Toinen näkemäni on se hieno Suomen linnut vmsno.
Category Archives: Uncategorized
Teosto+YouTube+musiikkidata soi kauniisti
Teosto ry
Teosto on juuri saanut aikaan sopimuksen YouTuben kanssa, kts myös asiaan liittyvä FAQ. Hienoa, sillä kuten kaikki arkiympäristöään yhtään havainnoivat ihmiset tietävät, on YouTube erittäin keskeinen musiikinlevityskanava. En henkilökohtaisesti voi olla ihan vakuuttunut kaikkeen Teoston toimintaan (kröh kröh), mutta vaikuttaa hyvältä idealta tunnustaa tosiasioita. Tätä vartenhan Teosto ja vastaavat järjestöt on olemassa.
Toinen juttu Teoston suunnasta: tämä Teoston tutkijan Turo Pekarin (@s1truuna) blogi*kirjoitus Musiikkidata soi kauniisti viime heinäkuulta on hieno kirjoitus metadatasta, sekä datan ja metadatan laadusta, käyttöarvosta ja liikkuvuudesta. Kiitos Turolle tuosta. Millaisia datavirtoja kulkee Teoston ja muiden kulttuuriorganisaatioden väleissä? Tässäpä mietittävää.
* blogi ei ole blogi jos sitä ei kommentoida
New history book ”Good book, good library, good reading”
”Good book, good library, good reading”
Today at Memornetin and Association for Information Studies joint seminar Ilkka Mäkinen gave me a copy of a new book he, together with Aušra Navickienė, Magnus Torstensson, Martin Dyrbye and Tiiu Reimo have edited. It’s called Good book, good library, good reading–Studies in the history of the book, libraries and reading from the network HIBOLIRE and it’s friends (Tampere University Press, 2013, ISBN 978-951-44-9142-9).
The book is produced by HIBOLIRE, Nordic-Baltic Research Network on the History of the Book, Libraries and Reading. Here’s the table of contents:
- Preface
- Magnus Torstensson: Introduction
- Good Book
- Elisabeth S. Eide: The Nobleman, the VIcar and a Farmer Audience–Norwegian book history around 1800
- Lis Byberg: What were cnsidered to be good books in the time of popular enlightenment? The View of philantropists compared to the view of a farmer
- Auštra Navickienė: The development of the lithuanian book in the first half of the nineteenth century–A real development?
- AIle Möldre: Good books at a reasonable cost–Mission of a good publisher: the case of Eesti Päeväleht book series
- Good Library
- Stefania Júliusdóttir: Reading societies in Iceland: Their foundation, role, and the destiny of their book collections
- Martin Dyrbye: Early discussion on how to use film in the service of library promotion and the fist danish library film of 1922
- Nan Dahlkild: The spirit of the place: Landmarks of scandinavian library architecture and design
- Alistair Black: Buildings of hope: The design of public library buildings in the UK in the 1960s, with a case study of the scandinavian-inspired Holborn Central Library
- Good Reading
- Ilkka Mäkinen: Leselust, goût de la lecture, love of reading: Patterns in the discourse on reading in Europe from 17th until the 19th century
- Arvydas Pacevičius: Bad readers of a good library over 100 years ago in Vilnius: Vilnius Public Library diary in the context of public library movement in Lithuania
Of these, i’ve so far read the last one, about the Vilnius public library diary… since i’ve been there, and happen to have a special connection with VIlnius and Lithuania through our Cycling for libraries -unconference. The article tells about a diary of the public library of Vilnius from winter 1910-1911 that was discovered. It is not certain who was the author, but Aleksandr Yakovlevich Sergeyev is speculated. The diary is a 3-month commentary on the daily life in the library, as experienced by that librarian.
Fascinating stuff, and Arvydas interestingly brings the historical, political and sociological context together with the diary. The book Good book, good library, good reading includes several entries from the diary as well for us to see.
The author of the diary comments on numbers of visitors each day, what impact the weather has on their activity, what they do in the library, and what he/she thinks of the activities of the users. Makes me think of the Library day in the life -project, in which i’ve participated as well (thru this blog, and on Twitter). Having a diary is an absolutely awesome tool for reflection, that’s why we do them here at the University as part of our studies, and i’ve done it at work. A diary is documentation for the future, for oneself and for others.
Arvydas Pacevičius: ”Bad Readers of a Good Library over 100 Years Ago in Vilnius: Vilnius Public Library Diary in the Context of Public Library Movement in Lithuania”
Noniin
Luennolla Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikössä.
CBC:n Sparkissa hälystä ja QWERTY:stä
Sparkin loistava keulahahmo Nora Young. Kiitos pitkäaikaisesta inspiraatiosta!!
Olen Canadian Broadcastin Corporationin (CBC, vrt. YLE) Spark -ohjelman pitkäaikainen kuuntelija. Se on sekä aiheiltaan että tuotantotasoltaan erittäin inspiroiva, viihdyttävä ja laadukas ja kun listailen oman elämäni ja työelämäni inspiraation lähteitä, CBC, CBC:n Spark, ohjelmaa vetävä Nora Young ynnä muu tuotantoremmi ovat ehdottomasti mukana.
Spark julkaisee nykyään varsinaisten, radiota varten tuotettujen ohjelmiensa lisäksi haastattelut pidempinä netissä. Niiden joukossa oli tällä viikolla todella mielenkiintoinen juttu hälyn ja melun kulttuurihistoriasta. Haastateltavana oli Mike Goldsmith. Kun itse jätän kirjastoalan taakseni, voisin hyvinkin tehdä jotain tällaista! Ääntä on käsitelty mielenkiintoisilla tavoilla Formatdag 2012 -semmassa talvella, ja minuun on suuresti vaikuttanut myös Yhdyskuntasuunnittelu -lehden numero 1/2011 (varo PDF).
Burzum: Fallen (Byelobog Productions, 2011)
Ollessani Turun kaupunginkirjastolla töissä syksy 2010-kesä 2012, kuuntelin paljon black metallia, erityisesti Burzumia, Paysage d’Hiveriä (jota on ollut tämän blogin välisoittonakin) ja Darkspacea. Kunnon bläkkis on tietenkin sinällään hyvin kaunista ja esteettistä ja tietyntyyppisellä, puuromaisella hälymusiikilla on pitkään ollut paikka sydämessäni. Mutta esteettisten meriittiensä lisäksi bläkkiksessä on juuri avotoimistoon sopivia ominaisuuksia: musiikki on suurta ja peittää alleen paljon, ihmisen puhetaajuuksilla on paljon tavaraa, etäisestä kiljumisesta sanoista ei voi kuvitellakaan saavansa selvää, biisit ovat pitkiä, ja biisien rakenteet eivät vedä huomiota puoleensa, vaan musiikki sensijaan ikäänkuin sulkee vaippansa sisään. Avokonttorityöntekijä arvostaa, ymmärtänette mitä ajan takaa.
Tämän tyyppisestä vastamelusta ja vastamelusuunnittelusta oli puhetta tuossa Miken haastattelussakin, ja siis myös hälyn historiasta ja muusta sellaisesta. Myös tietokonehistorian grand-old-maneihin lukeutuvasta Charles Babbagesta on tuossa haastattelussa puhetta, hän oli hälyn vastustaja ja osallistui Dickensin ym. veijareiden kanssa melun ja luokka-ajattelun suhteen edistämiseen.
Charles Babbagen aivot purkissa ym., jotka valokuvasin Lontoon Science Museumissa vuonna 2009
Kirjastoilla ja äänellä/hälyllä/melulla/hiljaisuudella on tietenkin suhde, josta riittäisi paljon, paljon ammennettavaa monessa mielessä.
Toinen Sparkissa esillä ollut aihe tällä viikolla perinteisen konekirjoitus- ja tietokonenäppäimistön qwerty -järjestys, sekä siihen liittyvä folklore. Melko yleisesti tunnetaan, että qwerty-järjestys periytyy mekaanisista kirjoituskoneista, joiden näppäinjärjestys on kehitetty niin, etteivät kirjasinvarret tarttuisi toisiinsa. Tämä suunnitteluperusteluhan on nykyään tietenkin absurdi, mutta näppäinjärjestyksen vaihtaminen esim. Dvorakiin olisi yhteisöllisesti kallista ja epätuottavaa. Asiaa käsittelevässä Sparkin jaksossa 214 myös dekonstrudoidaan tuota myyttiä ja valotetaan siihen liittyvää historiaa kertomalla konekirjoituskilpailusta, sekä taloustieteistä tutusta verkosto-vaikutuksesta (network effect).
Paljon onnea tämä blogi 5v
Tämä Riippumaton asiantuntija -blogini on täyttänyt tänään täydet 5 vuotta.
Armon vuonna 2008 päätin alkaa pitämään lähinnä kirjastojuttuihin keskittyvää blogia. 25. maaliskuuta postattu uus blogi hapuili uudelle blogille muotoa, ja siitä asti on ollut silkkaa dimangia. Kaikki vanhat postaukset löytyvät tuon sivussa olevan arkiston kautta.
Matkan varrelle on mahtunut paljon kaikenlaista: hyviä ja ei-niin-hyviä ideoita, parit naurut, muutamat hampaankiristykset, ja WordPressin tilastojen mukaan 90 228 katselukertaa. Siitä suuri kiitos kaikille aktiivi- ja semiaktiiviseuraajille, jakajille Feisbuukissa ja muissa blogeissa, sekä tietenkin hakukoneille jotka ovat tuoneet tänne kävijöitä kuka milläkin asialla, ja toivon että etsijät ovat jotain mielenkiintoista täältä löytäneet.
Kaikenkaikkiaan tämän blogin pitäminen on yksi viisaimpia juttuja joita olen kirjasto”urallani” tehnyt.
Paljon onnea tämä blogi! Yst. terv. kirjoittaja
Muistutus: e-kirja on tiedostoon tallennettu webbisivu
Tuija Aalto jututti kirjamessuilla Finn Lecturan Mikko Tirrosta: e-kirjan teko muistuttaa lähinnä nettisivun tekoa. Metadatakin on leivottu kirjan sisään. Oletko koskaan kurkistanut e-kirjan sisälle? Esimerkiksi ePubit aukeavat kuten normaalit .zip -tiedostot.
Tuijan uusi kirja Kuinka olla avoin – työelämän uudet viestintätaidot on julkaistu vastikään (Finn Lectura, 2012, ISBN 978-951-792-549-5).
Kurkistus yksinkertaisen e-kirjan sisään (artikkelini Kirjasto 2010–Lukijat, tekstit ja verkko -teoksessa)
Mitä hittoa, tämäkö on kirjallisuuden tila?
Osta paljon maitoa, saat kirjan kaupan päälle
Kirjallisuuden tila: osta kymmenen laktoositonta rasvatonta maitoa, saat kirjan. Onko mitään pliisumpaa ja masentavampaa?
Tänään feisbuukista luettua (lainaan vapaasti):
runoilijan arkea on että matkustaa omalla kustannuksellaan Turkuun (Turun kirjamessuille) lukemaan runojaan kavereilleen. Lopuksi saa kebabia.
Ostin Axiellin tilipäätöksen. Maksoi kympin
Axiell Nordicin tilinpäätösrapsa
Tein heräteostoksen; ostin Axiell Nordicin uusimman tilinpäätöksen eli vuoden 2011. Maksoi kybän Kauppalehden sivuilta. Jaan sen täällä, jos haluat tutustua.
Mitä luonnoksiani julkaisisin seuraavaksi?
TTVK ei toimi minun nimissäni
Haluaisin huomauttaa, että Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry. (TTVK) ei edusta minua enkä ole valtuuttanut heitä valvomaan tekijänoikeuksiani.
Tiedon ja epätiedon musta pörssi
Tiedon ja epätiedon musta pörssi
Turku 20.10.2011, VPK-talo. Tiedon ja epätiedon musta pörssi. Hannah Hurtzigin installaatio 50 asiantuntijalla.
Transaktioita
Itse ostin hyvään hintaan saksalaisen kirjailijan Jan Costin Wagnerin. Epäonnistuttuani saada investointini tuottamaan, keskustelimme kirjailijuudesta, suomalaisuudesta ja saksalaisuudesta.
En jaksa nyt selvittää miten tämän epäkonferenssin konsepti toimi. Mutta se toimi.
Kiitos.
Vaskin avoimesta datasta OKFN:n sivuilla
Lennä metadata, lennä!
Näpyttelin Turun kaupunginkirjaston ja muun Vaski-kirjastokimpan avoin data -julkistuksestamme Open Knowledge Foundationin OKFN:n bibliografisen datan työryhmän sivulle juttua englanniksi, otsikolla Finnish Turku City Library and the Vaski consortia now Open Data with 1.8M MARC-records.
OKFN
Rekisteröin myös ihanat FinMARC-tietueemme OKFN:n The Data Hubiin, joka on keskeisimpiä avoimen datan hakemistoja ja jossa on muun hauskan muassa myös aimo läjät kirjastoalan tietueita erilaisista, lähinnä suurista kirjastoista. Meidän datamme on edelleen marginaalisessa FinMARC-muodossa, mutta MARC21-konversio on paraikaa menossa Axiellin kanssa ja Kansalliskirjaston yleisluontoisilla FinMARC→MARC21 -säännöillä homma kävi omin nokin muutamassa tunnissa (tätä konversiota en vielä ole saanut nettiin asti).
Thanks Adrian Pohl for inviting me to write on the OKFN’s OpenBiblio -site.
I � you
Tekstinkäsittelystä jääneitä artefakteja etsimässä
Kiehtoo tuo analogisen ja digitaalisen välinen rajamaasto. Molempiin liittyy kaikenlaisia myyttejä ja näitä asetetaan jopa vastakkain uskomattomimmissa puheissa. Tekstinkäsittely tarjoaa siihen kaikenlaisia näkökulmia.
Olen alkanut keräilemään analogisista teoksista löytämiäni artefakteja; jäänteitä, takaumia tai kaikuja teosten omasta historiasta. Tarkoituksetta ne antavat meille pienen kurkistuksen naamion taa, teosten omiin syntyprosesseihin.
Määrä
Tässä kaksi tässä kuussa löytämääni tällaista artefaktia. Ensimmäinen on Yhdyskuntasuunnittelu -aikakausjulkaisussa (ISSN 0788-1010) esiintynyt, yliviivattu sana
määrä
Nämä artefaktit jättävät tietenkin mielikuvitukselle paljon sijaa. Miksi ne ovat syntyneet, kenen jäljiltä ja ketkä ovat ne henkilöt joiden olisi ne pitänyt korjata, mutta pääsivät livahtamaan painoon. Kyseinen määrä
on kenties jäänyt jäljelle kun artikkeli kirjoittaja tai joku tekstiä kommentoinut henkilö on merkinnyt sanoja yliviivauksella osoittaakseen että ne olisi syytä poistaa, mutta joko yliviivauksen tai koko sanan poistaminen on unohtunut. Tähän lauseeseen sana määrä
ei selvästikään kuulu.
On hyvin tyypillistä, että tekstinkäsittelytyökalujansa huonosti tuntevat ihmiset kommentoivat tekstejä lisäämällä uutta tekstiä kommentoitavan sisään, kenties jollain silmiinpistävällä värillä korostettuna. Varsinaisten tekstin kommentointi- ja annotointityökalujen (kuten Wordissa lisää→kommentti) käyttö on hyvin harvinaista. On vaikeaa opetella uusia tapoja sellaisten vanhojen tapojen tilalle, jotka riittävissä määrin toimivat. Ilman varsinaisesta tekstistä irrallisia metatekstejäkin (kuten varsinaisia kommentteja) selviää ihan riittävän hyvin, jos työtä tekee ihminen eikä käytetä tätä metatasoa hyödyntäviä koneellisia menetelmiä (esim. Wordissa on toiminto ”hyppää seuraavaan kommenttiin”, ja kommentit jätetään myös pois tulosteista).
{hellip}
Toinen löytämäni artefakti on eilisessä Helsingin Sanomissa esiintynyt
{hellip}
Tämä on selvästi teknisempi virhe. ”Hellip” on lyhenne joka tarkoittaa vaakasuuntaista (horisontaalista) ellipsistä eli jonkin mainitsematta jättämistä merkkaavaa …
. Tavanomaisesti se merkitään kolmella pisteellä näin …, ja kuten ehkäpä olet huomannut, Wordin automaattinen korjaustyökalu päällä ollessaan korvaa tämän tuolla horisontal ellipsis -merkillä. Kaarisulut lienevät peräisin Hesarin käyttämästä ladontajärjestelmästä ja jostain syystä kone ei tässä tapauksessa ole tulkinnut niitä ohjeeksi, jonka sisällä annettu merkki (eli hellip) pitäisi muodostaa.
Kiehtovaa, kiehtovaa, kiehtovaa… Eräänlaista perhosten keräilyä tämäkin!
Kiitos 50 000 käynnistä :)
Blogini kuukausitilastot
Tänään meni blogissani maaginen 50 000 käyntikertaa rikki, huraa! Mitään kaksista tilastoesittelyä en tässä nyt jaksa alkaa laatimaan, mutta ohessa kuvaruutukaappaus tilastoista tässä vuosien varrelta. Jos tietäisin kuka tuo viideskymmenestuhannes olisi, tarjoaisin tietenkin pullakaffet.
Postauksia on 273, kommentteja 425 joista osa on trackbackeja. Keskimäärin kutakin postausta on katsottu 106 kertaa (plus etusivun katsomiskerrat, joita on siis peräti puolet). Katselukertojen mukaan suosituimmat postaukseni ovat seuraavat:
Jos jaksaisi säätää, niin datasta saisi käppyrän vaikka akäyttämieni tagien suosiosta, ehkä sellaisen jaksaa nikkaroida jossain vaiheessa. Suosituimmat haut ovat olleet
| riippumaton asiantuntija | 795 |
| mace ojala | 180 |
| gutenbergin parenteesi | 164 |
| tissit | 142 |
| xmacex | 112 |
| macen hieno blogi | 106 |
| irex iliad | 103 |
| mace | 93 |
| asiantuntija | 91 |
| näytevarasto | 90 |
| recaptcha | 86 |
| macen blogi | 80 |
| irex | 73 |
| aalto yliopisto logo | 71 |
| kirjastovirkailijapäivät 2010 | 66 |
| kirjastot ovat palaessaankin kauniita | 66 |
| kindle | 59 |
| cycling for libraries | 57 |
| mace blogi | 57 |
| heikki poroila | 52 |
| zotero | 49 |
| riippumaton | 43 |
| qaiku | 42 |
| mitä tehdä joensuussa | 42 |
Ja hauskimmat hakutulokset siellä loppupäässä sitten 🙂
Suuri kiitos kaikille blogissani syystä tai viidennestä käyneille, toivottavasti olette löytäneet jotain mielenkiintoista. Kiitos myös WordPress.comille erinomaisesti toimivan WordPress -julkaisujärjestelmän tarjoamisesta. Tietenkin aivan erityinen kiitos kuuluu tämän blogin säännöllisille seuraajille, ja kaikille kommentoijille sekä muille teille ihanille näistä asioista keskusteleville ja kirjoitteleville. Murut ❤
Organisoituneen nuorkirjastolaisuuden vastaanotosta
Kirjastolehti 6/2010: "Vaadimme muutosta"
Rakas Kirjasto-kaapeli on taas sotkeutuneena itseensä, tällä kertaa Kirjastolehden numerossa 6/2010 olleen nuorkirjastolaisia -haastatelleen jutun vuoksi. Ira Koivun laatima haastattelu Heikki Marjomaasta, Marjo Perälästä, Veera Ristikartanosta sekä Antti Virrankoskesta on saanut parin kirjastoalan kommentaattorin pasmat aivan sekaisin. Odottelen Godwinin lain toteutumista 😉 Noh, on siellä muutama hyväkin puheevuoro.
Tällainen vastaanotto nuorkirjastolaistoiminnalle on toki ollut odotettavissa, sillä nuorkirjastolaiset ovat selvästi positioituneet muutosvoimaksi. Tilanne on nyt siinä mielessä hauska, että aiemmin poliitikkojen, Pahojen Kapitalistien™, konsulttien, joukkotiedotusvälineiden, kunnanisien ja kirjastojen johtajien suuntiin reflektoidut uhat nähdään nyt omissa, läheisissä kollegoissa. Vainoharhaisuus kääntyy näin omille työpaikoille, kun uhat eivät enää ole ”tuolla ulkona”.
Kirjoittelin hieman havaintojani nuorkirjastolaisuuden Suomessa saamasta vastaanotosta myös tuonne IFLAn New Professional Special Interest Groupin blogiin otsikolla Responses to new professional -movements. Kalastelen samalla kuulumisia onko itsetietoinen, kriittinen ja nimenomaan järjestäytynyt tuore kirjastolaisliikehdintä herättänyt vastaavaa epävarmuutta maailman muissa kolkissa.
Sinänsä yksittäisen Kirjasto-kaapeli -säikeen pohjalta ei jaksa alkaa reagoimaan, mutta olen ollut havaitsevani epäluuloa nuorkirjastolaisuutta kohtaan myös muualla; toisinaan juuri pelon sekaisin tuntein. Siitä heräävä kysymys on tietenkin: ”miksi juuri pelon sekaisin tuntein”? Ehkä minä olen sattumalta kuullut useamman kerran pelkoa ja epäluuloja. Toki olen kuullut myös uskoa, toivoa ja kannustusta. Miten itse olet kuullut nuorkirjastolaisliikehdintään suhtauduttavan?
Muistutettakoot että meitä on Suomessa kirjastoalalla noin 10 000 henkeä, tuohon KYSYMYKSIÄ NUORKIRJASTOLAISILLE (Viite: Kirjastolehti 6/2010) -säikeeseen on kirjoittanut ehkä tusina. Kirjasto-kaapelista sinänsä ei tietenkään voi tehdä johtopäätöksiä kun siellä valitettavasti (mutta toki ymmärrettävästi) on meitä niin pienoinen määrä.
The Humble Indie Bundle #2: peliostoksilla parempi maailma
The Humble Indie Bundle #2
Pistin 50 USD kiinni viiteen tietokonepeliin The Humble Indie Bundle 2. Samalla siivu fyrkasta meni EFF:lle ja Child’s Play:lle. Peleinä tässä toisessa Humble Indie Bundlessa ovat Braid, Cortex Command, Machinarium, Osmos (joka minulla on jo entuudestaan iPhonessa mutta ei se mitään) sekä Revenge of the Titans. Kaikki ovat pienten indie-pelitalojen tuotteita, DRM-vapaita ja toimivat Linuxissakin.
Kaikki noista ovat todella upeita pelejä, osan tiedän entuudestaan ja osa on uusia tuttavuuksia. Hieno meininki!
Jyvitin rahani siten, että maksoin peleistä 34$, EFFille ja CP:lle molemmille meni 6.8$ ja kamppanjalle itselleen 2.5$. Suomen EFF:n eli EFFin 10€ vuotuisen jäsenmaksun maksan kuukausittain. Olen Hyvis.
Webbisivujen mukaan kampanja on jo kerännyt 771 000 $. Windows -käyttäjien valitsema keskihinta on 6.20$, Macintosh -käyttäjien 8.34$ ja Linux-käyttäjien 13.55$.
30 000 käyntikertaa
Blogiini tuli eilen täyteen 30 000 käyntikertaa. Kiitos kaikille kiinnostuksesta, sekä niille jotka oikeasti haluavat lukea tätä (!!??!) että niille jotka piipahtavat täällä jonkun hakutuloksen tms. perässä. Kiitos, olette ihania ja aion jatkaa bloggaamista! \o/
Uusi yläkuva
Sain vihdoinkin aikaiseksi päivittää tuon blogin yläpalkissa olevan kuvan. Siihen meni vähemmän aikaa kuin tämän kirjoituksen laatimiseen. Edellinen kuva oli otettu jo kaksi kotia ja yksi riippumatto sitten. Uusi kuva on rajattu tästä miniläppärin e-kirjanlukijana käyttöä demoavasta kuvasta. Edellinen oli rajattu tästä kuvasta. Tämä uusi mattokin on ollut käytössä jo pidemmän aikaa.
Tuo uusi yläkuva on aika tiukasti kuvattu rajattu, huomattavasti intiimimpi kuin edellinen. Kumpikaan juuri nyt käytettävissäni olevista kameroista, eli Nokia N900 eikä Apple iPhone 3G osaa ottaa ajastettuja kuvia (ja Nokia N95:ttä en nyt jaksa kaivella), joten jouduin kaivelemaan muita tarkoituksia varten ottamiani, riippumattoaiheisia kuviani. Ehkä voisi ottaa jonkun hieman avoimemman kuvan joku päivä, sellainen jossa riippumatossa kellittely näkyy selvemmin. Siitähän tässä kuitenkin on kyse eikä blogin nimikään aukea ellei blogin lukija välittömästi osaa yhdistää monimerkityksistä nimeä. Lisäksi olisin blogin kuvassa mieluusti kasvot lukijaan päin. Toisaalta tuo intiimimpikin kuva on vaihtelua ja täällä varmaan käy pääsääntöisesti samat lukijat, hakukoneiden kautta tulevia lukuun ottamatta tietenkin.
No mutta tällä mennään nyt, ainakin kuva on ajanmukainen.
Voisi aivan hyvin myös alkaa maksamaan tästä bloggauspalvelusta muuten, olen edelleen ilmaiskäyttäjä WordPress.comissa.
Riippumaton asiantuntija 