Linda+Arto auki, äkkiä tonkimaan

Artikkeliviitetietokanta Arto sekä yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda ovat nyt auki tavallisille, oikeille ihmisille. Molemmat ovat Kansalliskirjaston tuotteita, ja ovat aiemmin olleet ilmaiseksi käytettävissä kirjastoissa (tai siis, kirjasto on lisensoinut ne Kansalliskirjastolta).

Koska kumpikaan näistä ei mahdollisesti ole ollenkaan tuttu paatuneimpia kirjastofiilejä lukuunottamatta, niin kokeilkaapa esimerkiksi blogit -asiasanahakua Artosta ja Lindasta.

Molempia on sekä kaipailtu että yritetty puuhailla avoimeen käyttöön vaikka kuinka kauan, nyt odotus on palkittu. Lindaa on ”salaa” voinut käyttää Frank-monihaun kautta ja Artoa pystyi ennen käyttämään Eduskunnan kirjaston sivujen kautta kikkailemalla. Molemmat ominaisuudet ovat kulkeneet suullisena perimätietona kirjastoammattilaisten keskuudessa, hyvä että sekä Arto että Linda ovat nyt ihan virallisesti käytössä avoimesti. Ainakin toistaiseksi, palvelut ovat auki vuoden 2010 Opetusministeriön siunauksella. Rohkenen kyllä uskoa, ettei niitä enää kehdata sulkea.

IT-Viikko uutisoi otsikolla Kansalliskirjasto avasi Arton ja Lindan kaikille ja Kansalliskirjaston sivulla on uutinen Linda- ja Arto-yhteistietokannat avautuivat kaikille ja Suomen Kirjastoseuralla Artoon ja Lindaan myös kotoa. Meillä Qaikussakin Lindaa kerettiin jo päivittelemään ennen näitä sulouutisia.

[edit 9.1.2010 klo 15:57 laitoin suorat linkit, jotka toivottavasti toimii. Kiitos lyth]

Mainokset

Re: Miksi Stadinettiin tarvitaan tunnuksilla kirjautuminen?

Intranettimme Kaivon palstalla kirjaston asiakas-wlanista Stadinetistä kirjoittelemaani:

Olen ihmetellyt samaa itsekin. Onko kyse taas siitä, että me viranomaiset elämme siinä kuvitelmassa, että koska internetin valvonnasta on ollut paljon puhetta esim. lehdistössä, meidän viranomaisten olisi paras  ihan varmuuden vuoksi viestiä kansalaisille valvovamme heitä. Vaikka emme oikeasti valvoisikaan ja emmehän oikeastaan tunne lain tai valvomista käsittelevän keskustelun sisältöä joten ihan varmuuden vuoksi on paras antaa sellainen kuva, että tiedämme mitä olemme tekemässä. On meille riskaabelimpaa olla valvomatta, tai siis olla viestimättä valvontaa. Vaikka ei mitään oikeaa valvontaa taida Stadinetissä edes tapahtua.

Stadinetin sivustolle voisi muutenkin kaivata hieman sitä paljon peräänkuuluttamaamme syvyyttä. No, läpikulkusivusto mikä läpikulkusivusto.

Onneksi kirjaston verkkoon kirjautumisesta on jotain etua verrattuna esimerkiksi naapurifirman tarjoamaan, oikeasti avoimeen verkkoon joten kirjautuminen on ymmärrettävää. Stadinetista on järjestetty pääsy PressDisplayhin, Artoon, Aleksiin ja muihin tarjoamiimme tietokantoihin (ainakin osaa niistä). Voisimme järjestää lisäksi vaikka mitä kivaa, taivas rajana. Yksinkertaisten toimipistesidonnaisten palvelujen tuottaminen olisi helppoa ja yksinkertaisimmillaan voisimme tarjoata itse kokoamamme aloitussivun Stadinetin käyttäjille. Tulostusmahdollisuus omalta koneelta kirjaston tulostimiin olisi ihan kiva.

Ei sillä, minusta on hienoa että asiakkaillamme on käytössä wlan, mutta sitä voisi hieman vielä kehittää. Kyse on kuitenkin palvelusta, jolla on ihan kivasti käyttäjiä (80-120 päivässä, kuulemma). Monikohan kirjastossa surffaileva asiakkaat omaa mokkulaansa? Kun joissain kirjastoissa pidetään merkittävänä, että kirjaston henkilökunta saa seurata etteivät asiakkaat liiku ”törkysivuilla” kirjaston koneilla, päteekö tämä myös silloin jos asiakas käyttää a) omaa konettaan+kirjaston nettiyhteyttä b) omaa konettaan+omaa nettiyhteyttään?

Mitä muuten törkyyn ja sen säätelyyn tulee, niin tsekatkaapa tämä juttu: YK:n ihmisoikeusneuvosto teki uskontojen kritisoimisesta ihmisoikeusrikkomuksen. Tästä tuli paha mieli 😦

Palstallemme nostettiin esiin Tietokone-sivustolla ollut uutinen alkuvuodesta 2006: Helsinki ei lämpene julkisille verkoille.

(edit: muokkasin samana päivänä vastaamaan sitä todellisuutta, että Stadinetin kautta pääsee nykyään kirjaston tarjoamiin tietokantoihin. Ihanaa!)