Hyvää Auroran päivää kirjastoala, lahjaksi Axiellin tilinpäätös 2012

Aurora Karamzin (kuvituskuvan lähde Finna)

Aurora Karamzin (kuvituskuvan lähde Finna)

Hyvää Auroran päivää kirjastoala. Ostin sinulle Kauppalehden sivuilta lahjaksi Axiell Nordicin tilinpäätöksen 2012, voit ladata sen täältä. Päiväys on 30.4.2013, ja vuoden 2013 tilinpäätöstä odotellaan piakkoin.

Itse en osaa talousluvuista paljoakaan päätellä. Aiemmin ostin Axiell Nordicin tilinpäätöksen 2011, johon voi vertailla.

PIKI-kirjastojen tietokantapöyhintäni lähdekoodi, työpäiväkirja ja raportti julkistettu

BaseX:llä ja XQueryllä MARC21 -tietueiden kimpussa

Tein marras-joulukuussa freelancena töitä PIKI-kirjastoille tietokannan  siivouksen parissa. Pöyhin about 2 miljoonaa MARC21 -tietuetta kokonaan kirjastojärjestelmän (Axiell Aurora) ulkopuolella ja hauskaa oli. Lisäksi suunnittelin miten kirjastojärjestelmän ulkopuolella tehtyjä muutoksia voi tuoda tuotantotietokantaan ym. ym.

Projektin- ja asianhallintaan käytin Kirjastot.fi:n tarjoamaa Redmineä, ja käytin sitä myös työpäiväkirjanani. Avasin sen julkiseksi ja se on siis kaikkien nähtävissä. Tonkimiseen paras alku lienee lista kaikista issue-trackeriin merkityistä asioista. Kaikki kirjoittamani XQuery -kielinen lähdekoodi löytyy sensijaan GitHubista ja minua, sinua ja lähdekoodia suojaa GNU GPL-lisenssi. Työpäiväkirja ja lähdekoodi ovat mielestäni mielenkiintoisimmat dokumentit työstäni ja analyyseistä. Laadin myös raportin, joka löytyy Google Docsista, jossa sitä voi myös kommentoida.

(: Check all classification fields which claim to get their value from
YKL classification systems, see if they are really define there. Based
on my screenscraped YKL :)

declare namespace srw="http://www.loc.gov/zing/srw/";
declare namespace marc="http://www.loc.gov/MARC21/slim";

declare variable $yklres := fn:doc('ykl.xml');
declare variable $ykl := $yklres/ykl/class/@no/data();

<yklClasses>{
for $field in /records/record/srw:recordData/marc:record/marc:datafield[@tag="084"]
  let $classNo := $field/marc:subfield[@code="a"]/data()
  where $field[marc:subfield[@code="2"] = "ykl"]
  return <yklClass
    inYkl="{if ($classNo = $ykl) then 'true' else 'false'}">{
      $classNo
  }</yklClass>
}</yklClasses>

Esitelmöin ja toivottavasti myös demoan hommiani Kansalliskirjaston järkkäämillä sisällönkuvailun tiedostuspäivillä lounaan jälkeen keskiviikkona 20.3.2013 Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa. Päivillä on muutakin mukavaa ja mielenkiintoista aihetta tarjolla. Tilaisuuteen voi osallistua etänä, ja webinaari ilmeisesti myös taltioidaan. Toivottavasti siellä tavataan.

Formatdag 2012 aiheena kirjaston ja äänen suhde

http://farm9.staticflickr.com/8489/8231606373_d81d5d24c5_z.jpg

Mitä järkeä on äänikonferenssista jos ei pääse mölyämään? Formatdagissa rakennettiin syntetisaattoreita porkkanoista

Pääsimme Pennasen Jukan kanssa osallistumaan Formatdag 2012 -konffaan (myös Fese) Västeråsissa, Ruotsissa (saimme Cycling for librariesin myötä Axiell Nytänkarpris 2012 -palkinnon). Tämä oli mahtava tilaisuus päästä osallistumaan lähtökohtaisesti ei-kansainväliseen, ulkomaiseen kirjastotapahtumaan. Taisikin olla eka kertani, ja ruotsin ja jopa tanskan kielen ymmärryskin riitti hyvin.

Aivan mahtava puumaja Västeråsissa

Aivan mahtava puumaja Västeråsissa

Tämänkertaisen tapahtuman teemana oli Ljud eller oljud, eli kirjaston suhde ääneen. Tavallaan asiahan on mitä ilmeisin, sillä jos kirjastot yhdistyvät kirjojen lisäksi johonkin muuhun, se on hiljaisuus (eli ääni). En ole kuitenkaan koskaan kuullut että aiheesta olisi revitty asiaa koko päivän verran, ja tästä pisteet järjestäjille eli Västeråsin kaupunginkirjastolle ja muille. Äänen sosiaalisiin, kognitiivisiin ja emotionaalisiin merkityksiin sekä äänisuunnitteluun johdatteli Aalborgin kirjaston kanssa äänisuunnittelua tehnyt Sonic Mindsin Daniel Schougaard.

Johdannon jälkeen kuultiin tarkemmin millaista Aalborgissa on viety tuotantoon. Kirjasto on tehnyt perinnelauluun perustuvan jinglen, jota käytetään kuulutusten, podcastien ym. yhteydessä, ja sitä mukailevaa musiikkia käytetään puhelinpalvelun jonossa sekä taustamusiikkina kirjastotilassa. Paljon hyviä ideoita.

Ääniantropologinen äänimaisemakompetenssiharjoitelma at Turun Kaupunginkirjasto

Ääniantropologinen äänimaisemakompetenssiharjoitelma at Turun Kaupunginkirjasto (kuuntele SoundCloudissa)

Ääni kirjastoissa kiinnostaa minuakin, josta erityinen kiitos kuuluu Yhdyskuntasuunnittelu -lehden (ISSN 1459-6806) numerolle 2011:1 vol. 49 (yök PDF). Siinä kerrottiin äänestä yhteiskunnallisena ilmiönä ja tuotteena, ääniantropologiasta, äänikävelyistä ja siitä miten äänien nauhoittaminen dokumenttien tuottamisen lisäksi muuttaa tapaamme kuunnella. Turun pääkirjastolla työskennellessäni teinkin kuunteluharjoituksia nauhoittelemalla äänimaisemia asiakastiloista, avotoimistostani, henkilökunnan käytäviltä, Sirius -kahvilasta, kirjaston piha-aukiolta ym. Lisäksi äänittelin työmatkaani sekä kävellen että pyörällä.

Jos kirjastoissa haluaisi tehdä muutakin äänisuunnittelua kuin ”sssshhhh!” (joka on äänisuunnittelun toimeenpanoa mitä konkreettisimmalla tavalla), voisi esim. harmonisoida kaikkien Suomen yleisten ja miksei muidenkin kirjastojen viivakoodinlukijoiden tuottaman piippaukset, ja ehkä myös työpuhelinten soittoäänet. Nämähän ovat jo tuttuja äänielementtejä kirjastoissa. Tätä kirjoittassani mieleen tulee kuin itsestään kolmen eri viivakoodinlukijalaitteen piippaukset, joita olen urani aikana saanut kuulla. Samoin muutama puhelimen soittoääni tulee mieleen myös. Aika voimakkaita muistijälkiä siis!

Äänittämisen lisäksi RjDj on itselleni ollut hyvä apuväline kuuntelun harjoitteluun. Heinrich Böll kirjoitti Tohtori Murken kootut hiljaisuudet (Dr. Murkes gesammeltes Schweigen, 1955) joka on inspiroiva. Formatdagin lounastauolla puhuimme katoavien äänten keräämisestä ja museoimisesta.

Berliinin Museum für Naturkunde tarjoaa lintujen lauluja kännykän soittoääniksi

Berliinin Museum für Naturkunde tarjoaa lintujen lauluja kännykän soittoääniksi

Tästä ääni+kirjasto -aiheesta voisi hyvinkin saada kaikenlaista hauskaa ja hyödyllistä aikaan, ja tämä on aika kaivelematon asia. Musiikkikirjastoihmisten joukosta luulisi löytyvän tämän suuntaista fokusta. Voisi vaikkapa lainata ”äänipurkkeja” asiakkaille äänisisustamiseen, hyötyä tuosta RjDj:stä, mitata kirjastojen desibelimääriä ja häiriöääniä ja laatia kirjastojen webbisivuille ”meluennusteet” jne. jne. Olen yrittänyt miettiä modulaarisynteesiympäristöllä puredatalla toteutettua, eräänlaista ”stetoskooppia” jolla henkilökunta voisi kuunnella kirjaston tilaa, mutta en ole päässyt ajatuksessani puusta pitkään ja se lähti rönsyilemään toiseen suuntaan.

Tuohon kirjasto ∈ hiljaisuus -stereotypiaan vedoten ääni- ja äänettömyyssuunnitteluhan voisi periaatteessa olla erikoisosaamistamme, jota voisimme viedä muille aloille.

Esittelyssä kirjastojen avoin rajapinta SRU

Asiaan liittymätön, mutta naurusta kangistunut kissa

Julkaisempa tämän SRU:ta käsittelevän jutun luonnos-kansiostani, kun SRU on tullut puheeksi viime aikoina useampaan kertaan.

Kirjastoilla on pitkät perinteet aineistoluetteloidensa ohjelmointirajapinnoissa. Vaikka alallemme on hakeutunut sangen niukalti tietokone- ja ohjelmointiosaamista, ja vaikka ilmeisen harvat näitä asioita aktiivisesti ajattelevat, eräs asia mistä puhutaan paljon ovat ohjelmointirajapinnat. Nämä tulevat esiin KDK:n, Auroran, Arenan, CS Library ym. kaltaisissa hankkeissa, joissa nimenomaan avoimet ohjelmointirajapinnat ovat keskeisiä jotta eri järjestelmät voivat keskustella keskenään.

Kenties olisi itua kerätä yhteen paikkaan, kenties data.kirjastot.fi:hin tietoa käytössä ja saatavilla olevista rajapinnoista, erityisesti sellaisista joihin on nyt heti tänään pääsy sekä meillä kirjastoihmisillä itsellämme, että myös muilla organisaatioilla, kansalaisilla ja toimijoilla. Näitä tietojahan on esim. Nelli-portaalin myötä kerätty Kansalliskirjastolle.

Search/Retrieval via URL

Eräs yleinen ja tutustumisen arvoinen kirjastomaailman ohjelmointirajapinta on Search and retrieve via URL (SRU). Kyseessä on standardi, ja tavallaan nykyaikainen versio Z39.50:stä (aka ”Z” aka. ”Zing”) jota olemme kauan käyttäneet ns. kopio- eli poimintaluettelointiin. Kuten nimi sanookin, on kyseessä rajapinta tiedonhakuun. Z, SRW ja SRU ovat kaikki oikeasti eri asioita, mutta nimiä kuulee käytettävän ristiin. Z39.50:n juuret ylettävät kauas, kauas aikaan ennen WWW:tä (kuka muistaa WAIS -tiedonhakujärjestelmän?), SRU on tuoreempaa perua.

SRU:ta käytettäessä hakulausekkeet kuvaillaan Contextual Query Language (CQL) -kielellä. SRU:ta varten on toki olemassa valmiita ohjelmointikirjastoja esimerkiksi Perliin. Kun katsot alla olevia esimerkkejä, tuon query parametrin kaverina on CQL:llä kuvailtuja yksinkertaisia hakulausekkeita. CQL on kyllä sangen ilmaisuvoimainen, ja palvelimesta sitten lopulta riippuu miten se lausekkeita tulkitsee.

Kansalliskirjaston NelliWiki kertoo SRUsta ihan kattavasti.

PallasPro -järjestelmien SRU -rajapinnat vaikuttavat olevan verkkokirjastojen /Zing? -osoitteissa, ja mahdollisesti perustuvat Index Datan tekemiin komponentteihin, jotka sinänsä ovat avointa lähdekoodia ja vapaasti netistä ladattavissa ja käyttöön otettavissa. SRU-palvelimen pystyyn säätäminen ja ylläpito ei taida olla erityisen hauskaa, mutta se on mahdollista.

Varsinais-Suomen yleisten kirjastojen kirjastokonsortion Vaskin SRU-rajapinta palveli aiemmin osoitteessa http://borzoi.kirja.turku.fi/Zing?, mutta on poistunut käytöstä Auroraan siirtymisen myötä. Vaskin nykyinen SRU-rajapinta taitaa olla palomuurin takana. Lapin osoite on http://intro.rovaniemi.fi:8001/Zing? ja Ratamo -kirjastojen http://ratamo.kirjas.to:8005/Zing?.Mitäs muita on, miten nuo Axiellilla hostatut palvelut menevät (esim. http://outi.kirjas.to/). Nämä osoitteet eivät taida olla missään mainostettuja, vaan olen deduktiivisesti päätellyt ne itse, eikä niiden käyttöä näytä olevan mitenkään erityisesti estetty. Joissain kirjastoissa, esim. Vaskissa ja PIKIssä on SRU-rajapintoihin pääsy kokonaan palomuurilla estetty. Kansalliskirjaston palveluista on tietoa täällä ja USA:n Kongressin kirjaston http://z3950.loc.gov:7090/voyager?.

Löpinät sikseen, näin haet 10 kissoja tai koiria käsittelevää teosta Lapista:

http://intro.rovaniemi.fi:8001/Zing?operation=searchRetrieve&query=dc.subject=kissa%20or%20dc.subject=koira

Vastaus näyttää sitten tällaiselta

<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<SRW:searchRetrieveResponse xmlns:srw_dc="info:srw/schema/1/dc-v1.1" xmlns:rdfs="http://www.w3.org/2000/01/rdf-schema#" xmlns:cld="http://www.ukoln.ac.uk/metadata/rslp/schema/" xmlns:DIAG="http://www.loc.gov/zing/srw/diagnostic/" xmlns:mods="http://www.loc.gov/mods" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xmlns:dcmitype="http://purl.org/dc/dcmitype/" xmlns:dcterms="http://purl.org/dc/terms/" xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/" xmlns:rdf="http://www.w3.org/1999/02/22-rdf-syntax-ns#" xmlns:SRW="http://www.loc.gov/zing/srw/" xmlns:zng="urn:z3950:zng_prototype1" xmlns:rec="info:srw/schema/2/rec-1.0">
 <SRW:version>1.1</SRW:version>
 <SRW:numberOfRecords>2382</SRW:numberOfRecords>
  <SRW:records>
 <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Joiku 2007 2 : Lapin nuuskut ry:n jäsentiedote</dc:title>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>noutajat</dc:subject>
<dc:description>4 kertaa vuodessa</dc:description>
<dc:publisher>Lapin nuuskut ry</dc:publisher>
<dc:date>2007</dc:date>
<dc:language>fin</dc:language>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>1</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_10067478</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Burda 2005/10</dc:title>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>vaatteet</dc:subject>
<dc:subject>kaavat</dc:subject>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>2</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_10050294</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Suuri käsityölehti 2005/4</dc:title>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>vaatteet</dc:subject>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>3</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_10050187</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Suuri käsityölehti 2005/2</dc:title>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>vaatteet</dc:subject>
<dc:subject>neuleet</dc:subject>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>4</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_10050185</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Suuri käsityölehti 2003/10</dc:title>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>vaatteet</dc:subject>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>5</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_10036034</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Suuri käsityölehti 2001/11-12</dc:title>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>vaatteet</dc:subject>
<dc:subject>neuleet</dc:subject>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>6</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_10021521</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Lappalaiskoirat : iloisesti läsnä / [teksti Sanna Karppinen] ; [kuvat Lappalaiskoirat ry]</dc:title>
<dc:creator>Karppinen, Sanna</dc:creator>
<dc:creator>Lappalaiskoirat</dc:creator>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>suomenlapinkoira</dc:subject>
<dc:subject>lapinporokoira</dc:subject>
<dc:subject>ruotsinlapinkoira</dc:subject>
<dc:subject>porokoirat</dc:subject>
<dc:subject>lappalaiskoirat</dc:subject>
<dc:subject>historia</dc:subject>
<dc:subject>harrastukset</dc:subject>
<dc:subject>paimenkoirat</dc:subject>
<dc:subject>paimennus</dc:subject>
<dc:publisher>Kirjakaari</dc:publisher>
<dc:date>2012</dc:date>
<dc:identifier>978-952-5969-06-1</dc:identifier>
<dc:language>fin</dc:language>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>7</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_541666</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Ketterä kisu / [Sarah Phillips ; suunnittelu: Mark Richards ; suomennos: Anu Karvinen]</dc:title>
<dc:creator>Phillips, Sarah</dc:creator>
<dc:creator>Richards, Mark</dc:creator>
<dc:creator>Karvinen, Anu</dc:creator>
<dc:subject>lastenkirjallisuus</dc:subject>
<dc:subject>kuvakirjat</dc:subject>
<dc:subject>koskettelukirjat</dc:subject>
<dc:subject>paksulehtiset kirjat</dc:subject>
<dc:subject>etsintä</dc:subject>
<dc:subject>kissa</dc:subject>
<dc:subject>eläimet</dc:subject>
<dc:description>Tunnustelukirja</dc:description>
<dc:description>BTJ, T121015, BTJ Kirjo 2012 : 17a, 20121015, 7,25EUR, 9%, 22, 2,47, ACF-, 021, http://www.btj.com/btjcgi/arvo/get_add_info.cgi?type=PRES&key=4525480053575466, Kuvaus, http://www.btj.com/btjcgi/arvo/get_add_info.cgi?type=IMAGE&key=4525480053575466, Kansikuva</dc:description>
<dc:publisher>Kirjalito</dc:publisher>
<dc:date>2012</dc:date>
<dc:identifier>978-951-28-5523-0</dc:identifier>
<dc:language>fin</dc:language>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>8</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_541515</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Leikkisät pennut / [Sarah Phillips ; suunnittelu: Mark Richards ; suomennos: Anu Karvinen]</dc:title>
<dc:creator>Phillips, Sarah</dc:creator>
<dc:creator>Richards, Mark</dc:creator>
<dc:creator>Karvinen, Anu</dc:creator>
<dc:subject>lastenkirjallisuus</dc:subject>
<dc:subject>kuvakirjat</dc:subject>
<dc:subject>koskettelukirjat</dc:subject>
<dc:subject>paksulehtiset kirjat</dc:subject>
<dc:subject>etsintä</dc:subject>
<dc:subject>ystävät</dc:subject>
<dc:subject>leikki</dc:subject>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>pennut</dc:subject>
<dc:description>Tunnustelukirja</dc:description>
<dc:description>BTJ, T121015, BTJ Kirjo 2012 : 17a, 20121015, 7,25EUR, 9%, 22, 2,47, ACF-, 021, http://www.btj.com/btjcgi/arvo/get_add_info.cgi?type=PRES&key=2226144582534108, Kuvaus, http://www.btj.com/btjcgi/arvo/get_add_info.cgi?type=IMAGE&key=2226144582534108, Kansikuva</dc:description>
<dc:publisher>Kirjalito</dc:publisher>
<dc:date>2012</dc:date>
<dc:identifier>978-951-28-5522-3</dc:identifier>
<dc:language>fin</dc:language>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>9</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_541505</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Jakt med älghund : från valp till älghund / Rolf Westerberg ; [illustrationer: Rolf Svensson ; foto: Anna-Sara Persson]</dc:title>
<dc:creator>Westerberg, Rolf</dc:creator>
<dc:subject>metsästys</dc:subject>
<dc:subject>hirvi</dc:subject>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>metsästys</dc:subject>
<dc:subject>hirvikoirat</dc:subject>
<dc:subject>jämtlanninpystykorva</dc:subject>
<dc:subject>harmaa norjanhirvikoira</dc:subject>
<dc:subject>valkoinen ruotsinhirvikoira</dc:subject>
<dc:subject>musta norjanhirvikoira</dc:subject>
<dc:subject>karjalankarhukoira</dc:subject>
<dc:subject>laika</dc:subject>
<dc:subject>jakt</dc:subject>
<dc:subject>älg</dc:subject>
<dc:subject>hund</dc:subject>
<dc:subject>jakt</dc:subject>
<dc:subject>älghund</dc:subject>
<dc:subject>jämthund</dc:subject>
<dc:subject>norsk älghund, grå</dc:subject>
<dc:subject>svensk vit älghund</dc:subject>
<dc:subject>norsk älghund, svart</dc:subject>
<dc:subject>karelsk björnhund</dc:subject>
<dc:subject>lajka</dc:subject>
<dc:subject>hälleforshund</dc:subject>
<dc:publisher>Settern</dc:publisher>
<dc:date>2011</dc:date>
<dc:identifier>978-91-7586-634-5</dc:identifier>
<dc:language>swe</dc:language>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>10</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_541413</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  </SRW:records>
 <SRW:echoedSearchRetrieveRequest>
  <SRW:version>1.1</SRW:version>
  <SRW:query>dc.subject=kissa or dc.subject=koira</SRW:query>
  <SRW:startRecord>1</SRW:startRecord>
  <SRW:maximumRecords>10</SRW:maximumRecords>
  <SRW:recordPacking>xml</SRW:recordPacking>
  <SRW:recordSchema>dc</SRW:recordSchema>
 </SRW:echoedSearchRetrieveRequest>
</SRW:searchRetrieveResponse>

Siis ihan mukavaa XML:ää jolla voi tehdä kaikkea hauskaa. Eli ei muuta kuin parsimaan!! Jos tykkää ylläolevan Dublin Coren sijasta enemmän MARCista (kröhöm), voi vastauksen pyytää MARCXML:nä antamalle SRU-kutsulle parametrin recordSchema=marcxml, näin:

http://intro.rovaniemi.fi:8001/Zing?operation=searchRetrieve&recordSchema=marcxml&query=dc.subject=kissa or dc.subject=koira

SRU:n explain -operaatiolla voi kysyä palvelimelta mitä metadataformaatteja palvelin osaa palauttaa, ja indeksejä on haettavissa.

Muita mielenkiintoisia, olemassaolevia ohjelmointirajapintoja suomalaisiin kirjastoon ovat ONKI -ontologiapalvelimen rajapinnat sekä Kirjastot.fi:n Labsin rakentamat XML ja JSON -muotoiset rajapinnat HelMet -aineiston kyselyä varten. Tuleeko muita mieleen?

Oma lukunsa on sitten niinkutsuttu screenscraping. Tätä menetelmää voidaan toisinaan käyttää sellaisissa skenaarioissa, joissa palvelin ei oikeasti tarjoa mitään kunnollista ohjelmointirajapintaa. Näin toimivat Frank-monihaku sekä Kymenlaakson Kyyti.

Lisää avoimia rajapintoja on tulossa Axiellin kirjastojärjestelmiin (kröhöm) sekä Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon KDK:hon.

Käyttäjäyhteistö on osa kirjastojärjestelmää

Häät 1905 (Lontoon juutalainen museo)

Osallistun kirjastojärjestelmän hankkijalle suunnatun opaskirjan kirjoittamiseen (BTJ julkaisee sen piakkoin). Väitän tekstissäni, että

Valitessamme kirjastojärjestelmän, valitsemme samalla myös sen käyttäjäyhteisön johon kuulumme. Etsimällä hyvän, avoimen ja rikkaan yhteisön ja sitoutumalla siihen saamme käyttöömme arvokasta, jo kertynyttä sosiaalista pääomaa emmekä jää kirjastojärjestelmän toimittajan kanssa paitsioon. Joidenkin järjestelmien ympärillä on tunnetusti hyvät käyttäjäyhteisöt (esimerkiksi avoimen lähdekoodin Koha sekä VuFind), toisista ei ole paljoakaan sanottavaa. Järjestelmätoimittajan suhde asiakkaisiinsa vaikuttaa paljon. Käyttäjäyhteisö – siis kollegamme – on osa sitä investointia, jonka järjestelmän valitessamme teemme.

Kirjastojärjestelmä ja muutkin teknologiset infrastruktuurit ovat tyypillisesti pitkäaikaisia ja kuormittavia kumppaneita ja tiiviisti sidoksissa kirjastossa tehtävään arkityöhön. Hyvin johdettu kirjasto siis katsoo tarkkaan kenet johonkin tuotteeseen/toimittajaan sitoutuessaan epäsuorasti ”nai sukuunsa”. Jos oma organisaatio on aidosti yhteistyökykyinen ja valmis panostamaan tuotteen ympärillä olevaan yhteisöön (pomojen väliset puolivuotiset pullakaffit eivät riitä oikeaksi yhteistyöksi), voi yhteisöstä paljon irti sellaista lisäarvoa, jota järjestelmätoimittaja eikä organisaatio itse saa aikaan.

Millaiseen yhteisöön Axiell Arenan tai Auroran, tai ExLibriksen Voyagerin tai Alephin valitseva kirjasto saa? Minusta asiaa voi hyvin verrata naimisiin menoon; millainen suku tulee naimakaupan mukana? Hullu, flegmaattinen, talkoovalmis, tyystin arvaamaton vai millainen?

Yrjö Lappalaisen heuristinen evaluaatio PIKIn Arenasta


Luin juuri Yrjö Lappalaisen pro gradun Verkkokirjaston informaatioarkkitehtuurin heuristinen evaluaatio — PIKI-verkkokirjasto Tampereen Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitokselle (vmsno.). Jos olet mukana verkkokirjaston rakentamisessa, niin kannattaa lukaista tämä, ja sen viimeiseltä sivulta löytyy vielä viitteitä muihin vastaaviin, suomalaisia verkkokirjastoja käsitteleviin tutkimuksiin. Kesälukemistoa parhaimmillaan :D

Ja jos olet ihan oikeasti, vakavissasi tekemässä verkkokirjastoa, seuraa Lappalaisen jalanjäljissä ja tee vastaava evaluaatio omastasi 3-5 hengen työryhmällä. Turun seudun Vaski-verkkokirjastoa syksystä 2010 asti rakentaneena Lappalaisen gradussa oli paljon tuttuja asioita, ja systemaattinen analyysi ja/tai muitakin testejä olisi ollut hienoa tehdä meilläkin ennen julkistusta. Mitenhän samojen ongelmien toistumista voisi välttää? Periaatteessahan mekanismi meillä Suomessa on nyt sellainen, että verkkokirjastojen rakentamisen opit keskittyvät järjestelmätoimittajallemme Axiellille, ja hankintaprosessin myötä opit sitten periytyvät ensinnäkin heidän Arena-tuotteeseensa sekä käyttöönottoprojektien myötä. Käytännössähän minä väitän että tämä on täysin rampa, riittämätön ja jopa vaarallinen kuvio, ja haluan työskennellä asian parantamiseksi.

Seuraavaksi kesälukulistallni taitaa olla jo aloittamani, mutta kesken jäänyt Nasrine Olsonin Taken for granted–the construction of order in the process of library system decision making (Borås, Valfrid 2010). Sehän se vasta mielenkiintoinen onkin.

PS. voitaisiko pliis edes kirjastoalaa lähellä olevilla aloilla julkaista tällaiset dokumentit myös jossain PDF:ää mukavammassa muodossa, vaikkapa sitten sellaisena ePUBina (ns. ”e-kirjana”).

Lukekaa Petrin katsaus KDK-katsaukseen

Lukekaa Petrin kirjoitus KDK:n asiakasliittymä : missä mennään, millä mennään. Hyvä Kansalliskirjaston Alli-toimisto, lisää tätä kaikkialle ympäri meidän alaa heti nyt tänään.

Näkemiin Axiell PallasPro

Viimeinen kunnon silmäys PallasProhon.

Viimeinen kunnon silmäys PallasProhon.

Varsinais-Suomen yleisten kirjastojen konsortio Vaski uudistuu. Vaihdamme kirjaston taustajärjestelmän, Axiellin PallasPron saman tutun toimittajan Auroraan. Rakennamme myös nettisivuston Axiellin Arenalla. Lisäksi Vaskiin tulee lisää kirjastoja, kollegoita, aineistoa ja toki myös asiakkaita mukaan. Kolme viikkoa kestävä yliheittomme alkaa nyt.

Keskeisen työvälineen, kuten kirjastojärjestelmän vaihtamiseen liittyy aina paljon kaikenlaista muutakin kuin varsinainen ohjelman asentaminen; esimerkiksi Aurora ei tuo mitään periaatteiltaan ja toiminnoiltaan kovin uutta tai erilaista PallasProhon verrattuna; Aurora on jo hyvinkin tutun ILS-konseptin uudelleentoteutus. Vaihto on kuitenkin huomattava kirjaston sisäisesti: prosessin käytännön järjestelyt teettävät paljon työtä, uusia ja vanhoja työtapoja arvioidaan ja niistä neuvotellaan, palveluja rukataan vastaamaan uutta järjestelmää, väännetään kättä näkyvästä ja näkymättömästä vallasta, argumentoidaan, neuvotellaan, päätetään, päätetään uudelleen, leivotaan asiantuntijoiden ja päättäjien välisiä suhteita, joustetaan, hämmästellään, viestitään, tulkitaan sähköposteja, innovoidaan, säädetään, bondaillaan kollegoiden kanssa, kouluttaudutaan jne. Ja tietenkin kökötetään kokouksissa… joista sitten toki keskustellaan jälkikäteen ;) Ja muodostetaan suurta tarinaa esimerkiksi nostalgisoimalla.

Järjestelmän vaihtoa tuleekin tarkasteltua muistakin kuin teknillis-rationaalisesta näkökulmista. Luonnollisesti tätä tulee tehtyä kollegoiden kesken kasvotusten, mutta tekstiksi asti asiaa on vääntänyt Nasrine Olson: Taken for granted–the construction of order in the process of library system decision making (Borås, Valfrid 2010). Olsonin väikkärissä järjestelmän vaihtamisen alkuvaiheita eli hankintaa, määrittelyä ja suunnittelua tarkastellaan sosiaalisena prosessina. Jarmo Saarti on laatinut Olsonin teoksesta suomenkielisen arvion Informaatiotutkimuksen vol 29. no 4:ään 2010 otsikolla Onnen kauppaako?: kirjastojärjestelmän hankinta sosiaalisena prosessina. Jarmolle kiitos kirjoituksestaan, sekä myös näiden kahden julkaisun vinkkaamisesta. Suosittelen ehdottomasti kaikkia kirjastojen järjestelmävaihdoksista ja/tai sisäisistä kulttuureista kiinnostuneita tutustumaan näihin kahteen tekstiin.

Vaskilla on ehdottomasti Suomen kirjastopalveluista hienoin logo (Kirjastot.fi:llä on paljon hienoja myös)

Meillä on täällä Vaskissa melkoinen hulina ja vilinä, mutta koska tänään oli viimeinen PallasPro -päivä ennen järjestelmän sulkemista huomenna, soin itselleni hieman aikaa tunnustella omaa ja muutamien kollegoideni suhdetta PallasProhon. Haluaisin ajatella että eräs aika tulee tänään päätökseensä, ja on uuden ajan aatto (romantiikkaa tietenkin).

Itselläni on lyhyt ja löyhä suhde Pallakseen sinänsä, mutta oli mielenkiintoista jututella muutamia kollegoita heidän PallasPro -fiiliksistään. Oheisessa videossa Mari Tammela.

Näkemiin PallasPro.

Normipäivä kirjastotyössä

Espresso+laskiaispulla (aion syödä saman myös huomenna)

Noniin, tänään jo kahdeksatta kertaa kirjastoihmiset kertovat Twitterissä, blogeissa, YouTubessa yms. arjestaan, eli asiakkaille hyssyttelystä sekä kissankarvojen harjaamisesta villatakistaan. Tänään on Library day in the life, kierros kahdeksan ja olen mukana toista kertaa blogini kautta.

Heräsin aamulla. En tosin herätyskellooni vaan sisäiseen tunteeseen, että en ole herännyt puoli tuntia aiemmin soineeseen herätyskellooni. Olin oikeassa. Kipikipi toimistolle. En ehtinyt yhdeksäksi, tunnustan!

Näytettyäni naamaani avotoimistolla, karkasin perinteiselle aamukaffelle Café Siriukseen. Sen, sekä laskiaispullan ääreltä lähetin sähköpostia Aalto-kirjastoihin ja Hämeenlinnaan, että voisivatko toimittaa mulle kuvauksen miten ovat Axiell Arenassa ratkaisseet toimipisteiden tietojen tallentamisen. Kiinnostaa sikäli, että meillä on Vaskissa about 45 toimipistettä, eikä näiden tietojen ylläpitäminen wysiwyg-editorilla ole kenenkään etu. Axiell Arenan alla olevassa Liferayssä kyllä on rakenteita tiedon tallentamiseen, mutta Axiell ei tietojeni mukaan tarjoa tätä ominaisuutta osana Arenaa. Eurooppalaiset kollegat twiittailevat arkimaanantaistaan.

Takaisin toimistolle kymmeneksi. Selviää, että 10:30 oleva nettisivukokous perutaan. Twitteriin.

Tänään on kuun toiseksi viimeinen päivä ja käyttämäämme Kirjastot.fi:n projektinhallintatyökaluun olen merkinnyt itselleni, että Vaskin KDK-pilotoinnin loppuraportti julkaistaan vielä tammikuun aikana #2383. Tekstin olen kirjoittanut jo, ja se oli viikon verran kommenttikierroksella kollegoilla ja viiteryhmillä, tai oikeastaan vähän pidempäänkin kun olin itse Oslossa ja Amsterdamissa konferenssimatkalla vielä viime viikon alkupuolen. Raporttia laatiessa ei itse todellakaan voi olla varma että kertoo kaikista mielenkiintoisista vaiheista ja näkökulmista. Muutamat tahot kommentoivatkin ja esittivat jatkokysymyksiä, heille kiitos. KDK-loppuraportti on minulle sikäli henk. koht. sydämen asia, että Vaski on KDK-pilotissa ollut kaikkien Suomen yleisten kirjastojen yhteisellä asialla.

Selvittelin aamupäivän raportin liitteitä; onko organisaatiollamme tahtotilaa laittaa omia suunnitteludokumenttejamme nettiin, sekä voiko Kansalliskirjaston ja Turun kaupunginkirjaston välisiä sopimuksia laittaa näytille (meidän puolestamme läpinäkyvyys toki sopii). Soitin yhdentoista jälkeen Kansalliskirjastolle, sekä myös raporttiamme kommentoineelle Tonterin Petrille Tampereelle pistääkö hän pahakseen jos laitan hänen antamat kommentit näkyville (ei pistä, kiitos Petri). Sitten Twitteriin katselemaan mitä kollegat hääräilevät. Homma keskeytyi kun tallinnalainen kollega kysyi Facebookin kautta, mitä vastata australialaiselle kollegalle joka haluaa osallistua ensi kesän Cycling for librariesiin Vilnasta Tallinnaan.

Glass: Organ Works

Aamupäivän soundtrackina ensin Dizzee Rascalia, mutta se vaihtuu pian paremmin työn taustalle sopivaan Philip Glassin Organ Worksiin. Suosikkilevyjäni. Twitterissä näkyy ilokseni olevan parikin muuta suomalaista osallistumassa #libday8iin.

JoutseNet -asiakirjahallintajärjestelmässä olisi kehittämistä muuten.

Yhteen mennessä on kehittynyt kauhea nälkä. Lounaalle. Pelaan kierroksen Zombie Gunshipiä kun odotan ruokaa pöytääni Cafe Siriuksessa. Tonnikalapastaa. Tiedän ettei tonnikalan syöminen ole oikein. Kadun. Syön silti.

Iltapäivällä neuvottelen KDK-raportin julkaisuproseduurista parin kollegan kanssa. Ensisijaiseksi säilytyspaikaksi sopii ehdottamani Kirjastot.fi:n julkaisuarkisto. Nostakaas muuten käsi pystyyn jos teidän mielestä on ironista ettei kirjastoalalla itsellään ole erinomaista julkaisuarkistoa omille julkaisuilleen.

Luin vielä yhden vanhemman vaatimusmäärittelydokumentin, ja kopi+peistasin sieltä muutamia otteita, joissa on järkevästi ja ymmärrettävästi perusteltu miksi PallasPro-Introsta on päästävä eteenpäin. Kukahan sen on alunperin kirjoittanut, Ulla-Maija ja Malla? Joidenkin kollegoiden mielestä nykyiset verkkokirjastot ovat tyydyttäviä verkkopalveluita yleisille kirjastoille vuonna 2012. Lukekoot perustelujamme raportista.

Koska olen aito superkirjastosetä, joten haluan raportillemme URN-tunnuksen. En saanut ketään kiinni Kansalliskirjaston ISBN-toimistolta, joten generoin NBN:URN:in itse.

Mitähän muuta iltapäivällä vielä tapahtui? En enää edes muista. Iltapäivillä on sellainen taipumus. Viiden jälkeen toimisto alkoi olemaanvaiennut, avo-toimistolla ei ole tänään kukaan iltavuorossa.

Liettua+Latvia+Viro

Rentoutin aivojani parikymmentä minuuttia leikkimällä Gimpillä. KDK-rapsa inspiroi :) Liekö Philip Glassilla ja Klaus Schulzellakin osuutta asiaan. Sitten soitin Pennasen Jukalle, sillä on korkea aika lyödä lukkoon ensi kesän Cycling for librariesin reitti ja aikataulu. Suunnitelmat ovat olleet muuttumatta merkittävästi jo pari kuukautta, joten sovimme tällä suunnitelmalla etenmisestä. Kävimmesen läpi vielä Jukan kanssa Google Mapsin ja kalenterin äärellä. Keskustelemme myös muutamista muista näkökulmista tulevaa seikkailua varten.

Sitten olikin jo aika lähteä toimistolta, ja kello oli tuskin seitsemääkään. Syömään ja bloggaamaan Blankoon. Ihan hyvä päivä takana :)

Porin kaupunginkirjasto Circlen levyn kannessa

Circle: Rautatie

Jotkut kirjastoimmeisetkin ovat varmaan jo panneet merkille, että mainion porilaisen drone-bändin Circlen Rautatie -levyn (Ektro Records, 2010) kannessa on jostain syystä kuva Porin ja muiden Satakirjastojen verkkokirjastosta.

Blogissani on toisinaan välisoittoja. Rautatien parasta biisiä Kaasukelloa ei löydy sopivassa muodossa mutta otetaan tuosta kappaleesta kuitenkin ote eräästä live-showsta. Tästä lyhyestä otteesta (7 min.) ei valitettavasti välity kappaleen rakenne, mutta albumi löytyy Satakirjastojen lisäksi Spotifystä ja muista yhtä hyvin varustetuista kirjastoista.

Verkkotilastoinnissa ”haku” on virheellinen suomennos termille ”request”

Kirjasto-kaapelille juuri kirjoittamaani:

Verkkotilastoinnissa ”haku” on virheellinen suomennos termille ”request”

mace, 4. tammikuuta 2012 14:50

Vuotuinen tilastointirumba alkaa olla käsillä ja haluaisin kiinnittää huomiota erääseen verkkopalvelujemme tilastointiin liittyvään asiaan. Tiedän että ainakin joissain kirjastoissa verkkopalvelujen käyttöä tilastoidessa termi englannin kielinen sana request suomennetaan ”hauiksi”. Tämä on klassinen sudenkuoppa verkkotilastoinnissa.

Esimerkiksi PallasPro -Intron tilastointityökalussa cmnd=getcommand → cmnd=getstat kerrotaan käyttömääristä kahdella luvulla: Requests ja Sessions. Tiedän että monissa kirjastoissa täältä poimitaan tuo ”request” -tieto raportointia varten.

Requestin suomentaminen hauksi vääristää kuvaa kirjaston käytöstä pahasti. Nämä luvut ovat suuruusluokan verran liian korkeita. Mikäli tätä tietoa käytetään esim. päätöksentekoon ja toiminnan ohjaamiseen tai raportoidaan tilaajalle (esim. kunta tai kunnan kulttuuritoimi), tällä voi olla isohkoja vaikutuksia esim. rahoitukseen.

Olen gallupinomaisesti kysellyt parilta- kolmeltakymmeneltä kollegalta ja maallikolta että mitä heidän mielestään ”haku” tarkoittaa verkkokirjaston yhteydessä… eli “mikä sinun mielestästi on yksi haku?” Käytännössä kaikki ovat kuvailleet että heidän mielestään ”haku” muodostuu kun ihminen kirjoittaa jonkinlaisen hakulausekkeen ja painaa verkkokirjaston Hae -nappia. Mielestäni tämä on erittäin järkeenkäypää ja epäilen että olemme miltei kaikki samaa mieltä että juuri tätä tarkoitetaan kun puhutaan ”hausta” verkkokirjastojen yhteydessä.

Tilastointityökalujen laskemat ”requestit” on kuitenkin jotain aivan muuta kuin tämä. Niiden laskemisella voida juurikaan arvioida palvelun todellista käyttöä. Esimerkiksi PallasPro -Intron pelkälle etusivulle meno aiheuttaa vähintään puoli tusinaa ”requestia”, vaikka käyttäjä ei koskaan tekisi yhtään varsinaista aineistohakua.

Esimerkkinä 13 requestia Vennyyn

Sivulle tullessa käyttäjän selain pyytää webbipalvelimelta esimerkiksi sivupohjaa, tyylitiedostoa, kirjaston logoa, Axiellin logoa, autocomplete-skriptiä jne. Verkkokirjastoon saapuminen, sisäänkirjautuminen, lainojensa uusinta, omien varaustensa tilan tarkistaminen, ulos kirjautuminen ja verkkokirjastosta pois siirtyminen aiheuttaa vähintään tusina ”requestia”. Samoin ”näytä seuraavat 10 hakutulosta” -nappi ja ”näytä saatavuustiedot” -nappi aiheuttavat kaikki requesteja, vaikka tuskin kukaan ajattelee että nämä ovat uusia hakuja an sich.

Requestien määrä voi siis olla parikymmenkertainen verrattuna siihen, mitä me ihmiset ymmärrämme ”hauilla”. Se monestiko käyttäjä on oikeasti painanut Hae -nappia, voidaan laskea PallasPron logitiedostoista etsimällä merkkijonoa formid=find2 tai jollakin verkkologien analysointityökalulla.

Kuten tuossa aiemmin syksyllä kirjoittelin, olen tutkiskellut verkkokirjastojen PallasPro-kirjastojen verkkologeja. Tämä on eräs sitä kautta selvinneistä asioista. Minulla ei ole mitään tietoa mitä Axiell asiasta ajattelee tai miten he ohjeistavat käyttäjiään (l. kirjastoja) verkkotilastoinnin tekemiseen.

Alallamme tuntuu liikkuvan tietynlaista, hyvin ymmärrettävää epäuskoa käyttämiimme tilastoihin, ja joissain paikoissa käytössä olleet Google Analytics tai Kirjastot.fi:n verkkotilastointipalvelut (joista jälkimmäinen on poistunut käytöstä) ovat antaneet aivan toisenlaisia lukuja kuin nämä PallasPron requestit antavat ymmärtää.

Toivon siis, että mikäli käännätte verkkopalvelujen tilastoissa termin ”request” suomeksi ”hauksi”, teillä on siihen hyvät perusteet ja tiedätte mitä olette tekemässä, tai alatte käyttää jotain toista suomenkielistä sanaa kuten ”sivupyyntö” tai ”sivulataus”.

Vastaan mielelläni lisäkysymyksiin esim. tällä palstalla, tai vaikkapa Kirjasto-kaapelilla/puhelimitse/sähköpostitse/Fesessä/kahvilla tms. Lisäksi olen kysellyt jotakuta vertaisarvioimaan menetelmiäni, ja tämä kutsu on edelleen auki. Opetusvideota en ole asiasta vielä laatinut :)

Tsemppiä tilastointiin kaikille sitä tekeville.

No nyt Kansalliskirjastokin kyllästyi Primoon

ExLibris Primo

KDK-hanketta luotsaava Kansalliskirjastokin irtautui asiakasliittymäohjelmistosta Primosta. Uutinen on sikäli melkoinen pommi – joskin ihan tervetullut sellainen – että KDK:n käyttöliittymäprojekti pitää kiinni lupauksestaan olla ottamatta käyttöön ohjelmistoa ellei se ole sopiva. Kuulostaa hieman oudolta, mutta tämä liittyy aiempiin päätöksiin jatkaa pilotointia (”pilotointia”) kunnes ohjelmisto vastaa määrityksiä ja tarpeita.

Oma osuuteni tähän on se, että olen ollut täällä Turun kaupunginkirjastolla reilun vuoden, työstämässä Primoa meidän Vaski-kirjastoille (laajennumme, olemme pian 300 000 asiakasta, 20M€ tulot, 45 toimipistettä). Me irtauduimme KDK-asiakasliittymähankkeesta noin kuukausi sitten. KDK-loppuraporttimme on työn alla (älkääkä kysykö miten aiomme asiakasliittymäämme kehittää).

Lukaise Kansalliskirjaston laatima, tänään julkaistu tiedote. Kansalliskirjasto lähtee nyt etsimään muita vaihtoehtoja KDK:n asiakasliittymäksi. Minä, ja monet muutkin tervehdimme mahdollisuutta avoimempaan ratkaisujen etsintään ilomielin. Kiitos Kansalliskirjastolle että yritätte aukoa näitä kiperiä solmuja ja umpikujia joihin tässä melko ilmeisesti on jouduttu sekä Primon, että itse KDK asiakasliittymähankkeen kanssa. On rohkeaa (ja oikein) sanoa ”okei tää feilaa, tehdään jotain muuta”.

Onnea matkaan. May the source be with you.

KDK-projektin virallisen tiedotuksen uutisotsikot kertovat omaa metatarinaansa

Samaan aikaan toisaalla: Tukholman kaupunginkirjaston uudet webbisivut julkaistiin tänään. Kävin Tukholmassa maanantaina tapaamassa asianosaisia tuttaviani siellä. Vakuuttavaa menoa. Scrum -projektinhallintamenetelmällä ohjattu hanke on toteutettu omin voimin Virtuella Enheten -yksikössä, osittain ostotyönä siten, että konsultoivia ohjelmoijia ja suunnittelijoita on pidetty kirjaston omissa toimistotiloissa. Nyt ohjelmointiosaamista rekrytään omaan taloon ja ostopalvelun osuutta vähennetään. Teknologiana on Axiellin BookIT-kirjastojärjestelmä, sen Alma -rajapinta sekä avoimen lähdekoodin Drupal-julkaisujärjestelmä.

Howto: FinMARC→MARC21 video

Tein 14 minuutin opetusvideon miten kirjaston aineistotietokanta muunnetaan FinMARC -formaatista MARC21:een.

Työkaluna Kansalliskirjaston ylläpitämä USEMARCON, jota Axiellkin ilmeisesti (=toivottavasti) käyttää.

Jos USEMARCON -konversiosääntöjä haluaa itse muokata, ne näyttävät tältä:

100I1           | 100I1           | If (I1=1 Or I1=2) Then '1' Else S
100I2           | 100I2           | ' '
100$a           | <E00$a          | S
100$h           | <E00$a          | + ', '+S; RegReplace('\\s*\\([^\\.]{2,} [^\\.]{2,}\\)\$', '')
100$f           | <E00$c          | S
100$c           | <E00$d          | S
100$x           | <E00$e          | S; RegReplace('^\\((.*)\\)\$', '\\1')
E00             | 100             | S;
                                    MoveBefore ('d', $e);
                                    MoveBefore ('c', $d);
                                    Replace ('$c' By ',$c');
                                    Replace ('$d' By ',$d');
                                    Replace ('$e' By ',$e');
                                    If (((RegFind('.*\\$(.)') < 0) Or (RegMatch(1) != '4')) And RegFind('\\.\$') < 0 And RegFind('\\-\$') < 0) S + '.'

Olisko kellään kokemusta PallasPron verkkokirjaston logien penkomisesta?

What's this then?

Onkohan kellään tietoa PallasPro-Intro -verkkokirjaston hakulogien tonkimisesta? Siinä ei käsittääkseni ole minkäänlaista raportointityökalua sinänsä, mutta ainakin sellaisilla kirjastoilla joilla on pääsy oman verkkokirjastonsa (aka näyttöluettelon aineistoluettelon aka OPACin) webbipalvelimeen on mahdollisuus tutkia sen logeja. Meidän (siis Vaskin) verkkokirjasto esittäytyy näin:

Server: PallasPro-Intro3 (liw3srvr kirjasto 13.6.2011 klo 12.10.03 HP-UX B.11.00 U II 2.0)

Onko kellään kokemusta tällaisen palvelimen logien tonkimisesta? Hakulausekkeethan eivät PallasPro-Introssa näy hakutulossivun URLissa vaan HTTP-headerissa. Onko tähän jotain työkaluja olemassa? Apachen logien tonkimiseen on vaikka mitä työkaluja, mutta tämä liw3srvr on mulle tyystin tuntematon.

Mikäli PallasPro-Intro juttelee taustajärjestelmän kanssa SRU:lla, tuon rajapinnan tarkkailu olisi toinen herkullinen paikka nuuskia mitä asiakkaat etsivät. Webbipalvelimen logista näkyy tosin kaikkea muutakin hauskaa.

Unelma: hakutuloksia seurattaisi systemaattisest päivittäin, ja tietoa hyödynnettäisi luetteloinnissa ja luetteloinnin apuvälineiden (esim. sanastot) kehittämisessä, kokoelmapolitiikassa, tapahtumien järjestämisessä ja käyttöliittymäsuunnittelussa. Näen asian niin, että tuohon PallasPro Intron hakulooraan asiakkaat kertovat tuhansia kertoja päivässä mitä he haluavat. Logien tutkiminen on tämän viestinnän kuuntelua. Näiden seuraaminen, tutkiminen ja julkaisu (sekä datana että jalostetusti) voisi minun mielestäni olla arkipäiväistä kirjastorutiinia.

Aloitin säikeen myös Kirjasto-kaapelilla.

Millainen olis täydellinen tekstarimuikkari?

PallasPron lähettämä muikkari

Axiellin PallasPron tekstarimuikkarit näyttävät tällaiselta. Millainen olisi paras mahdollinen tekstarimuikkari? Henkilökohtaisesti ehkä kaipailisin sähköpostiosoitteen sijasta linkkiä verkkokirjastoon josta uusiminen onnistuu. Sähköpostiuusimisia meillä Vaskissa ei vastaanoteta. Olisi myös hienoa, jos tekstari tulisi numerosta 0600 02623, joka on uusintapalvelumme numero.

Axiellin kirjastojärjestelmien avoimilla Axiell Web Services (AWS) rajapinnoilla ja pienoisella lähettävän pään suunnittelulla uusiminen onnistuisi jopa suoraan tekstarista. Tällainen palvelu on mahdollista rakentaa, kun avoin AWS tulee saatavillemme, toivottavasti pian. Ehkä PIKI-alueella sekä Hämeenlinnassa onnistuisi jo tänään!

Lisäksi olisi kiva asiakkaana tietää paljonko maksuja on päässyt kertymään, sekä tietenkin mikä teos/mitkä teokset ovat myöhässä. Tekstarin pituus on rajoitettu, mutta tekstareita voi onneksi ketjuttaa peräkkäin. Mitä tietoa tässä sinun mielestäsi olisi hyvä olla?

Mulla ei valitettavasti ole nyt Origon, Milleniumin tai Auroran muikkareita. Arvostaisin jos te, joilla sellaisia on voisivat laittaa niitä näytille.

Tein esittelyvideon ehdottamastani issue trackeristä

Ehdottelin pari päivää sitten useissakin paikoissa (blogissa, Kirjasto-kaapelilla, privana useamman henkilön kanssa), että me kirjastolaiset voisimme perustaa issue trackerin sekä Axiellin verkkokirjastotuotetta Arenaa että heidän taustajärjestelmäänsä Auroraa varten ja mahdollisesti muuhunkin käyttöön. Ehdotus on saanut paljon kannatusta eri puolilta, eiköhän näillä puheilla pistetä homma pystyyn. Kirjastot.fi päivittänen Redminen uusimpaan versioon, niin päästään alkuun.

Pohjille voisi varmaan laittaa nykyiset aikataulut (testivaihe, tuotantoon meno jne), tiedossa olevat päivitykset, vaatimusmäärittelyt ja mitä ominaisuuksia on kaavailtu tulevaisuudessa sekä tietenkin bugit ja sensemmoiset.

Tein pienen esittelyvideon Kirjastot.fi:n tarjoamasta projektinhallintatyökalusta Redminestä, sekä siitä miten olen sillä itse hallinnoinut EuropeanaLocal -hanketta.

Korkearesoluutioisemmista videoista näet lukea tekstinkin, niin saat paremman kuvan miten olen järjestelmää käyttänyt.

Axiell saa palautetta; miten parannettaisi tilannetta?

Axiell

Ei kannata missata Kirjastot.fi:ssä käytävää keskustelua Axiellista sekä PIKI-alueen verkkokirjastouudistuksesta. Heikki Poroila aloitti blogissaan otsikolla PIKI-uudistus Tampereella epäonnistunut – asiakaspalaute murskaavaa ja sittemmin keskustelua on käyty Kirjasto-kaapelin puolella.

Jos minulla olisi kirjasto, se olisi varmasti Auroraton ja luultavasti Arenaton. Kirjastojen ja yritysten suhde on kiusallinen, eivätkä kirjastojen suhteet Axielin kanssa tunnu kuulopuheideni mukaan olevan kovin lämpimät. Tämä varmaan tiedetään Axiellissa kyllä, mutta itselleni lähinnä HelMetin Innovative -umpiossa kasvaneena epäluottamuksen määrä on kuitenkin ollut yllätys. Tilanne ei tietenkään ole kenenkään etu, ei kirjastojen, ei Axiellin eikä Suomen kansan etu.

Hyvä kuitenkin että tätä keskustelua käydään. Eilen taas seikkailin avoimen lähdekoodin maailmassa, ihailusta pakahtuneena. Aivan eri maailma. En nyt tarkoita tuotteita (siis tietokoneohjelmia) vaan avointa lähdekoodia kokonaisuudessaan. Mitä tapahtuisi jos avaisimme Axiellin kanssa tai ilman Axiellia jonkun issue trackerin, jonne dokumentoisimme ohjelmistohankkeitamme? Voisimme tehdä sen heti, siihen ei kauaa menisi sillä Kirjastot.fi on pitkään tarjonnut alallemme keskitettynä projektinhallintatyökaluna Redmineä.

Julkiset ongelmien raportointi-, dokumentointi- ja seurantatyökalut ovat olleet arkea avoimen lähdekoodin maailmassa vuosikausia. Vaikka Axiellin Arena ja Aurora -tuotteet eivät avointa lähdekoodia olekaan, voisimme aivan hyvin valita tehdä projektinhallintaa avoimesti, mieluusti Axiellin kanssa yhteistyössä.

Tässä vielä täydellisyyden (ja tautologian) vuoksi Kirjasto-kaapeli -foorumille kirjoittamani haaste:

Hyvää keskustelua täällä. Mutta hmm-hmm miten voitaisi parantaa tilannetta?

En tiedä moniko meistä tuntee esim. issue trackereiden kaltaisia projektinhallintatyökaluja enkä tiedä millaista ohjelmistoprojektien hallintaa Axiell sisäisesti tekee, mutta ehdotan, että avaamme julkisen issue trackerin.

Kirjastot.fi on jo pitkään tarjonnut Redmine -ohjelmistoa kirjastojen erilaisiin projektinhallintatarpeisiin, olen itse käyttänyt sitä 23 asiaa -verkkokurssin ja Suomen EuropeanaLocal -hankkeen yhteydessä. Redmine on ihan hyvin toimiva ongelmapohjaiseen projektinhallintaan, tosin en ole mikään projektinhallinnan ammattilainen enkä ole aktiivisesti käyttänyt montaakaan vastaavaa ohjelmistoa. Avoimen lähdekoodin maailmassa joitain yleisesti käytettyjä ovat Bugzilla, Launchpad, Trac (mm. Europeana), SourceForge, Google Code, Redmine.

Tällaisethän ovat tuolla ”Oikeassa Maailmassa”, kirjastokuplamme ulkopuoellla aivan arkipäiväisiä ohjelmistonkehityksen työkaluja. Avoin lähdekoodi ei ole edellytys tällaisen järjestelmän käyttämiseen (vaikka avoin lähdekoodi on tietenkin parempi asia kuin estetty lähdekoodi).

Vaski-kirjastoissa ollaan ottamassa käyttöön Auroraa. Asiakasliittymäksi tulee KDK, jota pilotoimme. Henkilökohtaisesti olen valmis sitoutumaan yllä kuvailemani kaltaiseen järjestelyyn käyttää jotain issuetrackeriä. Itseasiassa olisin hyvinkin kiinnostunut jos me Axiell -tuotteita kehittävät kehittävät päättäisimme ottaa tuollaisen jokapäiväikseksi työkaluksemme ja yhteistyöalustaksemme.

Olisiko kiinnostuneita? Tämä on erityisesti suunattu kollegoilleni Vaski-kirjastossa, Axiellille ja Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluyksikölle, sekä mukaan haluaisin tietenkin kollegoita muualtakin jossa Axiellin kanssa toimitaan. Äkkiseltään tuntuisi hyvältä perustaa omat issue trackerit Axiellin Auroralle ja Axiell Arenalle, ja KDK:llekin olen kaipaillut sellaista. Miten on?