Häät 1905 (Lontoon juutalainen museo)
Osallistun kirjastojärjestelmän hankkijalle suunnatun opaskirjan kirjoittamiseen (BTJ julkaisee sen piakkoin). Väitän tekstissäni, että
Valitessamme kirjastojärjestelmän, valitsemme samalla myös sen käyttäjäyhteisön johon kuulumme. Etsimällä hyvän, avoimen ja rikkaan yhteisön ja sitoutumalla siihen saamme käyttöömme arvokasta, jo kertynyttä sosiaalista pääomaa emmekä jää kirjastojärjestelmän toimittajan kanssa paitsioon. Joidenkin järjestelmien ympärillä on tunnetusti hyvät käyttäjäyhteisöt (esimerkiksi avoimen lähdekoodin Koha sekä VuFind), toisista ei ole paljoakaan sanottavaa. Järjestelmätoimittajan suhde asiakkaisiinsa vaikuttaa paljon. Käyttäjäyhteisö – siis kollegamme – on osa sitä investointia, jonka järjestelmän valitessamme teemme.
Kirjastojärjestelmä ja muutkin teknologiset infrastruktuurit ovat tyypillisesti pitkäaikaisia ja kuormittavia kumppaneita ja tiiviisti sidoksissa kirjastossa tehtävään arkityöhön. Hyvin johdettu kirjasto siis katsoo tarkkaan kenet johonkin tuotteeseen/toimittajaan sitoutuessaan epäsuorasti ”nai sukuunsa”. Jos oma organisaatio on aidosti yhteistyökykyinen ja valmis panostamaan tuotteen ympärillä olevaan yhteisöön (pomojen väliset puolivuotiset pullakaffit eivät riitä oikeaksi yhteistyöksi), voi yhteisöstä paljon irti sellaista lisäarvoa, jota järjestelmätoimittaja eikä organisaatio itse saa aikaan.
Millaiseen yhteisöön Axiell Arenan tai Auroran, tai ExLibriksen Voyagerin tai Alephin valitseva kirjasto saa? Minusta asiaa voi hyvin verrata naimisiin menoon; millainen suku tulee naimakaupan mukana? Hullu, flegmaattinen, talkoovalmis, tyystin arvaamaton vai millainen?
Riippumaton asiantuntija 
Hyvä pointti! Hieman hassua se, että samassa kirjassa olevassa artikkelissani minäkin nostan saman aiheen esiin. Eri sanoin tosin. 🙂
Oho, hyvä vaan että tää näkökulma tulee esiin!
Totta. Tärkeä puoli tuossa kuviossa. OS-puolella tämä taitaa olla selvää kauraa. Mieleen on jäänyt Mindtrekissä 2008 puheenvuoro, jossa eräs esiintyjä nosti kehittäjä-/käyttäjäyhteisön merkityksen ylipäätään järjestelmäprojekteissa.
Ollaanpa Ex Libriksen tuotteista muuten mitä mieltä tahansa, niin väittäisin, että käyttäjäyhteisö globaaleine ja alueellisine käyttäjäryhmineen vetänee vertoja Kohalle ja Vufindille. Toki mahdollisuudet vaikuttaa ExL:n ohjelmistojen kehittämiseen ovat huomattavasti rajallisemmat kuin OS-puolella, mutta erittäin aktiivista porukka siitäkin huolimatta on. Ja tarvittaessa erittäin kriittistä myös ExL:n suuntaan. Ymmärtääkseni myös ExL näkee käyttäjäryhmien roolin tärkeänä.
Axiellin asiakaskunta on ExL:ään verrattuna niin pieni, että kovin ihmeellistä käyttäjäryhmää sinne ei taida pystyä synnyttämään, vaikka Axiell sitä haluaisikin. Mutta ei toimiva käyttäjäyhteisö tosiaan OS-järjestelmien etuoikeus ole.
Jep, ExLibriksen tuotteiden ympärillä pyörii tosiaan aktiivista väkeä, ja sen näkeminen viime vuoden KDK-hommissa Turussa/Vaskissa olikin osaltaan inspiraationa näille ajatuksilleni. On IGeLU, CodeShare ja ennenkaikkea niitä aktiivisia ihmisiä ja organisaatioita jotka näkevät hyödyn myös oikeassa, konkreettisessa yhteistyössä. Avainjuttu on mielestäni se, että teknistä väkeä on myös järjestelmätoimittajan ulkopuolella siellä kirjastoissa/konsortioissa (esim. Saksassa on mielenkiintoinen malli), jolloin voidaan puhua samaa kieltä eikä pelkästään pomopuhetta.
Axiell Arenan ympärillä on ainakin Ruotsissa joukko erittäin aktiivisia tyyppejä ja kopi+peistailevat keskenään JavaScriptiä, portlettien asetuksia ym. Jotain samanlaista pitäisi saada aikaan meille Suomeenkin. En tiedä miten, en itse tainnut siinä onnistua Turussa/Vaskissa ollessani 😦
Hyvä pointti tuo yhteisöjuttu tai ehkä paremminkin se kirjastojen jakaminen eri leireihin. Itse ole jotenkin surullisena katsellut verkkokirjastojen jakautumista ja yhteistyön laahaamista perässä… sama juttu on myös maakunnallisessa kehittämisessä ja pitkäjänteisessä suunnitelmallisuudessa jos ei ole kimppaa (vaikka ei sekään aina pelasta). Tosin teillä muilla on ehkä näkökulma enemmän kirjastotätien työssä kun itse katselen ulkoa päin touhua…
Mun mielestä tätä käyttäjäyhteisöasiaa pitäisi rakenteistaa, joko muodollisen kautta perustamalla kunnollinen asiakaskonsortio jolla olisi myös omia resursseja esim. pari ihmistä töissä tai sitten vetää kunnolla henkilötasolle ja listata nimet+puhelinnumerot ihmisistä ja esim. soitella puhelimitse viikottain jne. Oma kokemukseni+näkemykseni esim. Axiell -asiakasyhteisöstä on luokkaa ”kehityskelpoinen”.
Ja joo, alueellinen kimppa ei ole mikään pikavoitto sinänsä, erilaisia kimppoja pitäisi miettiä muillakin perustein kuin että ko. kirjastojen kunnat sattuvat olemaan fyysisesti naapureita. Esim. isojen kaupunginkirjastojen kimppa (vaikkapa Turku+Oulu+Tampere) voisi olla aika hyvä idea monessa mielessä.