Lueksikaas Ville Tikkasen ajatukset kirjaston avoimista rajapinnoista

Lukekaahan Ville Tikkasen kirjoitus mitä on Kirjasto kaikille, minulle ja meille. Avoimet (ohjelmointi)rajapinnat (l. APIt), niitähän on tietyissä piireissä kirjastoissakin unelmoitu, osana avoimempaa ja yhteisöllisempää kirjastoa.

Mainokset

Teosto+YouTube+musiikkidata soi kauniisti

Teosto ry

Teosto ry

Teosto on juuri saanut aikaan sopimuksen YouTuben kanssa, kts myös asiaan liittyvä FAQ. Hienoa, sillä kuten kaikki arkiympäristöään yhtään havainnoivat ihmiset tietävät, on YouTube erittäin keskeinen musiikinlevityskanava. En henkilökohtaisesti voi olla ihan vakuuttunut kaikkeen Teoston toimintaan (kröh kröh), mutta vaikuttaa hyvältä idealta tunnustaa tosiasioita. Tätä vartenhan Teosto ja vastaavat järjestöt on olemassa.

Toinen juttu Teoston suunnasta: tämä Teoston tutkijan Turo Pekarin (@s1truuna) blogi*kirjoitus Musiikkidata soi kauniisti viime heinäkuulta on hieno kirjoitus metadatasta, sekä datan ja metadatan laadusta, käyttöarvosta ja liikkuvuudesta. Kiitos Turolle tuosta. Millaisia datavirtoja kulkee Teoston ja muiden kulttuuriorganisaatioden väleissä? Tässäpä mietittävää.

* blogi ei ole blogi jos sitä ei kommentoida

Lukekaapa Jessican kokemukset pohjoismaisesta avoimen datan seminaarista

Jessican konffabadge

Jessica Parland-von Essen osallistui Malmössä pidettyyn, pohjoismaiseen avoin linkitetty data -seminaariin (#nordlod). Käykääpä lukemassa Och solen sken över #nordlod -raportaasi.

>poke< (kuva by MsWord@Flickr)

Cycling for libraries -läksyni epäonnistui: en löytänyt syitä miksi kirjastot eivät ole avointa dataa

Esteet veke äkkiä että päästään pöllyttämään dataa

Epäonnistuin vähän aikaa sitten päättynyttä Cycling for libraries -epäkonferenssiamme varten valitsemani ”läksyn” teossa. Läksynäni oli löytää vähintään viisi argumenttia jolla kirjastot puolustavat kantaansa vastustaa avoimeen dataan siirtymistä. En löytänyt yhtäkään perustetta Cycling for libraries -osallistujilta enkä niiltä vierailemistamme Liettuan, Latvian ja Viron kirjastoilta joissa onnistuin ottamaan asian puheeksi.

Ainoa mielestäni vakavasti otettava argumentti johon olen aiemmin törmännyt on, että emme voi parantaa bibliografisen datamme saatavuutta Avoimen Datan myötä siksi, että me kirjastot emme omista dataamme, vaan niiden tekijänoikeudet ovat sisällöntuottajallamme eli käytännössä BTJ:llä. Tämä argumentti on ainakin Suomen tekijänoikeuslain nojalla virheellinen, sillä

  1. yksittäiset MARC (tms.) tietueet eivät ole tekijänoikeuden suojaamia
  2. tietokanta kokonaisuutena on tekijänoikeuden suojaama (49 §)
  3. työsuhteessa tehdyn tietokannan tekijänoikeus siirtyy poikkeuksellisesti tekijältä työnantajalle, eli luetteloijalta/ylläpitäjältä kirjastolle (40 b § 3)

Pyynnöistäni huolimatta en ole saanut selvyyttä millaisilla sopimuksilla BTJ:ltä tietueita ostetaan heidän Arvo-palvelustaan, ja mitä niissä sopimuksissa sanotaan. Kirjastojärjestelmien sopimukset eivät ymmärtääkseni siirrä tietokannan omistajuutta kirjastolta järjestelmätoimittajillemme Axiellille tai Innovativelle.

Erilaisia spekulaatiota tietenkin liikkuu, tyyliin kirjastojohtajien tai luettelointiammattilaisten taidottomuus, nousevien tietoliikennekustannusten pelko, välinpitämättömyys, kirjasto datan heikon laadun tuoma epävarmuus sen hyödyllisyydestä jne. Tällaisiä argumentteja en tietenkään ole kuullut kirjasto-organisaatioilta, vaan kollegoilta.

Kirjastotietokannat ovat kirjastojen immateraalista omaisuutta. Kirjastokimpoissa omistajuus on hieman epäselvää, mutta kirjastojen on pystyttävä perustelemaan omaisuutensa suojelemisen avoimessa tietoyhteiskunnassa.

Howto: FinMARC→MARC21 video

Tein 14 minuutin opetusvideon miten kirjaston aineistotietokanta muunnetaan FinMARC -formaatista MARC21:een.

Työkaluna Kansalliskirjaston ylläpitämä USEMARCON, jota Axiellkin ilmeisesti (=toivottavasti) käyttää.

Jos USEMARCON -konversiosääntöjä haluaa itse muokata, ne näyttävät tältä:

100I1           | 100I1           | If (I1=1 Or I1=2) Then '1' Else S
100I2           | 100I2           | ' '
100$a           | <E00$a          | S
100$h           | <E00$a          | + ', '+S; RegReplace('\\s*\\([^\\.]{2,} [^\\.]{2,}\\)\$', '')
100$f           | <E00$c          | S
100$c           | <E00$d          | S
100$x           | <E00$e          | S; RegReplace('^\\((.*)\\)\$', '\\1')
E00             | 100             | S;
                                    MoveBefore ('d', $e);
                                    MoveBefore ('c', $d);
                                    Replace ('$c' By ',$c');
                                    Replace ('$d' By ',$d');
                                    Replace ('$e' By ',$e');
                                    If (((RegFind('.*\\$(.)') < 0) Or (RegMatch(1) != '4')) And RegFind('\\.\$') < 0 And RegFind('\\-\$') < 0) S + '.'

Turku ym. Vaski-kirjastot nyt avointa dataa

Kiitos kuvasta David Fulmer (dfulmer@flickr)

Moi, terveisiä Varsinais-Suomesta. Laitoimme tänään koko Vaski-kimppamme luettelointitietokannan sisällön sellaisenaan verkkoon.

Vaskin, eli Turun, Liedon, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Raision, Ruskon ja Taivassalon kunnankirjastojen yhteisessä tietokannassa on noin 1.7 miljoonaa tietuetta ja niihin on vaihtelevalla tarkkuudella kuvailtu kaikki ne kirjat, lehdet, cd-levyt, DVD:t, nuottivihot, yksittäisiä musiikkikappaleita ynnä muita aineistoja, joita kirjastojen hyllyistä voit löytää. Juuri nämä bibliografiset tietueet ovat historiallisesti muodostaneet kirjastojen tiedonhaun keskeisimmän ytimen, ja haluamme tällä julkistuksella olla mukana kaikenlaisten tietovarantojen käytön esteitä vähentävässä avoin data -liikehdinnässä (engl. Open Data).

Tässä tiedoitteemme, joka lähti tänään lehdistölle sekä tietenkin myös Kirjastot.fi:hin:

Varsinais-Suomen kirjastojen data avoimeksi

30. syyskuuta 2011 10:00

Varsinaissuomalaiset Vaski-kirjastot ovat avanneet aineistotietokantansa sisällön julkiseen käyttöön. Aiemmin vain hakuliittymän kautta käytettävä tietokanta on nyt lisäksi ladattavissa verkosta kokonaisuudessaan, tietokoneella käsiteltävässä muodossa. Tämä mahdollistaa kokonaisuudelle paljon uudenlaisia käyttömahdollisuuksia. Vaski-tietokanta sisältää noin 1.7 miljoonan kirjan, levyn, musiikkikappaleen ynnä muiden teosten julkaisutiedot sekä kirjastoammattilaisten tekemät luokittelu- ja hakusanatiedot.

Open data, tai suomalaisittain avoin data on pyrkimys avata erilaisia tietolähteitä mahdollisimman vapaaseen käyttöön. Erityisesti julkisin varoin tuotettua ja ylläpidettyä dataa ollaan Suomessa avaamassa monilla eri tahoilla.

Kirjastot ovat merkittävä osa yhteiskunnan avointa ja yhdenvertaista tietoinfrastruktuuria. Niiden tietokannat sisältävät paljon huolellisesti koottua tietoa erilaisista kulttuurijulkaisuista ja luonnollisesti kirjastot haluavat edistää näiden tietojen monipuolista saatavuutta. Suomessa kirjaston aineistotietokantojen saatavuutta pyrkivät parantamaan kirjastojen yhteinen Kirjastot.fi Labs -hanke, sekä Kansallinen Digitaalinen Kirjasto, jonka rakentamiseen Vaski-kirjastot myös osallistuvat. Vaski-kirjastoihin kuuluu tällä hetkellä yhdeksän kaupungin- ja kunnankirjastoa (vuonna 2012 17), ja ne palvelvat noin 340 000 suomalaista.

Lisätietoja antavat Varsinais-Suomen maakuntakirjastona toimivan Turun kaupunginkirjaston projektisuunnittelija Mace Ojala (mace.ojala@turku.fi) ja palvelujohtaja Ulla-Maija Maunu (ulla-maija.maunu@turku.fi).

Vaski-kirjastojen tietokanta on avattu yhteistyössä sisältöä tuottavan BTJ:n kanssa.

Henkilökohtainen kiitokseni kollegoilleni täällä Vaski-kirjastoissa ja erityisesti pomoille ja luetteloijille, sekä BTJ:lle jolta suuri osa suomalaisten kirjastojen luettelointityöstä on ostettu ja joka on käytännössä meidän yhteisluettelomme. Terkut myös kansainväliselle open data -yhteisölle 🙂

Nyt avattu Vaski-kirjastojen data on ladattavissa isona läjänä sekä XML-muodossa että MARCille tyypillisessä ISO-2709 -siirtomuodossa osoitteesta http://data.kirjastot.fi. Lisenssinä on erittäin salliva Creative Commons CC0. Kirjastoalan yhteisestä bibliografisesta MARC-standardista on erilaisia versioita, olemme Suomessa vielä siirtymävaiheessa FinMARCista kansainväliseen MARC21:een. MARCista sekä sen eri formaateista löydät lisää tietoa Kansalliskirjaston sivuilta ja meillä on myös erityinen sähköpostilista MARC-asioille… joka on tosin nykyään erittäin hiljainen. Olen bloggaillutkin silloin tällöin MARCista.

Tämä Vaski-julkistus on siis FinMARCia, ja yksittäinen tietue näyttää esim. tällaiselta:

00791nam a22002533 450
001 Ppro853_148215
008 921022s1992 fi 8
021 $a 951-581-008-6 $c sid. $d 162 FIM
041 1 $a fin $c rus
057 $a 68
064 $a 68.22
065 $a 68.22
068 $a 68.22
098 $a 68.22
100 1 $a Ponomareva $h Julia
241 $a Gribnaja kuhnja
245 2 $a Vaskiratsastajan sienisalaatti $b 201 mainiota sieniohjetta $d [Julia Ponomareva & Aleksei Ponomarev] $e [toimittanut ja suomentanut Liisa Viitanen]
260 $a Helsinki $b Taifuuni $c 1992 $e [Pieksämäki] $f RT-paino
300 $a 231 s. $b kuv. $c 22 cm
652 $a keittokirjat
652 $a sieniruoat
700 10 $a Ponomarev $h Aleksei
745 $a 201 mainiota sieniohjetta
745 $a Vaskiratsastajan sienisalaatti

Tai vastaavasti XML:nä

<record>
<leader>00791nam a22002533  450 </leader>
<controlfield tag="001">Ppro853_148215</controlfield>
<controlfield tag="008">921022s1992    fi                      8</controlfield>
<datafield tag="021" ind1=" " ind2=" ">
<subfield code="a">951-581-008-6</subfield>
<subfield code="c">sid.</subfield>
<subfield code="d">162 FIM</subfield>
</datafield>
<datafield tag="041" ind1="1" ind2=" ">
<subfield code="a">fin</subfield>
<subfield code="c">rus</subfield>
</datafield>
<datafield tag="057" ind1=" " ind2=" ">
<subfield code="a">68</subfield>
</datafield>
<datafield tag="064" ind1=" " ind2=" ">
<subfield code="a">68.22</subfield>
</datafield>
<datafield tag="065" ind1=" " ind2=" ">
<subfield code="a">68.22</subfield>
</datafield>
<datafield tag="068" ind1=" " ind2=" ">
<subfield code="a">68.22</subfield>
</datafield>
<datafield tag="098" ind1=" " ind2=" ">
<subfield code="a">68.22</subfield>
</datafield>
<datafield tag="100" ind1="1" ind2=" ">
<subfield code="a">Ponomareva</subfield>
<subfield code="h">Julia</subfield>
</datafield>
<datafield tag="241" ind1=" " ind2=" ">
<subfield code="a">Gribnaja kuhnja</subfield>
</datafield>
<datafield tag="245" ind1="2" ind2=" ">
<subfield code="a">Vaskiratsastajan sienisalaatti</subfield>
<subfield code="b">201 mainiota sieniohjetta</subfield>
<subfield code="d">[Julia Ponomareva &amp; Aleksei Ponomarev]</subfield>
<subfield code="e">[toimittanut ja suomentanut Liisa Viitanen]</subfield>
</datafield>
<datafield tag="260" ind1=" " ind2=" ">
<subfield code="a">Helsinki</subfield>
<subfield code="b">Taifuuni</subfield>
<subfield code="c">1992</subfield>
<subfield code="e">[Pieksämäki]</subfield>
<subfield code="f">RT-paino</subfield>
</datafield>
<datafield tag="300" ind1=" " ind2=" ">
<subfield code="a">231 s.</subfield>
<subfield code="b">kuv.</subfield>
<subfield code="c">22 cm</subfield>
</datafield>
<datafield tag="652" ind1=" " ind2=" ">
<subfield code="a">keittokirjat</subfield>
</datafield>
<datafield tag="652" ind1=" " ind2=" ">
<subfield code="a">sieniruoat</subfield>
</datafield>
<datafield tag="700" ind1="1" ind2="0">
<subfield code="a">Ponomarev</subfield>
<subfield code="h">Aleksei</subfield>
</datafield>
<datafield tag="745" ind1=" " ind2=" ">
<subfield code="a">201 mainiota sieniohjetta</subfield>
</datafield>
<datafield tag="745" ind1=" " ind2=" ">
<subfield code="a">Vaskiratsastajan sienisalaatti</subfield>
</datafield>
</record>

Kirjaston tietokanta kertoo runoudesta, kun siltä kysyy

Näin sitä runoutta kustannetaan

Kaukomieli-blogia pitävä mainio Matti Lassila on taas hääräillyt Open Dataksi avatun HelMet-aineiston kimpussa. Nyt syntyi  kuvaelmaa siitä, mitä kirjaston aineistotietokanta kertoo suomalaisen runouden kustantamisesta ja julkaisemisesta. Käykäähän hämmästelemässä, ja painostakaa samalla Kansalliskirjasto avaaman kansallisbibliografiamme Fennica. Sen avoin selailukin on vain väliaikainen hanke.

 

Haluan kiinnittää huomionne siihen pieteettiin, jolla Kaukomieli-blogissa aina esitellään käytettyjä menetelmiä.

Tämä on hyvin inspiroivaa; ajattelen klassisia brittiempiristejä, jotka seisoivat luonnon äärellä ja esittivät sille häikäilemättä ja systemaattisesti kysymyksiä. Näin se merkityksen uuttaminen sinänsä merkityksettömästä datasta käy toimeliaalta ja uteliaalta. Terveiset ja kiitos Kaukomielelle.

Bibliografista infopornoa, tätä et järjestelmätoimittajaltasi saa

Aineiston ikä kustantajittain

Mainio Matti Lassila on leiponut kirjastojen Open Data -julkaisujen perusteella erilaisia karttoja kirjastoaineistoon Kaukomieli -blogissaan. Lähdemateriaalina on tässä HelMetin avoin data, joka avattiin Kirjastot.fi:n Labsin voimin; muut Suomen kirjastothan eivät vieläkään saaneet aikaiseksi avoin data -julkaisua. Minulla on Vaski-tietokanta sekä pari muuta Varsinais-Suomalaista tietokantadumppina ja olen niitä hieman kopeloinut ja kartoittanut lähinnä ajatus- ja ohjelmointiharjoituksina. Matti on ottanut huomattavasti perusteellisemman otteen ja esittänyt aineistolle mielenkiintoisempia kysymyksiä R:llä.

Täällä Vaski-alueellakin sekä avointa dataa että tällaisia visualisointeja on käsitelty johtoryhmässä, mutta edelleen tavara istuu tiukasti piilossa uteliailta ja ahkerilta. Kokoelman visualisointi olisi erinomainen työkalu kokoelmanhallintaan, ja tätä yritetään ajaa nyt täällä Vaski-alueella.

Kiitos Matti ensinnäkin mielenkiinnosta kirjastoaineistoa ja sen visualisoimista kohtaan, sekä työn tulosten julkaisusta. Kirjastoalalla on sekä kiinnostusta että tarvetta tällaiselle, mutta osaamista ja ennenkaikkea aloitekykyä kyllä puuttuu. Tässä olisi työmaata!

Nyt se yhteisluettelo pystyyn

Noni, yleisten kirjastojen yhteisluettelotyöryhmän rapsa on valmis ja ulkona uunista. Lukekaa (1.1MB PDF).

Yhteisluettelosta on kuultu ennenkin, esim. Ranskan vallankumouksessa ja klassisten bibliografien kirjoituksissa. Jo tuttuja yhteisluettelohankkeita kotimaasta: KDK, Linda, kaikkien kimppojen omat ”paikalliset yhteisluettelot” (Vaski, PIKI, HelMet, Kyyti jne jne), BTJ, Open Data, Frank, Mandis. Nyt nämä yhteen ja hyvä tulee!

Cory Doctorow: ”Näin kirja tuhotaan” (niin&näin № 65)

Cory Doctorow

Cory Doctorow (photo by Joi Ito, CC-BY 3.0)

Tässä viimeinen osio Cory Doctorowin artikkelista Näin kirja tuhotaan, joka on julkaistu Ville Lähteen suomentamana Niin&Näin -lehdessä (ISSN 1237-1645) numero 65, kesä 2/2010. Teksti perustuu Royal Ontario Museumissa pidettyyn puheeseen ja transkripti löytyy verkosta.

Millainen olisi hyvä e-kirjan käyttäjäsopimus?

Älkää rikkoko tekijänoikeuslakia. Kolme sanaa! Eikä enempää tarvita kirjojemme tekijänoikeuksien ylläpitämiseen. Kaikki muu on vain lukijoiltamme varastamista. Lukijat ymmärtävät, mitä tuo sopimus merkitsee. He eivät ymmärrä, mitä iPhoneen ostetun äänikirjan sopimuksen 26 000 sanaa tarkoittavat. Eikä kukaan kirjojen kirjoittaja suostuisi moisiin sopimuksiin. Älkää vahingossakaan rikkoko.

Jos olette kirjastonhoitajia tai arkistonhoitajia, älkää ostako tallenteita, joihin liittyy epäreiluja käyttäjäsopimuksia. Älkää ennen kaikkea ostako tallenteita, johon liittyy hallintateknologiaa, älkääkä missään, siis missään tapauksessa ostako tallenteita, joiden hallintateknologia valvoo lukijoiden lukutottumuksia. Kirjastonhoitajat ovat kamppailleet lukijoidensa intellektuaalisten vapauksien puolesta vuosisatojen ajan. Nuo tyypit pitävät kirjastonhoitajia idiootteina. Lakatkaa olemasta idiootteja. On aika toimia kokoelmienne ja asiakkaidenne puolesta.

Lisenssejä, jotka vaativat kirjastonhoitajia luovuttamaan tietoja asiakkaiden lukutottumuksista? Kukaan kirjastonhoitaja ei tee sitä, koska me kaikki tiedämme, miten ihmisen käyttäytyminen muuttuu, kun heitä tarkkaillaan. Me tiedämme, että intellektuaalinen vapaus vaatii yksityistä tilaa.

Ottakaa selvää ACTA:n etenemisestä ja vaatikaa, että sopimusprosessi tehdään näkyväksi. Meidän on saatava tietää, mitä sopimuksessa sanotaan, ja siitä täytyy keskustella julkisesti. Tekijänoikeus ei saa olla salaisuuksia savuisissa neuvotteluhuoneissa vaan läpinäkyvyyttä, julkisuutta ja monenkeskeistä osallistumista.

Anti-Counterfeit Trage Agreement eli ACTA oli puheena myös IFLA 2010:ssä. Kyseessähän on siis salainen kauppasopimus, jossa on mukana sellaisia toimijoita kuten USA ja EU:n komissio (eli myös Suomi), mutta jota valmistellaan suljettujen ovien takana eikä edes Euroopan parlamentti saa sitä nähtäväkseen. ACTA on multilateraalinen sopimus, jolla on tarkoitus ohittaa nykyinen, Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) immateriaalioikeuksista sopiva kansainvälinen elin World Intellectual Property Organization (WIPO). Ruotsin Piratpartietin Christian Engström totesi osuvasti IFLA 2010:ssä, että ACTAn kaltaisten multilateraalisten menettelyjen businesslogiikka on sama logiikka kuin mafialla.

Doctorow taas kirjoittaa, että WIPOlla on suunnilleen sama suhde tekijänoikeuslakiin kuin Mordorilla pahuuuteen.

Coryn kirjoitus käsittelee kirjaa ja kirjan omistamista ja sisältää paljon tärkeää viestiä meille kirjastolaisille. Akuutein viesti on IFLA 2010:nkin aikaan Twitterissä heitelty ilmaus, johon varmasti jokaisen kirjastoammattilaisen on helppo yhtyä:

FUCK ACTA!

En tiedä miten draconian on tapana kääntää, mutta perkeleellinen on melko hyvä kuvaus ACTA:sta ja sen luomisen prosessista.

Yleisemmin Cory kirjoittaa siitä, että e-kirjoihin liittyvät käyttäjäsopimukset (l. lisenssit) pyrkivät tuhoamaan kirjan, ja lukemiselle ja kirjoittamiselle rakentuvan länsimaisen kulttuurin. ”Kirja” ei  tässä yhteydessä tarkoita tietenkään tiettyä kirjan fyysistä muotoa (selluloosalehdyköitä pyökki- tai vasikannahkakansien välissä tms.), vaan kulttuuritallennetta jonka voi lopullisesti ja peruuttamattomasti saada omistukseensa jonka omistamisesta ja käyttämisestä voi itse päättää. Omistamisesta katso Suomen tekijänoikeuslain 19 §, 1. momentti:

Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella ensimmäisen kerran myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu Euroopan talousalueella, kappaleen saa levittää edelleen.

Totta kai Doctorow kirjoittaa kopioinnista ja sen keskeisestä merkityksestä kulttuurin prosessin keskiössä.

Hän mainitsee myös erään, erityyppisissä yhteyksissä esiin nousevan ja sangen kiusallisen faktan joka liittyy käyttödataan. Eli siihen, kuka lainaa mitäkin teoksia kirjastoista. Asiakkuuden hallinnan myötä on asiallista kysyä kirjastoilta, miten kirjasto hyödyntää tarkkoja tietoja asiakkaiden käyttäytymisestä, jota kertyy kirjastojen arkipäiväisten tiedonhaku- ja lainauksenvalvontaprosessien yhteydessä.

Vastaus on, ettei kerta kaikkiaan yhtään mitenkään.

Tosiasiassa voisimme aivan hyvin kertoa yhteiskunnalle mitä asioita käsitteleviä  kirjoja ja lehtiä ihmiset tiettynä aikana tai tietyssä paikassa lainaavat. Olisi kiehtovaa nähdä esimerkiksi onko meneillään olevilla Helsingin juhlaviikoilla merkitystä kirjastoaineiston käyttöön. Jos haluaisimme, meillä olisi myös tieto esimerkiksi siitä, lukeeko henkilökuntamme alamme ammattikirjallisuutta tai miten self-help -oppaat korreloivat työttömyystilastojen kanssa.

Usein kuulee, etteivät kirjastot kerää ja käytä tätä tietoa siksi, että se loukkaisi ihmisten yksityisyyttä ja intellektuaalista vapautta johon Corykin viittaa ja josta kirjoitetaan paljon Eduskunnan kirjaston 2008 julkaisemassa teoksessa Paratiisi vai panoptikon–näkemyksiä ubiikkiyhteiskuntaan (ISBN 978-951-53-3054-3, PDF ISBN 978-951-53-3055-0). Haluaisin että asia todella olisi näin. Todellisuudessa uskon, että tuota tietoa ei koeta tärkeäksi, emmekä me kirjastolaiset osaa edes ajatella että sellaista dataa todella kertyy ja mitä valtavia mahdollisuuksia se tarjoaakaan. Tämä on tietenkin todella ankeaa.

Kansalaisten intellektuaalisten oikeuksien suojeluun vetoamiselta menee pohja välittömästi kun kirjasto lisensoi e-aineistoja asiakkaiden käyttöön. Tällöin juuri tuota käyttötietoa kertyy muiden toimijoiden iloksi, mutta ei kirjastojen itsensä iloksi. Äkkisiltään mieleen tulee mieleen suuri joukko toimijoita, joilta emme todellakaan yritä estää käyttäjiemme käyttötietojen keräämistä; EBSCO, Elsevier, WSOY (HS:n Digiarkisto), PressDisplay, Naxos (jos olet eri mieltä, kerro ihmeessä!). Päinvastoin, jotta pääsee edes selaamaan mitä on saatavilla noilta toimittajilta, on kirjauduttava kirjastotunnuksillaan. Jos olet käyttänyt Nelli-portaalia, et  ole voinut välttyä huomaamasta sitä ”salli tietojeni luovutus kolmansille osapuolille” -ruksia.

Ehdotan että me kirjastot alamme aivan välittömästi, ollenkaan empimättä joko

  1. oikeasti suojaamaan kirjaston käyttäjien intellektuaalista vapautta ja estämään aineiston toimittajia keräämästä arkoja tietoja heistä, tai
  2. alamme itse hyödyntämään noita käyttötietoja ja myös pyrimme hyödyntämään yhteiskuntaa julkaisemalla tuota tietoa (varmasti esim. tutkijoita, poliitikkoja ja julkaisijoita kiinnostaisi tietää vaikkapa eri asiasanojen suosion trendejä eri asiakassegmenteissä)

Vieläkö tätä blogia lukee joku, jonka mielestä politiikalla ja kirjastoilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Osaatko itse ovelle vai saatetaanko?

Käyttödata auki

Vielä yksi blogikirjoitus. Tämä on vika tänään. Lupaan. Tsekatkaa Seppo Verhon juttu Kirjaston kätketty aarre Kirjastolehden blogista. Mulla on ollut vireillä demo, jolla voitaisi tehdä juuri tällaista trendien kartoitusta. Siitä olisi iloa maailmalle, suomalaiselle innovaatioympäristölle, kirjaston tehtävälle kansalaisten osallistumisen mahdollistajana, hyvälle virkamiestavalle, oikeistolaiselle politiikalle sekä (tämä argumentti varmasti vakuuttaa kirjastolaisetkin idean hyvyydestä, elleivät argumentit vakuuttaneet) kokoelmanhallintatyölle.