Järkeä tekijänoikeuslakiin, ja suosittelen miettimään hieman mitä tekijänoikeus oikeastaan edes on

Järkeä tekijänoikeuslakiin

Järkeä tekijänoikeuslakiin

Kuten olette varmaan huomanneet, Järkeä tekijänoikeuslakiin -kampanja on paraikaa menossa. Se on vastikään saavuttanut kansalaisaloitteilta vaaditun 50 000 kannattajan rajan (onnea!), ja menee siis eduskunnan käsittelyyn. Aloitteeseen voi tutustua sen kampanjasivulla, sekä Kansalaisaloite.fi:ssä jota kautta sen voi myös allekirjoittaa. Kampanjan feibuuksivulla sekä Twitterissä voit seurata ja osallistua keskusteluun sekä kuulla uutisia asiasta.

Kampanjasivulta kopsattua (tl;dr):

Lakialoitteen tiivistelmä heille, jotka eivät jaksa sitä kokonaan lukea:

Lakialoitteen pääasiallinen tavoite on korjata voimassa olevan lainsäädännön ylilyönnit verkkovalvonnan ja vahingonkorvausten osalta.

Lakialoite ei muuta tekijänoikeuksien alaisen sisällön luvatonta lataamista lailliseksi. Kuitenkin yksittäisten ihmisten kohdallatekijänoikeusrikoksen sijasta luvattomasta lataamisesta tehtäisiin rangaistavaa tekijänoikeusrikkomuksena. Lakialoite myös rajaa nykyistä enemmän yksityistä verkkovalvontaa.

Vakavampi tekomuoto, tekijänoikeusrikos, mahdollistaa kotietsinnät, takavarikot ja suuret vahingonkorvaukset — voimassa olevan lainsäädännön mukaan myös vähäisissä rikkeissä. Tekijän­oikeus­rikoksista tuomittaisiin edelleen kaupalliseen tai laajamittaiseen tekijänoikeuksin suojatun sisällön jakamiseen syyllistyneet.

Toissijaisesti lakialoite pyrkii parantamaan kuluttajan, artistien ja muiden sisällöntuottajien asemaa sekä uusien verkkoteknologiaan perustuvien palveluiden kehittämistä. Artisteille annetaan rinnakkais­lisensointi- ja kieltooikeus, jolla artistit mm. saavat, niin halutessaan, käyttää avointa lisenssiä. Lisäksi annetaan parodia- ja satiirioikeus.

Yksityisiä kopioita saa tehdä omaan käyttöönsä ja antaa sen ulkopuolisen tehtäväksi. Tämä mahdollistaa verkkotallennuspalveluiden kehittämisen, kuten mm. TV-kaista. Opetus- ja tutkimuskäyttöön tehdyt teokset sallitaan myös ”virtuaalisissa luokkahuoneissa”.

Aloitteen tärkein vaikutus on kansalaisten ja artistien välisen vastakkainasettelun purkaminen ja rakentavan keskustelun herättäminen tekijänoikeuslainsäädännön jatkokehittämisestä.

Vaikka aloite on pitkä, se on yllättävän helppolukuinen (näinkin monimutkaisesta lakikokonaisuudesta). Lakialoitteesta on myös olemassa näppärä diff-näkymä, jossa aloitteen tuomat muutokset näkyvät rinta rinnan nykyisen lainsäädännön pykälien kanssa.

Kampanjaa vetää Avoin ministeriö ja mukana on toki myös EFFi, jonka jäsen itseäni ja ammattiani kunnioittavana kirjastoihmisenä olen.

Tarja Cronberg: Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo

Tarja Cronberg: Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo

Minulla on uudelleenluvun alla Tarja Cronbergin (@tarjacronberg) OKM-selvitys Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo (OKM:n selvityksiä 2010:6, ISBN 978-952-485-930-1). Suosittelen kaikille kulttuuri- ja taidealalla toimiville lueksittavaksi, se antaa paljon tietoa ja perspektiiviä siihen ekosysteemiin missä toimimme. Kun sitä peilaa Cory Doctorowin (@doctorow) esittämää kysymystä ”Mitä haluamme tekijänoikeuden tekevän?” (bloggaukseni marraskuulta 2010) sekä tekijänoikeuden oikeutusta vasten, nykyisen tekijänoikeuden oikeutus näyttää suoraansanoen aikasen heikolta. Tarjan raportissa puhutaan taiteilijoiden sosioekonomisesta tilanteesta kaikenkaikkiaan, ja raportin perusteella näyttää että tekijänoikeus ei tyydytä sitä tarkoitusta jolla tekijänoikeutta tavataan nykyään perustelemaan: takaamaan itsenäisiä ja omaperäisiä teoksia luovien ihmisten elinkeino. Todellisuudessa taiteen tekoa rahoitetaan pitkälti oman alan ulkopuolisilla hanttihommilla, puolisoilla, apuraharumballa ja työkkärimasseilla (kts. tarkemmat numerot Tarjan raportista, jos kanttisi kestää). Meillä kaikilla on myös jos jonkinmoista luovaa tekijää henkilökohtaisessa tuttavapiirissämme, joilta kannattaa kysellä että miten tekijänoikeudet heitä puolin ja toisin palvelevat. Näiden todisteiden valossa näyttää siltä, että nykyinen tekijänoikeus ei yksinkertaisesti toimi.

Tekijänoikeudella on toki myös muita oikeutuksia kuin nämä yksisilmäiset taloudelliset yksinoikeudet. Nämä on purettu hyvin esiin Laura Leppämäen teoksessa Tekijänoikeuden oikeuttaminen. Coryä myötäillen eräs niistä on pyrkiä rakentamaan sellaista yhteiskuntaa, jossa tuotettaisi mahdollisimman suuri määrä näitä itsenäisiä ja omaperäisiä teoksia. On sanottu, että tekijänoikeus on tietoyhteiskunnan perustuslaki. Järkeä tekijänoikeuslakiin -kampanja ajaa tiettyjä pieniä detaljeja nykyiseen lainsäädäntöön (kts. yhteenveto yllä).

Mutta kehoitan kaikki tätä lukevia palaamaan Coryn kysymykseen: mitä haluamme tekijänoikeuden tekevän? Kehoitan sinua arvon lukija myös miettimään oletko sinä itse immateriaalioikeuksien haltija (ja aivan varmasti olet, jos olet esim. joskus kirjoittanut Feisbuus-statuksen tai laittanut nettiin valokuvan), ja mikä oma suhteesi tekijänä on yhteiskuntaan ja niihin prosesseihin jotka mukamas varmistavat että ihmisillä on joku kannuste olla luova, ja myös saattaa teoksiaan julkisuuteen. Kirjoitin aiemmin blogissani (sekä myös Mediametkaa Osa 5, ISBN 978-952-99912-4-2), toivottavasti emansipoivasti, että tekijänoikeus on oikeus päättää. Ja se koskee sinua, minua ja Chisua.

Kiva Team: Lending Librarians

Kiva

Kiva

Kiva Team: Lending Librarians

Kirjastoihmisillä on oma tiimi mikrolainoituspalvelussa Kivassa. Liittykääs mukaan!

Librarians, library students, and other information-profession-oriented folks dedicated to helping raise the standard of literacy and education in the developing world through giving people a boost out of poverty.

Jäseniä on jo kohta kolmesataa, ja rahaa lainattu 90 000 $

[via Eric Childress]

[edit 21.07.2013 00:08]

Jahas, myös avoimen ja vapaan lähdekoodin kirjastojärjestelmän Kohan kehitäjillä on oma tiiminsä, hienoa!

[via @ranginui]

Kokosin viivakoodigeneraattorin HelMet-korteille

Viivakoodigeneraattori HelMet-korteille

Viivakoodigeneraattori HelMet-korteille

Kokosin ennen lounasta simppelin viivakoodigeneraattorin HelMet -kirjastokorteille. HelMetissä käytetään Code 39 -koodausta, ja kyseessä on aivan yksinkertainen HTML + JavaScript -käyttöliittymä jQueryllä ja jQuery Barcode -plugarilla pikaisesti kokoamaani generaattoriin. Se kysyy käyttäjältä kirjastokortin numeroa (se 200000… -alkunen litania), ja tekaisee siitä napin painalluksella viivakoodin. Ei ole vaikeaa.

Saatavilla GitHubista. Kiitos avoin lähdekoodi ja kiitos internet.

Unohtuiko kirjastokortti himaan mutta tarvit sitä johonkin? Ei hätää, tulosta oma Code 39 viivakoodi!

Unohtuiko kirjastokortti himaan mutta tarvit sitä johonkin? Ei hätää, tulosta oma Code 39 viivakoodi!

Terveisiä Cycling for libraries Ruotsista

Cycling for libraries Sweden

Cycling for libraries -epäkonferenssi voi erittäin hyvin (kiitos kysymästä), ja osallistuimme Pennasen Jukan kanssa viimeviikolla Cycling for libraries Swedeniin, jota sikäläiset puuhahenkilöt Alireza Afshari (@blabibl) sekä Åke Nygren (@akenyg) kutsuvat varsinaisen, kansainvälisen Cycling for librariesimme lapsoseksi. Osallistujia oli viitisentoista, lähinnä Tukholmasta ja sen lähialueilta, mutta minun, Jukan ja Kouvolan Chris Skogin lisäksi pitkänmatkalaisia oli yksi Kööpenhaminasta ja toinen Roskildesta. Satakunta valokuvaani löytyvät Flickristä, toistaiseksi vielä ilman sisällönkuvailua, ja katso ehdottomasti tapahtuman sivusto http://www.cyc4lib.se.

Lähtö oli Kulturhusetin uudella Bibliotek Plattanilla, jossa Nina Röhlcke kertoi siitä miten kirjasto muutti neloskerroksesta takaisin huonomaineisen torin viereen, alkuperäiselle paikalleen kansan pariin

Lähtö oli Kulturhusetin uudella Bibliotek Plattanilla, jossa Nina Röhlcke kertoi siitä miten kirjasto muutti neloskerroksesta takaisin huonomaineisen torin viereen, alkuperäiselle paikalleen kansan pariin

Drinksit maittaa ylämäen jälkeen

Drinksit maittaa ylämäen jälkeen

Ruotsin pyöräilyjärjestö valitsee vuosittain vuoden kirjan, tänä vuonna se oli Cycle Chic (ISBN 9780500516102), asiaa tuntevat tietävät ko. ilmiön

Ruotsin pyöräilyjärjestö valitsee vuosittain vuoden kirjan, tänä vuonna se oli Cycle Chic (ISBN 9780500516102), asiaa tuntevat tietävät ko. ilmiön. Lennart Berg esittelee Eskilstunan kirjastossa

Pyörillä poljettiin kolme päivää ja 270km Tukholmasta Södertaljen ja Eskilstunan kautta Örebrohon, Biblioteksdagarneille. Jukka ja Chris palasivat yhden seminaaripäivän jälkeen takaisin nk. Oikeisiin Töihin, minä jäin viettämään lomapäiviäni ja minglailemaan kutsuttuna vieraana ko. seminaariin. Olen nähnyt suomalaisia seminaareja ja kansainvälisiä seminaareja, mutta tämä oli hieno mahdollisuus osallistua kansallinen seminaariin ulkomailla.

Kilsoja poljettiin, kirjastoja nähtiin niin isoja kuin pieniä, kollegoita/tuttavia/ystäviä jututettiin ja paria kunnallispoliitikkoa myös, radio/telkku/lehtihaastiksia annettiin (tyyliin SvT), kakkua syötiin, Foursquare -badgeja ansaittiin, fablabeja ideoitiin, ekirjoja dekonstruoitiin, kirjastoalan koulutuksesta debatoitiin ja aurinkoa saatiin. Renkaitakin meni vain yksi. Ich bin ein bibliothekar! -kirjoittaja Christer Hermansson moikkasi ohimennen (en tunne, mutta ilmeisesti jonkinlainen ilmiö läntisessä kirjastonaapurustossamme, ehkä joku tämän blogin lukija tuntee tapauksen). Maureen Sullivan (@maureenala) kertoi hyvin mielenkiintoisia juttuja että kustantajat ovat e-kirjahommissa törmäilleet USA:ssa keskeisiin anti-trust -asioihin.

Kaikenkaikkiaan kirjastolaisuuteni voi erittäin hyvin tällaisissa merkeissä, ja kirjasto-, ura- ja kehityskeskusteluni tapahtuvat todellisuudessa täällä (sekä internetissä), eivätkä nykyisissä palkkatöissäni. Kielivaahtokylpykin tuli tarpeeseen! Opin myös että Ruotsissa on oma, ja sangen mielenkiintoinen, uuden jäsenistön myötä elävöitynyt yhdistys sosialistisille kirjastoihmisille (bis). Lisäksi opin että Ruotsissa on jopa enemmän hevosia kuin osasin kuvitella.

Mariefredsin pikkusievä miljöö jäi mieleen

Mariefredsin pikkusievä miljöö jäi mieleen

Pikkuteitäkin nähtiin, ja hirvenruokintapaikka

Pikkuteitäkin nähtiin, ja hirvenruokintapaikka

”Thanks @SvBib & @IngaLunden for inviting us up on stage at the opening of #bibldag13 ! #cyc4libse (på/i Conventum)”

Ja lopuksi vielä Tukholmassa suloinen viikonloppu museoissa ja kaffia juoden. Fillari on mahtava työkalu kaupunkien koluamiseen, ja Tukholma on mielenkiintoinen vertauskohta Helsinkiin pyöräily-ympäristönä. Kävin myös Nackan kirjastossa jututtelemassa väkeä, mutta se ei ollut ihan tuloksellista koska viikonloppuna ei ollut vakihenkilökuntaa duunissa. Kiva näydä Nackassa kuitenkin, ja tietenkin muilla kollegoilla oli asiasta sanansa sanottavana. Mutta näinpä hienon kanaalikirjaston paluumatkalla.

Kasia tsekkailee kanaalikirjaston tarjontaa

Kasia tsekkailee kanaalikirjaston tarjontaa

Mikä hieno tapa viettää kesälomaa 🙂 Tämän vuoden loput lomapäivät sujuvatkin sitten välillä Amsterdam-Brysseli kesäkuun lopussa. Sitä odotellessa…

PS. Terveisiä Kaliningradiin, jossa on myös tänään poljettu IFLAcampLabin myötä. PLUR!

Chris Hadfield ja The Economist: miten tekijänoikeus toimii avaruudessa?

Chris Hadfield (@Cmdr_Hadfield), ISS:ltä maahan jo palannut kanadalainen astronautti vetää David Bowien Space Oddityn maata nopeasti kiertävällä, kansainvälisellä avaruusasemalla ja tallentaa sen YouTube-pilvipalveluun, ja esiin nousee globaalin, hajautetun internetin kannalta tärkeä kysymys: minkä lainsäädännön immateriaalioikeudet pätevät? Lue juttu How does copyright work in space? The Economistissa.

Chris on postaillut myös erittäin hienoja valokuvia avaruudesta, suosittelen. Kanadalaisista on vaikea olla tykkäämättä, samoin internetistä.

(via Miguel Mimoso Correia)

Vielä kerkeää Hakukone 2.0 -improteatteriin PRO TIP

Kylläpä on karsea kuva, mutta en kehdannut kuvata kunnolla

Kylläpä on karsea kuva, mutta en kehdannut kuvata kunnolla

Pro tip tiedonhaun ammattilaisille: vielä kerkeätte Hakukone 2.0 -improteatteriesitykseen (kts. Facebook event). Esityksiä on sunnuntaihin asti Tunturikadulla Töölössä. Ohjaus Meiju Lampinen, ja meininki on tämä:

Moni arkipäiväinen kuulumisten vaihto tai informaation välitys on siirtynyt nykypäivänä livekohtaamisesta verkon ylitse, jonkun välineen kuten sähköpostin, blogin tai chatin, avulla tehtäväksi. Kuitenkaan ihmisen kolmiulotteisuutta, tuoksuja tai tuntoaistia ei voi vielä välineillä korvata. Esitys väittääkin, että livekohtaamista ei voi korvata eri mediumeilla.

Hakukone yhdistää improvisaation reaktioherkkyyden sekä hohtavat näyttöruudut. Se tuo päivittäin käyttämämme verkkopalveluiden raamit näyttämölle ja luo näin ajankohtaisen miljöön uudistaa esiintyjien ja yleisön välistä vuorovaikutussuhdetta improvisaatioesityksissä. Se varastaa verkkopalveluita kuten Google, Youtube, Spotify ja Wikipedia improvisaatiokohtausten rakenteiksi ja iloittelee sosiaalisen median käytöstavoilla. Tule katsomaan, taipuvatko meemit lavalle!

Varokaas, aion kokeilla TIEDETTÄ!

Stand back, i'm going to try science!

Stand back, I’m going to try SCIENCE!

Tätä päivää on vähän jännätty tässä kevään mittaan, sillä nyt 7.5. on ollut määrä julkistaa Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikön informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman erillishaun tulokset. Haku oli helmikuussa. Ja niinhän siinä kävi, että onnitteluviestejä alkoi surisemaan kännykkääni ennenkuin ehdin itse katsoa asiaa aamulla 🙂

Opinnot alkavat syksyllä, siihen asti tyhjennän Kirjasto 10:n palautusautomaattia ja hyllytän cd-levyjä (this is my work), ja ylläpidän mahdollisuuttani Koulutusrahaston aikuiskoulutustukeen… ja haaveilen syksyllä alkavasta tieteenteosta ja muusta mahtavasta!

Sillävälin lukekaa Chealsye Bowleyn (@chealsye) tuore, työssäoppimista akateemisen kirjaviisauden sijasta kohottava kirjoitus Why am I getting my MLIS? Because I have to.

CBC:n Sparkissa hälystä ja QWERTY:stä

Sparkin loistava keulahahmo Nora Young. Kiitos pitkäaikaisesta inspiraatiosta!!

Sparkin loistava keulahahmo Nora Young. Kiitos pitkäaikaisesta inspiraatiosta!!

Olen Canadian Broadcastin Corporationin (CBC, vrt. YLE) Spark -ohjelman pitkäaikainen kuuntelija. Se on sekä aiheiltaan että tuotantotasoltaan erittäin inspiroiva, viihdyttävä ja laadukas ja kun listailen oman elämäni ja työelämäni inspiraation lähteitä, CBC, CBC:n Spark, ohjelmaa vetävä Nora Young ynnä muu tuotantoremmi ovat ehdottomasti mukana.

Spark julkaisee nykyään varsinaisten, radiota varten tuotettujen ohjelmiensa lisäksi haastattelut pidempinä netissä. Niiden joukossa oli tällä viikolla todella mielenkiintoinen juttu hälyn ja melun kulttuurihistoriasta. Haastateltavana oli Mike Goldsmith. Kun itse jätän kirjastoalan taakseni, voisin hyvinkin tehdä jotain tällaista! Ääntä on käsitelty mielenkiintoisilla tavoilla Formatdag 2012 -semmassa talvella, ja minuun on suuresti vaikuttanut myös Yhdyskuntasuunnittelu -lehden numero 1/2011 (varo PDF).

Burzum: Fallen (Byelobog Productions, 2011)

Ollessani Turun kaupunginkirjastolla töissä syksy 2010-kesä 2012, kuuntelin paljon black metallia, erityisesti Burzumia, Paysage d’Hiveriä (jota on ollut tämän blogin välisoittonakin) ja Darkspacea. Kunnon bläkkis on tietenkin sinällään hyvin kaunista ja esteettistä ja tietyntyyppisellä, puuromaisella hälymusiikilla on pitkään ollut paikka sydämessäni. Mutta esteettisten meriittiensä lisäksi bläkkiksessä on juuri avotoimistoon sopivia ominaisuuksia: musiikki on suurta ja peittää alleen paljon, ihmisen puhetaajuuksilla on paljon tavaraa, etäisestä kiljumisesta sanoista ei voi kuvitellakaan saavansa selvää, biisit ovat pitkiä, ja biisien rakenteet eivät vedä huomiota puoleensa, vaan musiikki sensijaan ikäänkuin sulkee vaippansa sisään. Avokonttorityöntekijä arvostaa, ymmärtänette mitä ajan takaa.

Tämän tyyppisestä vastamelusta ja vastamelusuunnittelusta oli puhetta tuossa Miken haastattelussakin, ja siis myös hälyn historiasta ja muusta sellaisesta. Myös tietokonehistorian grand-old-maneihin lukeutuvasta Charles Babbagesta on tuossa haastattelussa puhetta, hän oli hälyn vastustaja ja osallistui Dickensin ym. veijareiden kanssa melun ja luokka-ajattelun suhteen edistämiseen.

Charles Babbagen aivot purkissa ym., jotka valokuvasin Lontoon Science Museumissa vuonna 2009

Kirjastoilla ja äänellä/hälyllä/melulla/hiljaisuudella on tietenkin suhde, josta riittäisi paljon, paljon ammennettavaa monessa mielessä.

Toinen Sparkissa esillä ollut aihe tällä viikolla perinteisen konekirjoitus- ja tietokonenäppäimistön qwerty -järjestys, sekä siihen liittyvä folklore. Melko yleisesti tunnetaan, että qwerty-järjestys periytyy mekaanisista kirjoituskoneista, joiden näppäinjärjestys on kehitetty niin, etteivät kirjasinvarret tarttuisi toisiinsa. Tämä suunnitteluperusteluhan on nykyään tietenkin absurdi, mutta näppäinjärjestyksen vaihtaminen esim. Dvorakiin olisi yhteisöllisesti kallista ja epätuottavaa. Asiaa käsittelevässä Sparkin jaksossa 214 myös dekonstrudoidaan tuota myyttiä ja valotetaan siihen liittyvää historiaa kertomalla konekirjoituskilpailusta, sekä taloustieteistä tutusta verkosto-vaikutuksesta (network effect).

Lukekaapa Jessican kokemukset pohjoismaisesta avoimen datan seminaarista

Jessican konffabadge

Jessica Parland-von Essen osallistui Malmössä pidettyyn, pohjoismaiseen avoin linkitetty data -seminaariin (#nordlod). Käykääpä lukemassa Och solen sken över #nordlod -raportaasi.

>poke< (kuva by MsWord@Flickr)

Nevermind the e-lehtihömpötys, uusi Äpy on täällä

Uusi Äpy nyt entistä kätevämmässä sanomalehtiformaatissa

Kirjastot kurottelevat kohti virvatulien lailla todellisuuden ja internetin välillä häilyviä ”e-lehti” palveluita kuten Ziniota (luulin että Zinio on jo painunut historian hämäriin), PressDisplaytä ja ePressiä, ja toisaalta pyrkivät immateriaalioikeuksien ikeessä digitoimaan ja pitämään saatavilla vanhoja lehtiä.

Sillävälin perinteinen ja voimakas printtimedia käy läpi uudistusta: juuri julkaistu, vahvaa ja perinteistä paikalliskulttuuria edustava Äpy on käynyt läpi upean formaattimuutoksen ja on nyt entistä kätevämmin luettavissa!

Tätä et löydä kirjastostasi, hanki se sensijaan lähimmältä teekkariltasi.

Esitelmäni kirjaston bibliografisen datan laadusta sekä laadun arvioinnista ja valvonnasta (ym.)

Tein vuoden 2012 lopulla freelancerina parin kuukauden ajan erittäin hauskaa, opettavaa ja vaativaa ”kuutamokeikkaa” PIKI-kirjastoille bibliografisen datan parissa, ja ilmeisesti sen vuoksi olin kutsuttuna Kansalliskirjaston Kuvailun tiedotuspäivillä 20.-21.3.2013 puhumaan asiasta. Kansalliskirjaston Tarja Mäkisellä sekä minulla oli tunnin osuus otsikolla Näkökulmia laatuun. Itse juttelin luettelointityön ja luettelointidatan suhteesta tietojenkäsittelyyn, ohjelmointiin ja tietohallintoon, laatuajattelusta sekä kirjavista mahdollisuuksista joita meillä kirjastoilla olisi käytettävissämme, ja joiden parissa marras-joulukuussa estottomasti revittelin.

Tapahtuman molemmat päivät on taltioitu, oma osuuteni alkaa ensimmäisen päivän (20.3.) videotallenteen noin kohdasta 2:18:00 ja kestää 25 minuuttia plus keskustelua.

Jos haluat katsella pelkkää esitysgrafiikkaani tuolta tiedotuspäiviltä, se löytyy Prezistä. Aiempi blogipostauksessani maaliskuun 12. päivältä sisältää linkit laatimaani lähdekoodiin, myös työpäiväkirjana käyttämääni projektin- ja asianhallintajärjestelmään sekä myös tekstiksi kirjoittamaani raporttiin.

Paljon onnea tämä blogi 5v

Tämä Riippumaton asiantuntija -blogini on täyttänyt tänään täydet 5 vuotta.

Armon vuonna 2008 päätin alkaa pitämään lähinnä kirjastojuttuihin keskittyvää blogia. 25. maaliskuuta postattu uus blogi hapuili uudelle blogille muotoa, ja siitä asti on ollut silkkaa dimangia. Kaikki vanhat postaukset löytyvät tuon sivussa olevan arkiston kautta.

Matkan varrelle on mahtunut paljon kaikenlaista: hyviä ja ei-niin-hyviä ideoita, parit naurut, muutamat hampaankiristykset, ja WordPressin tilastojen mukaan 90 228 katselukertaa. Siitä suuri kiitos kaikille aktiivi- ja semiaktiiviseuraajille, jakajille Feisbuukissa ja muissa blogeissa, sekä tietenkin hakukoneille jotka ovat tuoneet tänne kävijöitä kuka milläkin asialla, ja toivon että etsijät ovat jotain mielenkiintoista täältä löytäneet.

Kaikenkaikkiaan tämän blogin pitäminen on yksi viisaimpia juttuja joita olen kirjasto”urallani” tehnyt.

Paljon onnea tämä blogi! Yst. terv. kirjoittaja

PIKI-kirjastojen tietokantapöyhintäni lähdekoodi, työpäiväkirja ja raportti julkistettu

BaseX:llä ja XQueryllä MARC21 -tietueiden kimpussa

Tein marras-joulukuussa freelancena töitä PIKI-kirjastoille tietokannan  siivouksen parissa. Pöyhin about 2 miljoonaa MARC21 -tietuetta kokonaan kirjastojärjestelmän (Axiell Aurora) ulkopuolella ja hauskaa oli. Lisäksi suunnittelin miten kirjastojärjestelmän ulkopuolella tehtyjä muutoksia voi tuoda tuotantotietokantaan ym. ym.

Projektin- ja asianhallintaan käytin Kirjastot.fi:n tarjoamaa Redmineä, ja käytin sitä myös työpäiväkirjanani. Avasin sen julkiseksi ja se on siis kaikkien nähtävissä. Tonkimiseen paras alku lienee lista kaikista issue-trackeriin merkityistä asioista. Kaikki kirjoittamani XQuery -kielinen lähdekoodi löytyy sensijaan GitHubista ja minua, sinua ja lähdekoodia suojaa GNU GPL-lisenssi. Työpäiväkirja ja lähdekoodi ovat mielestäni mielenkiintoisimmat dokumentit työstäni ja analyyseistä. Laadin myös raportin, joka löytyy Google Docsista, jossa sitä voi myös kommentoida.

(: Check all classification fields which claim to get their value from
YKL classification systems, see if they are really define there. Based
on my screenscraped YKL :)

declare namespace srw="http://www.loc.gov/zing/srw/";
declare namespace marc="http://www.loc.gov/MARC21/slim";

declare variable $yklres := fn:doc('ykl.xml');
declare variable $ykl := $yklres/ykl/class/@no/data();

<yklClasses>{
for $field in /records/record/srw:recordData/marc:record/marc:datafield[@tag="084"]
  let $classNo := $field/marc:subfield[@code="a"]/data()
  where $field[marc:subfield[@code="2"] = "ykl"]
  return <yklClass
    inYkl="{if ($classNo = $ykl) then 'true' else 'false'}">{
      $classNo
  }</yklClass>
}</yklClasses>

Esitelmöin ja toivottavasti myös demoan hommiani Kansalliskirjaston järkkäämillä sisällönkuvailun tiedostuspäivillä lounaan jälkeen keskiviikkona 20.3.2013 Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa. Päivillä on muutakin mukavaa ja mielenkiintoista aihetta tarjolla. Tilaisuuteen voi osallistua etänä, ja webinaari ilmeisesti myös taltioidaan. Toivottavasti siellä tavataan.

E-kirjat kotiinkuljetettuina

E-kirjojen kotiinkuljetus O'Reillyn kirjakaupasta Dropboxiin

E-kirjojen kotiinkuljetus O’Reillyn kirjakaupasta Dropboxiin

Tänään tiistaina oli Kirjasto 10:ssä puolitoistatuntinen e-kirjakoulutus kirjastosedille ja -tädeille. Kuulimme miten hankalaa kaikki käyttöjärjestelmä+lukuohjelma+tiedostomuoto+drm -hässäkkä on, kuinka on olemassa liikaa standardeja, HTML5 tuo vuorovaikutteisuuden e-kirjoihin, suomalaiset kustantajat eivät vieläkään ole lähteneet e-kirjoihin, sosiaalinen lukeminen on pop ja pilvilukeminen tulee. Noniin…

Meanwhile on the internet: tein marras- joulukuussa PIKI-kirjastoille MARC-muotoisen datan analyysi- ja siivoushommia, ostin tuoreeltaan julkaistun Bad Data Handbookin ja huomasin että mahtavan O’Reilly Median verkkokaupasta saa e-kirjansa kotiinkuljetettuina suoraan Dropboxiin.

Miettikääpä sitä.