Taiteilijat arkiston- ja museonhoitajina – tapaus Nýló Reykjavikissa

”Archive on the Run”

Olin vastikään Kööpenhaminassa ja Reykjavikissa mukaankutsuttuna asiantuntijana Kaliningradin kirjastobossien ja tietohallinnon kanssa tutustumassa kirjastojen metadatanhallintaprosesseihin (joo yhteisluettelo toimii ja musiikin osakohdeluettelointi on huono idea) ja palveluihin. Reykjavik on hieno ja tuulinen paikka. Vietin siellä hieman omaa aikaa, ja tein tuttavuutta Reykjavikin elävän taiteen museoon Nýlóon. Vai olisiko oikea suomennos The Living Art Museumille ”elävä taidemuseo”?

Kyseessä on taiteilijayhteisön itsensä perustama ja pyörittämä taidemuseo Reykjavikissa. Lähtölaukauksena toimi turhautuminen siihen että virallisen taide-establishmentin kuten kansallinen taidemuseon koettiin epäonnistuvan tehtävässään huomioida, kerätä ja säilyttää nykytaidetta. Niinpä taiteilijat ottivat ohjat omiin käsiinsä ja Nýló perustettiin 1979. Sen jälkeen taidetta on koko ajan kerätty, mutta piakkoin näyttelytyö ohitti tärkeysjärjestyksessä kokoelmatyön ja Nýló suuntautui siis taiteen esittämiseen. Kun museo joutui yllättäen muuttamaan toisiin tiloihin 2006, se joutui uudella tavalla tekemisiin itsensä kanssa; kokoelmassa on yli 2000 teosta, mutta se oli pitkälti järjestämätön. Museo aloitti suuren inventaarion, ja autobiografisen dokumentoinnin. Tästä syntyi pari julkaisua, joista yksi on tämä Archive on the Run -kirja (ISBN 978- 9979-72-351-6), jonka museolta ostin. Lueksin tämän tarinan läpi, on inspiroivaa lukea miten itseorganisoituva, itsenäinen ja dynaaminen taidemuseo painii identiteetti(e)nsä, kokoelmiensa, museotyön, kansainvälisyytensä, vakiintumisensa, sukupolvenvaihdostensa, positioitumisensa, taloutensa, tulevaisuutensa ja menneistyytensä kanssa. Kirja on moniääninen ja monimuotoinen dokumentti Nýlósta ja museoista/arkistoista.

Barthes ja Foucault mainittu, tietenkin.

Hieno maa. Ei puita, iso taivas

Advertisement

Tulipalo Internet Archiven skannauskeskuksessa

Tulipalo Internet Archivessa

Keskiviikkona Internet Archiven skannauskeskuskessa on ollut tulipalo (kts Scanning Center Fire–Please Help Rebuild). Henkilövahingoilta säästyttiin, eikä dataakaan menetetty, mutta paloon jäi tuoreimman tietoni mukaan 600 000 USD:n arvosta. Tietoa ja linkki varainkeruuseen löytyy IA:n blogista sekä Twitteristä @InternetArchive.

[Via @TheLib]

Helsingin kaupungin tietokeskuksessa (ml. Helsinki Region Infoshare) urkkimassa

Helsingin kaupungin tietokeskus

Olin huhtikuun 23. tutustumassa Helsingin kaupungin tietokeskuksen toimintaan. Hyvä että töissä kehotetaan nuuskimaan vähän muualla, Kirjasto 10:stä on oltu esim. Kaupunginkirjaston tapahtuma- ja markkinointiyksikössä, Arabian ja Tapanilan kirjastoissa ja hankinnassa.

Olen käynyt Ympärätalossa sijaitsevassa Tietokeskuksen kirjastossa jokusen kerran in-cognito nuuskimassa, ja tunnen Tietokeskuksen ja Forum Viriumin yhteistä Helsinki Region Infoshare -hanketta (HRI) sen voimakkaan roolin vuoksi, jonka se on ottanut suomalaisessa avoimen datan (so. open data) parissa tässä parin vuoden ajan. Lämpimiä terveisiä sinnepäin!! Muutoin Tietokeskus on ollut minulle sangen tuntematon elin.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen historia yltää peräti sadan vuoden päähän ja tuoreimman vuosikertomuksen (varo PDF) mukaan siellä on hyvä meininki.

Helsingin kaupungin tietokeskus on tilaston, tutkimuksen ja arkistotoimen asiantuntija- ja vastuuorganisaatio. [Se] hankkii, tutkii, välittää ja säilyttää tietoa Helsingistä ja sen alueista – nykyhetkestä, menneisyydestä ja tulevaisuudesta.

Tietokeskuksen, tuttavallisemmin Tieken webbisivut löytyvät osoitteesta http://www.hel.fi/hki/Tieke/fi/Etusivu, ja kaupungin Helmi-intrassa on heillä oma osionsa myös. Tietokeskuksessa on oma kirjasto, jonka olemassaolo oli minulle jonkinlainen mentaalinen hyppylauta tutustumiskäynnille. Kirjastossa työskentelee kolmisen henkilöä, Tiekessä kokonaisuudessaan joku viitisenkymmentä. Kyselin kyllä kaikkien kirjastoihmisten koulutus- ja työtaustat mutta valitettavasti unohdin ne jo. Tietokeskuksen kirjasto palvelee sekä tietokeskusta itseään, mutta on myös avoin kaikille. Avoimuus on näin yleisen kirjaston piirissä kasvaneen kannalta hieman erilaista, sillä Tietokeskus on lukittujen ovien takana. Anyways niille jotka haluavat siellä käydä, sisäänkäynti on Ympyrätalon nurkalla. Kirjaston henkilökunnan mukaan tietopalveluhommia hoidetaan pitkälti sähköpostitse. Kirjaston kokoelmaa käyttää lähinnä Tietokeskuksen oma väki, joskin tutkijoiden ja muiden tyyppien kiinnostus kirjastoon tilattuja lehtiä (varo PDF) kohtaan jättää toivomisen varaa. Minun on ulkopuolisena vaikea arvioida miten hyvin Tietokeskus kirjastoaan hyödyntää, ja millainen rooli kirjastolla todellisuudessa on. En sen tarkemmin tivannut Tietokeskuksen henkilökunnalta. Sinällään kirjasto sijaitsee fyysisesti hyvällä paikalla, Tietokeskuksen pitkän, kaarevan käytävän varrella.

Hyllyjä. Kirjastossa pitää olla hyllyjä

Tietokeskuksen kirjaston tietokanta löytyy verkosta, ja järjestelmänä on PrettyLib. Yksi mietittävä asia on, olisiko hyvä että Tietokeskuksen kirjaston kaltaiset kirjastot olisivat mukana HelMetissä tm. alueellisessa konsortiossa… Vaskissahan niitä on ollut, samoin PIKissä. Ja (Me)linda ja KDK -yhteydet tulevat mieleen myös. Ovat kuitenkin mukana suomalaisten erikoiskirjastojen verkostossa.

Helsinki Region Infoshare

Tapasin Tietokeskuksella myös HRI:n Ville Melonin sekä Hami Kekkosen. Siihen liittyykin mukavia uutisia, nimittäin kolmivuotisen HRI -projektin hartiavoimin puskemat avoin data -jutut juurrutetaan Tietokeskukseen. Tämä on tietenkin hieno homma, ja auttaa meitä muita virastoja saamaan datamme liikkeelle. Helsingin kaupunginkirjastolta onkin jo jonkin verran dataa liikkeellä, ja katalogista löytyvää, muidenkaan julkaisemaa dataa ei tarvitse kauaa selailla ennenkuin tulee ideoita miten sitä voisi käyttää omiin tarpeisiin. HRI:n ylläpitämä datakatalogi varmaankin siirtynee Tietokeskuksen haltuun. Rönsynä todettakoot, että paraikaa Gentissä meneillään olevassa ELAG -konferenssissa (Twitterissä #elag2013) oli työpaja kirjastojen suhteesta tutkimusdataan, ja siellä Joss Winn puhui datakatalogiohjelmisto CKANista ja sen kehittymisestä. ELAGin videotaltionnit tulevat nettiin ensi viikolla.

Avoin data on monille tätä lukeville varmaan suunnilleen tuttu ilmiö, josta lisää esim. HRI:n sivuilla. Datan avaaminen on helppoa ja pakollista (ja hauskaa), ja HRI johdattelee kädestä pitäen. Avoin data helpottaa datan käyttöä sekä oman viraston ulkopuolella (esim. Tietokeskuksessa tai tutkimuksessa), sekä myös viraston sisäpuolella (esim. luettelointitoimiston ulkopuolella).

HRI:n lisäksi Tietokeskuksella käynnissä ehkä mielenkiintoisinta oli kaupunkitutkimuksen tutkimusohjelma Tietoa Stadista. Sitä on tehty muutaman vuoden välien (nyt 2010-2015).

Kaupunkitutkimusosaston toiminnan päälinjat ja keskeiset tutkimushankkeet määritellään kaupunginhallituksen hyväksymässä Helsingin kaupungin tutkimusohjelmassa. Tutkimusohjelma tehdään joka kolmas vuosi, ja sen keskeisenä tavoitteena on paitsi suunnata kaupungin tutkimusvoimavarat tehokkaasti ja tuloksellisesti, myös aktivoida, koordinoida ja konkretisoida Helsingin harjoittamaa tutkimusyhteistyötä.

Sisällysluettelo tässä (sori kopipeistattu joten näyttää vähän pahalta)

1. TILASTO- JA TUTKIMUSTOIMINNAN STRATEGISET SUUNNAT VUOSILLE 2011–2015 11
   1. TIETO PÄÄTÖKSENTEON TUKENA 11
   2. TILASTO- JA TUTKIMUSTOIMINNAN ORGANISOINTI 12
   3. VAHVISTUVA KORKEAKOULUYHTEISTYÖ 13
   4. SEUTUYHTEISTYÖ JA LAAJENEVA TIETOPALVELU 14
   5. TIEDON SAANNIN TURVAAMINEN JA YHTEISTYÖ TIEDON TUOTTAJIEN KANSSA 15
   6. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 15
   7. TIETOJEN KÄYTETTÄVYYS JA JULKAISEMINEN 16
   8. HELSINKI-TIEDON KESKEISET TEEMAT 18
2. 2. HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO-OHJELMA 2011–2013 21
   1. HELSINKI-TILASTON VAKIINTUNEET TUOTTEET JA PALVELUT 21
      1. PERUSTIETOVARANNOT JA TILASTOJULKAISUT 21
      2. TIETOKESKUKSEN YLLÄPITÄMÄT TIETOJÄRJESTELMÄT JA PAIKKATIETOJEN KEHITTÄMINEN 25
      3. TIETO- JA ASIANTUNTIJAPALVELUT 26
      4. ASIANTUNTIJOIDEN VERKOSTOT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT 27
   2. HELSINKI-TILASTON KEHITTÄMISHANKKEET VUOSILLE 2011–2013 28
      1. ASUMINEN, KAUPUNKIRAKENNE JA YMPÄRISTÖ 28
      2. HYVINVOINTI, TERVEYS JA PALVELUT 32
      3. KUNTATALOUS, TYÖMARKKINAT JA KILPAILUKYKY 35
      4. PERUSTIETOVARANTOJEN KEHITTÄMINEN 36
      5. TIETOVARANTOJEN AVAAMINEN, HALLINTA JA KÄYTETTÄVYYDEN PARANTAMINEN 37
3. 3. HELSINGIN KAUPUNGIN TUTKIMUSOHJELMA 2011–2013 38
   1. 3.1 ASUMINEN, KAUPUNKIRAKENNE JA YMPÄRISTÖ 39
   2. 3.2 DEMOKRATIA JA HALLINTO 45
   3. 3.3 HYVINVOINTI, TERVEYS JA PALVELUT 48
   4. 3.4 KAUPUNKIKULTTUURI 55
   5. 3.5 KUNTATALOUS, TYÖMARKKINAT JA KILPAILUKYKY 59

Ohjelma löytyy netistä (varo PDF), ja on kiinnostavaa luettavaa. Siitähän selviää mitä tietoa Helsingistä on tiedossa, eli metatietoa siitä mitä tietoa meillä on tulevaisuudessa. Ohjelma on kehitetty koko Helsingin kaupungin laajuisena yhteistyönä, joten kaupunginkirjastollakin on ollut mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua siihen. Ohjelmaa lukiessa selviää millaisten toimijoiden kanssa Tieke tekee tutkimusyhteistyötä. Linkkaan tässä nyt tilaisuuden tultua Jaani Lahtisen tammikuiseen luentoon Lainaustiedot kirjaston johtamisen työkaluna.

Tietokeskuksen muista julkaisuista mainittakoot Helsingin tila ja kehitys 2013 (varo PDF), neljännesvuosittain julkaistava Kvartti, sekä Helsingin seudun aluesarjat -tietokanta (sis. raakaa dataa)

Vierailuni päättyi eläväiseen kierrokseen kaupunginarkistossa, joka on myös osa Tietokeskusta. Kiitos vieraanvaraisuudesta ja virka-avusta Tietokeskukseen!

Helsinki

Galleriat, kirjastot, arkistot, museot ja Wikipedia yhdessä ovat <3

GLAM-WIKI

Brittiläiset kansalliset kulttuuriorganisaatiot jatkavat kunnostautumistaan. Tulevan viikonlopun GLAM-WIKI tapahtuman teemana British Museumilla on Galleries, Libraries, Archives, Museums & Wikimedia–Finding the common ground. Kuulostaako täydelliseltä? Kuulostaa. Tässä tapahtuman sisäänheittoteksti:

In these times of economic austerity, Galleries, Libraries and Museums have to look for new and imaginative ways to maximise the impact of their collections and knowledge. While online collections are a popular and exciting route to engage with their audience, they typically only have small numbers of visitors – whereas working with the Wikimedia websites would offer Galleries, Libraries and Museums a new window on a potential global audience of over 375,000,000 people worldwide.

At this conference you will hear how some Museums are already leveraging the connection between sharing a part of their own collections with Wikimedia and seeing some amazing benefits – such as a sharp increase in web traffic to their site and an increase in sales of merchandising. Attendees will better understand the crossover of mutual interest that Wikimedians share with curators of cultural heritage.

You will learn about examples of how this form of collaboration has begun with firsthand examples from cultural institution in five European countries, and you will be able to explore ways in which the Wikimedia community could work with you in your own local communities, yet with a worldwide impact.

This event is particularly relevant to representatives of the licensing, web, curation and interpretation departments in cultural institutions.

Täydellisyys senkuin lisääntyy. Ja kun lukee ajatuksen kanssa tapahtuman ohjelman läpi, huomaa ettei täydellisyydellä ole kertakaikkiaan mitään käsitettävissä olevaa rajaa. Joitain otsikkopoimintoja:

• Jill Cousins: Europeana and Wikimedia
• Andrew Dalby: Wikipedia for Librarians
• Roger Bamkin: A history of the world in 100 articles
• Tom Morgan: Wikipedia and the National Portrait Gallery – A bad first date?
  A perspective on the developing relationship between Wikipedia and cultural heritage organisations
• Mathias Schindler: Building links between cultural items in libraries and archives
• Mark Hahnel: A wiki as an editable aggregator of scientific information
• Nadia Arbach: Wikipedia Loves Art and the V&A – the good and bad

Twitterissä oikea tagi on #GLAMWIKI. Pitäkääs simmukat auki. Hauskaa muuten että myös galleriat on nostettu esiin perinteisten muistiorganisaatioiden eli kirjastojen, arkistojen ja museoiden rinnalle. Ben, i assume you’re participating 🙂 Please do deliver my best wishes!

Ja hei kirjastokollegat, olisiko ihan oikeasti korkea aika lopettaa ne Encyclopædia Britannican ja Factan digipalvelun tilaamiset ja pistää puolet säästyvästä rahasta säästöön ja antaa puolet Wikipedialle? Saataisi yleisistä kirjastoista Wikimedialle tietojeni mukaan muutamia kymmemiä tuhansia euroja vuodessa. Ei minulla sinänsä mitään EB:tä, Factaa ja muita vastaavia vastaan ole tietenkään, mutta eihän niitä kukaan käytä. Ihan kiva kuriositeetti toki.

Muuta mahtavaa brittiläistä toimintaa viime ajoilta: British Library avasi luettelointitietonsa sekä Wikipedian in residence -hanke jota Liam Wyatt esitteli Europeanan ja Wikipedian yhteisessä Open Culture 2010 -tapahtumassa (kts. Wittyn blogikirjoitus ja presis sekä 20 minuutin video JISCiltä).

(via BoingBoing)

EuropeanaLocal -kokouksen videot

Reilu viikko sitten pitämämme EuropeanaLocal -kokouksen videot löytyvät nyt netistä. Valitettavasti Mary Rowlattin (MDR Partners, joka hallinnoi EuropeanaLocalia) keynote-esitelmän videointi meni reisille. Pahoittelen. Teimme kuitenkin Kirjastokaistalle hänestä haastattelun, joka lohduttaa. Haastis tulee toivottavasti ensi viikon aikana.

ja

ja

ja

ja

Videot ovat koottuna tapahtuman video-albumin Vimeoon. Presikset löydät SlideSharesta. Kannattaa tutustua myös Kansalliskirjaston digitointipolitiikka -papruun (PDF).

Osa videoista on tämän blogikirjoituksen julkaistessani salasanan takana, sillä en vielä ole saanut kaikilta yksiselitteistä lupaa videoiden julkaisuun avoimessa verkossa. Kaikille tapahtumaan ilmoittautuneille on salasana lähetetty sähköpostilla ja poistan salasanarajoituksia sitä mukaa kun saan noita lupia.

Lämmin kiitokseni kaikille puhujille eli päivän avanneelle Maija Berndtsonille, Marylle, Tiinalle ja Arille, omalle tiimillemme Virvalle ja Anna-Marialle sekä tietenkin kaikille paikalle saapuneille kollegoille.

EuropeanaLocal -kokouksen satoa

Innokkaita muistiorganisaatioiden ym. ammattilaisia

Pidimme Helsingin Postitalossa viikko sitten 13.09.2010 EuropeanaLocalin kansallisen kokouksen. Siellä esiteltiin Helsingin kaupungin palvelua, jonka kautta kaikki suomalaiset muistiorganisaatiot (eli kirjastot, arkistot ja museot) saavat toimitettua digitaalisia aineistojaan Euroopan digitaaliseen kirjastoon Europeanaan. Paikalla oli (noin) 25 henkilöä mukavan erilaisista organisaatioista.

Ohjelma oli seuraava:

• Maija Berndtson/Helsingin kaupunginkirjasto: avaussanat
• Mary Rowlatt/MDR Partners: EuropeanaLocal–How are we going to do this?
• Tiina Ison/Kansalliskirjasto: Travel Europeana–Suomen vanhat matkailukirjat
• Anna-Maria Soininvaara, Virva Nousiainen-Hiiri, Mace Ojala: EuropeanaLocal
• keskustelua muistiorganisaatioiden digitointihankkeista ym.
• Ari Rouvari/Kansalliskirjasto: KDK:n asiakasliittymä–Haasteet ja uudet vaihtoehdot

Yllä on linkit niiden esiintyjien esitysgraffoihin joilta olen saanut luvan presisten julkaisuun. Ne ovat nyt SlideSharessa, yritän saada ne arkistoitua myös Kirjastot.fi:hin jonnekin.

Tapahtuma myös videoitiin, siitä lämmin kiitos Urpo Nylanderille. Laitoin tänään Anna-Marian, Virvan sekä oman osuuteni Vimeoon. Tiina Isonin ja Ari Rouvarin mielenkiintoiset esitykset myös laitan saataville kohtapuolin. Videoihin liittyy lievää ns. säätöä kuten editointia, nettiin lataamista, linkittämistä, metadatan syöttöä ja lupien kyselyä, joitain mainitakseni. Lähetän vielä tänään sähköpostitse kaikille tapahtumaan ilmoittautuneille suorat linkit netissä (toistaiseksi salasanalla suojattuihin) jo oleviin videoihin ja kirjoitan tänne blogiin uuden postauksen kun julkiseen levitykseen tulevat videot ovat valmiita.

Päivittelen myös EuropeanaLocaliin liittyvää KirjastoWiki-sivua kun materiaalin julkaisu etenee.

Varsinaisessa asiassa ei tietenkään pysytty tiukasti, eikä toki ollut tarkoituskaan. Keskustelimme digitoinnista yleensäkin, Kansalliskirjaston digitointiprosesseista, kokoelmanhallinnasta, metadatasta, Europeana Data Modelista, digitointiprojektien hallinnasta, verkkokirjastojen asiakasliittymistä ja sensemmoisesta.

Kiinnostaisiko saada muistiorganisaatiosi digiaineistot mukaan Europeanaan?

EuropeanaLocal

Järjestämme EuropeanaLocal -tapahtuman 13.9. Helsingin pääpostitalon auditoriossa. Toivotamme kaikki suomalaiset muistiorganisaatiot kuulemaan miten paikallisesti ja seudullisesti merkittävää digitaalista aineistoa voidaan toimittaa Euroopan digitaaliseen kirjastoon. Ohjelma, ilmoittautuminen yms. Kirjastot.fi:n ammattikalenterissa olevasta tapahtumasta ja kännykän tai projektinhallintatyökalun kalenteriin sopiva vcs-tiedosto tästä.

Hienoa olisi jos paikalle saataisi väkeä, jotka ovat suoraan tekemisissä esim. digitoitujen paikalliskokoelmien kanssa. Spämmäsin juuri ELY-keskukset läpi, niistä tulee toivottavasti väkeä myös paikalle. Suomi näkyviin Europeanassa, ei ole vaikeaa! Mukanahan on jo kansalliset organisaatiomme, mutta EuropeanaLocal hakee erityisesti niitä paikallisaineistoja.

EuropeanaLocalista on suomenkielistä tietoa KirjastoWikissä, Kirjastolehdessä sekä täällä blogissani tagilla europeanalocal.

Suomen EuropeanaLocal live

Ekat EuropeanaLocalin kautta toimitetut suomalaisaineistot on nyt näkyvillä Euroopan digitaalisessa kirjastossa Europeanassa. Kyseiset aineistot on pienen pieni määrä (50 kpl) teoksia Helsinki-kokoelmasta, jotka digitoitutettiin Kansalliskirjaston digitointikeskuksessa. Käy tarkastelemassa miltä ne näyttävät Europeanassa (kansikuvia lataaminen Europeanaan on tätä kirjoittaessa vielä meneillään).

Europeana

Vaikka olen kirjoittanut (tilittänyt?) aiheesta aiemminkin, niin vielä jankattakoot, että EuropeanaLocal on eräs Europeanan lukuisista satelliittiprojekteista, jotka keräävät aineistoa tähän Yhteen Suureen Digitaaliseen Kirjastoon. Mukana ovat kaikki EU:n jäsenmaat, Suomesta EuropeanaLocalia edustaa Helsingin kaupunki, käytännössä kaupunginkirjasto. Vielä vuoden verran, kesään 2011 asti jatkuvassa hankkeessa rakennetaan keinot, joilla muistiorganisaatiot eli kirjastot, arkistot ja museot voivat toimittaa aineistojaan Europeanaan. Lisätietoa EuropeanaLocalin omilta sivuilta ja KirjastoWikistä.

Juhlaruno Helsingin suomalaisen tyttökoulun rakennuksen vihkiäisissä 27.09.1844

Helsingin kaupunginkirjasto on tässä vaiheessa siis toimittanut nuo muutamat Helsinki-kokoelman teokset ikäänkuin pesämunaksi ja samalla todistetaan että homma toimii. Katso esimerkiksi Juhlaruno Helsingin suomalaisen tyttökoulun rakennuksen vihkiäisissä 27.09.1844 (sama teos HelMetissä).

Muuta EuropeanaLocalin kautta toimitettua aineistoa on niinikään vaatimaton joukko aiemmin digitoitua musiikkia. Se ei tosin ole edes alueellisesti tai seudullisesti merkittävää, vaan mukana siksi, että Helsingin kaupunginkirjastolla olisi edes jotain annettavaa. Tarkoitus oli saada myös Rikhardinkadun kirjastossa sijaitsevan RikArt -taiteilijakirjakokoelma, mutta niiden toimitus on toistaiseksi viivästynyt RikArtin sivustopäivityksen vuoksi. Uskon että mukaan saadaan saadaan ajan mittaan muutakin aineistoa (ehkä Sinun aineistojasi 😉

Europeanaan kulkee aineistoja monia muitakin reittejä pitkin kuin EuropeanaLocalia, esim. Kansalliskirjasto on vienyt suuren määrän vanhoja sanomalehtiä. Tulevaisuudessa tämän kaltainen toiminta tapahtunee pitkälti Kansallisen Digitaalisen Kirjaston KDK:n siipien suojissa.

EuropeanaLocal etsiikin paraikaa sopivia aineistoja maailmalle vietäväksi. Tämän satelliittihankkeen fokuksena ovat siis muistiorganisaatioiden paikallisesti- tai seudullisesti arvokkaat, digitoidut tai syntyjään digitaaliset kulttuuriperintöaineistot. 13.09.2010 järjestämme Helsingissä tapahtuman, jossa asiasta voidaan tarkemmin keskustella ja sopia jatkosta. Luonnollisesti sitä ennenkin ovat yhteydenotot erittäin tervetulleita. Yhteystiedot löytyvät KirjastoWikistä.

Briefly in english (skipping the fundamentals of EuropeanaLocal)

The first materials to make it to the European digital library Europeana via our national EuropeanaLocal -process are finally live. The first items are 50 digitized publications of the Helsinki-collection, quite a typical local collection of Helsinki city library. We have also submitted a small amount of digitized classical music to Europeana, but they’re not really within the scope of EuropeanaLocal. Submitting of a collection of artists’ books called RikArt has unfortunately been postponed for now. We are holding our national meeting on 13.9.2010, and hope to get more contributions then.

Sivistysvaliokunta Europeanasta ja KDK:sta

Otetaas vielä uudelleen toi äskeisessä EuropeanaLocalin -kuulumisia -postaukssa mainittu linkki, ettei jää varjoon. Eli Eduskunnan sivistysvaliokunta käsitteli lausunnossaan 7/2010 vp sekä Euroopan digitaalista kirjastoa Europeanaa että Kansallista digitaalista kirjastoa KDK:ta. Viesti: muistiorganisaatiot digitoikaa aineistonne ja laittakaa ne nettiin.

(via KDK)

[Edit: typo otsikossa. Nice]

[Edit2 04.06.2010 23:16: ja varsinainen asia, eli linkki lausuntoon oli rikki. Hyvin menee]