Ostin Axiellin tilipäätöksen. Maksoi kympin

Axiell Nordicin tilinpäätösrapsa

Tein heräteostoksen; ostin Axiell Nordicin uusimman tilinpäätöksen eli vuoden 2011. Maksoi kybän Kauppalehden sivuilta. Jaan sen täällä, jos haluat tutustua.

Mainokset

Olitteko OKFestivalilla?

OKFest

Kansainvälinen, erittäin mielenkiintoinen Open Knowledge Festival (#okfest) oli viime viikolla Helsingissä. Oliko blogini lukijoita mukana siellä? Siellähän oli jopa suoraan meille suoraan suunnattua ohjelmaa, esim träkki  5 Open Cultural Heritage, ml. Open GLAM -työpaja 20.9. joka lienee houkuttanut teitä paikalle näin herkulliseen tapahtumaan. Mitkä fiilikset? Mitä kaikkea tehtäisi seuraavaksi?

Itse en valitettavasti päässyt OKFestiin koska olin Berliinissä ja Kasselissa Documentassa (noh, ei se nyt niin valitettavaa suoraansanoen ollut) mutta lauantaina onnistuin osallistumaan mielenkiintoiseen epäinformaation visualisointityöpajaan Kaapelitehtaalla. Siellä opeteltiin kriittistä visualisaationlukutaitoa (tykkään enemmän termistä ”literacy” kuin suomen kielisestä, suppeammasta ”lukutaidosta”) tekemällä visualisointeja jotka olivat rehellisiä datansa suhteen, mutta antoivat siitä tarkoituksella virheellinen ja/tai värittyneen kuvan. Hyvä taito graafisessa kulttuurissa, sekä viestin antajana että vastaanottajana. Kiitos vetäjälle Mushon Zer-Aviville sekä järkkäreille.

Moebius, Manara, Jodorowsky yms. viihtyisivät tämän teoksen estetiikan äärellä Documentassa Kasselissa

Berliininterveiseni suomalaiselle ”kebabkulttuurille”: lähtekää menee!

Käyttäjäyhteistö on osa kirjastojärjestelmää

Häät 1905 (Lontoon juutalainen museo)

Osallistun kirjastojärjestelmän hankkijalle suunnatun opaskirjan kirjoittamiseen (BTJ julkaisee sen piakkoin). Väitän tekstissäni, että

Valitessamme kirjastojärjestelmän, valitsemme samalla myös sen käyttäjäyhteisön johon kuulumme. Etsimällä hyvän, avoimen ja rikkaan yhteisön ja sitoutumalla siihen saamme käyttöömme arvokasta, jo kertynyttä sosiaalista pääomaa emmekä jää kirjastojärjestelmän toimittajan kanssa paitsioon. Joidenkin järjestelmien ympärillä on tunnetusti hyvät käyttäjäyhteisöt (esimerkiksi avoimen lähdekoodin Koha sekä VuFind), toisista ei ole paljoakaan sanottavaa. Järjestelmätoimittajan suhde asiakkaisiinsa vaikuttaa paljon. Käyttäjäyhteisö – siis kollegamme – on osa sitä investointia, jonka järjestelmän valitessamme teemme.

Kirjastojärjestelmä ja muutkin teknologiset infrastruktuurit ovat tyypillisesti pitkäaikaisia ja kuormittavia kumppaneita ja tiiviisti sidoksissa kirjastossa tehtävään arkityöhön. Hyvin johdettu kirjasto siis katsoo tarkkaan kenet johonkin tuotteeseen/toimittajaan sitoutuessaan epäsuorasti ”nai sukuunsa”. Jos oma organisaatio on aidosti yhteistyökykyinen ja valmis panostamaan tuotteen ympärillä olevaan yhteisöön (pomojen väliset puolivuotiset pullakaffit eivät riitä oikeaksi yhteistyöksi), voi yhteisöstä paljon irti sellaista lisäarvoa, jota järjestelmätoimittaja eikä organisaatio itse saa aikaan.

Millaiseen yhteisöön Axiell Arenan tai Auroran, tai ExLibriksen Voyagerin tai Alephin valitseva kirjasto saa? Minusta asiaa voi hyvin verrata naimisiin menoon; millainen suku tulee naimakaupan mukana? Hullu, flegmaattinen, talkoovalmis, tyystin arvaamaton vai millainen?

Mitä luonnoksiani julkaisisin seuraavaksi?

Luonnoksia blogikirjoituksiksi alkaa taas olla kertynyt. Ohessa niiden otsikot kuten olen ne itselleni nimennyt Evernotessa (jota käytän luonnosteluun). Pistäkääs äänestäen mitkä laadin julkaisukuntoon seuraavaksi.

Informaatikko mainittu


Informaatikko mainittu

Originally uploaded by xmacex

Hesarissa oli tänään ykkössivulla Minna Ruckensteinin juttu siitä, miten firmat kohdentavat markkinointiaan lapsille netissä, ja erityisesti kavereiden kautta.

Globaalit yritykset teettävät yksityiskohtaisia tutkimuksia. Niitä tarvitaan lasten ja nuorten yhä syvällisempään ymmärtämiseen sekä markkinoinnin kohdentamiseen. Yritysten tukena on antropologeja, informaatikkoja ja muotoilijoita.

On hyvä miettiä mihin kaikkialle kirjasto- ja informaatioalan sekä informaatiotutkimuksen opiskelijoita tulee lopulta työllistymään. Kirjastoihin eivät kaikki taida mahtua ja lisäksi kirjastot antavat jatkuvasti signaalia että tervetulleiksi toivotetaan aivan toisenlaisia osaajia. Yrittäjyysopintoja ei Facebook-lähteideni mukaan alamme opinnoissa paljoakaan anneta. Yritän henk. koht. hankkeenani ohjata opiskelijoita/laitoksia/hankkeita olemassaoleviin yrityshautomoprosesseihin jotta saataisi lisää parempia yrityksiä alamme palvelukseen (pitkä juttu josta lisää toiste), mutta jos alamme opinnoista voi työllistyä tekemään markkinointia lapsille niin onhan sekin ihan kiva työ varmasti.