osoittautua jopa suhteellisen helpoksi.

Itkutipaton tammikuu 2012!!

Advertisement

Yleinen kirjasto on erittäin poliittinen hanke

Etymologiaa

Kirjasto-kaapelilla kiinnitettiin huomiota siihen, että Sauli Niinistön vaalisivustolla on mainittu HelMet-verkkokirjasto. Keskustelu kääntyi ikuisuusaiheeseen kuuluuko politiikanteko kirjastoihin. Kirjoittelin että:

Re: Kirjasto ja presidentinvaalit

mace, 20. joulukuuta 2011 21:28

Mitäs mieltä olette siitä näkemyksestä(ni), että yleisen kirjaston olemassaolo on an sich tietyntyyppisen politiikan ilmentymä? Sanoisin että tällaiselle politiikalle on tyypillistä ainakin liberalismi, tasa-arvoisuus, hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluva julkinen palvelutuotanto jne. Lisäksi meillä on melkoisen kovia linjauksia nykyään voimassa olevassa lainsäädännössä, esim se että kirjastopalvelut ovat kaikille ilmaisia.

Eivät (yleiset) kirjastot ole olemassa siksi että niiden olemassaolo kannattaa, tai siksi että me kirjastosedät ja -tädit niistä tykkäämme, koska Mooses haki luettelointisäännöt ja MARC-formaattioppaan vuorelta tai mistään muustakaan tuollaisesta syystä. Yleiset kirjastot ovat olemassa *vain* siksi, että poliitikot ovat niin päättäneet. Yleinen kirjasto on *erittäin* poliittinen hanke.

Lisäksi on sovittu siitä, että yleiset kirjastot ovat yleensä osa kuntaa, ja kirjaston toimintaa ohjaa lautakunta. Politiikkaa politiikkaa politiikkaa! Me olemme virasto joka tekee kuten poliitikot (lue: äänestäjät, eli suurin osa suomalaisista) käskevät.

Politiikan ulkopuolisia, vapaita kirjastoja on kyllä Suomessakin jokunen. Tunnen niitä valitettavan huonosti, mutta esimerkkinä mainittakoot Kulttuuriolohuone Martti Turussa.

Me kirjastoimmeiset emme tosiaan yleensä toivota tervetulleeksi suoran (puoluepolitikan) tuomista kirjastoon. Ihan jees, se on meille helpompi linja vetää ja sanoa kategorisesti ei kaikelle puoluepolitiikalle haiskahtavalle toiminnalle. Kirjasto olisi tosin niitä harvoja paikkoja (puistojen ja katujen lisäksi) jossa kaikilla olisi siihen taatusti samanlaiset mahdollisuudet.

Puoluepoliitikolle paras tapa tuoda politiikaansa kirjastoon on julkaista kirja tai vaikkapa haastattelu jossain lehdessä. Hankimme sen melko varmasti (ainakin toivon niin).

No nyt Kansalliskirjastokin kyllästyi Primoon

ExLibris Primo

KDK-hanketta luotsaava Kansalliskirjastokin irtautui asiakasliittymäohjelmistosta Primosta. Uutinen on sikäli melkoinen pommi – joskin ihan tervetullut sellainen – että KDK:n käyttöliittymäprojekti pitää kiinni lupauksestaan olla ottamatta käyttöön ohjelmistoa ellei se ole sopiva. Kuulostaa hieman oudolta, mutta tämä liittyy aiempiin päätöksiin jatkaa pilotointia (”pilotointia”) kunnes ohjelmisto vastaa määrityksiä ja tarpeita.

Oma osuuteni tähän on se, että olen ollut täällä Turun kaupunginkirjastolla reilun vuoden, työstämässä Primoa meidän Vaski-kirjastoille (laajennumme, olemme pian 300 000 asiakasta, 20M€ tulot, 45 toimipistettä). Me irtauduimme KDK-asiakasliittymähankkeesta noin kuukausi sitten. KDK-loppuraporttimme on työn alla (älkääkä kysykö miten aiomme asiakasliittymäämme kehittää).

Lukaise Kansalliskirjaston laatima, tänään julkaistu tiedote. Kansalliskirjasto lähtee nyt etsimään muita vaihtoehtoja KDK:n asiakasliittymäksi. Minä, ja monet muutkin tervehdimme mahdollisuutta avoimempaan ratkaisujen etsintään ilomielin. Kiitos Kansalliskirjastolle että yritätte aukoa näitä kiperiä solmuja ja umpikujia joihin tässä melko ilmeisesti on jouduttu sekä Primon, että itse KDK asiakasliittymähankkeen kanssa. On rohkeaa (ja oikein) sanoa ”okei tää feilaa, tehdään jotain muuta”.

Onnea matkaan. May the source be with you.

KDK-projektin virallisen tiedotuksen uutisotsikot kertovat omaa metatarinaansa

Samaan aikaan toisaalla: Tukholman kaupunginkirjaston uudet webbisivut julkaistiin tänään. Kävin Tukholmassa maanantaina tapaamassa asianosaisia tuttaviani siellä. Vakuuttavaa menoa. Scrum -projektinhallintamenetelmällä ohjattu hanke on toteutettu omin voimin Virtuella Enheten -yksikössä, osittain ostotyönä siten, että konsultoivia ohjelmoijia ja suunnittelijoita on pidetty kirjaston omissa toimistotiloissa. Nyt ohjelmointiosaamista rekrytään omaan taloon ja ostopalvelun osuutta vähennetään. Teknologiana on Axiellin BookIT-kirjastojärjestelmä, sen Alma -rajapinta sekä avoimen lähdekoodin Drupal-julkaisujärjestelmä.

Kysely: tarkalleen mikä kohta tekijänoikeuslaista estää kirjastoja levittämästä e-kirjoja?

Me kirjastoihmiset tapaamme hokea, että syy siihen miksei kirjastoissa voi olla e-aineistoja, on Suomen tekijänoikeuslaki. Osaatko sanoa tarkalleen mikä kohta kyseisestä laista? Periaatteessa oikean vastauksen pitäisi tulla meiltä kuin apteekin hyllyltä.

Lisää tarvittaessa muita vastauksia jos löydät laista oikean kohdan. Kysely myös Facebookissa.

Paljon on vettä virrannut… ja vielä on virrattava

Kirjastoverkkopäivät miltei eilen

Kaivelin tuossa arkistojani ja tuli vastaan kolmen ja puolen vuoden takainen raportaasini Kansalliskirjaston kirjastoverkkopäiviltä. Raporttivälineenä minulla oli tuolloin N95 sekä Jaiku (R.I.P.) ja päivien aiheet melko tutun oloisia: pitäisikö sellainen yhteisluettelo perustaa ja jos pitäisi niin millä ohjelmistolla, keskittämisen aiheuttama monopolisoituminen esim. Kansalliskirjastolle, kuntien liian suuri määrä Suomessa, web 2.0, tägit ja tähdittämiset, kirjastojen yhteisölliset verkkopalvelut (hoh-hoijakkaa), KDK-unelma ”kaikkien muistiorganisaatioiden aineistot samassa liittymässä” jne.

Kirjastoverkkopäivä-Kirjastojen verkkopalvelujen tulevaisuuskuvat, Helsingin Yliopisto, Porthania PII.

mace: Yleisökysymys, jonka muistaakseni esitti yliopistokirjastolainen: onko uusien oppimisvälineiden käyttö todistetusti laadukkaampaa oppimista?

Sekä

suviko: En ole it-asiantuntija, mutta mulla on aina menny pikkasen ohi miksi kaupunkien ja yliopistojen kirjastot panee isoja läjiä rahnaa kälyisillä ominaisuuksilla varustettuihin aineistotietokanta/hakuohjelmiin.
Sit yliopistolla joku kehittää itse paremman kälin Helkaan eli Helka Handyn, joka toimii mobiililaitteillakin paljon paremmin. Tätä lisää.

Mace: tuota tulee itsekin toisinaan mietittyä…

Tämä siis kolme ja puoli vuotta sitten, 2007. Paljon on vettä virrannut Aura-joessa… ja paljon on vielä virrattava jatkossakin ennenkuin tästä kaikesta tulee yhtikäs mitään.