Berliinin yleisissä kirjastoissa saa varaukset suoraan kotiin

ZLB:n maksut, sis. kotiinkuljetus

Berliinin yleinen kaupunginkirjasto Zentral- und Landerbibliothek Berlin (ZLB) postittaa varaukset suoraan kotiin. Kaikille asiakkaille. Palvelu maksaa 2.5€ per teos, eli vain 1.5€ enemmän kuin normaali varausmaksu, jossa asiakas noutaa teoksen kirjastosta.

Berliinihän muodostuu semiautonomisista kaupunginosista omine valtuustoineen yms, ja siellä onkin kaksitoista ”kaupunginosakirjastoa”, joilla kullakin on pääkirjasto sekä muutama haarakirjasto. Lisäksi on ”virtuaalinen” kaupunginkirjasto ZLB, joka on siis yleisten Berliinin kirjastojen keskuskirjasto. Se on hyvin tunnetuista historiallisista syistä kahdessa erillisessä rakennuksessa, ja vierailin parin kollegan kanssa viimein myös sisällä Amerika-Gedenkbibliothekissa (AGB) pari päivää sitten. Toisessa rakennuksessa, eli Berliner Stadtbibliothekissa olen käynyt aiemmin. Tällä kertaa minut vei Berliiniin Cycling for libraries -osallistujien tapaaminen, jossa meitä oli koolla peräti parikymmentä.

Happyface

Tähän kotiinkuljetuspalveluun törmääminen nyt juuri Berliinissä oli jännä sattuma, sillä innostuin asiasta 2009,  juuri siellä matkaillasseni (omg joko siitä on kolme vuotta enkä vieläkään ole saanut tätäkään ideaa ajettua läpi suomen kirjastomaailmassa #fail). En tiedä yhtään kauanko Berliinissä tämä palvelu on ollut, mutta multa on mennyt tutkan alta.

Advertisement

Olitteko OKFestivalilla?

OKFest

Kansainvälinen, erittäin mielenkiintoinen Open Knowledge Festival (#okfest) oli viime viikolla Helsingissä. Oliko blogini lukijoita mukana siellä? Siellähän oli jopa suoraan meille suoraan suunnattua ohjelmaa, esim träkki  5 Open Cultural Heritage, ml. Open GLAM -työpaja 20.9. joka lienee houkuttanut teitä paikalle näin herkulliseen tapahtumaan. Mitkä fiilikset? Mitä kaikkea tehtäisi seuraavaksi?

Itse en valitettavasti päässyt OKFestiin koska olin Berliinissä ja Kasselissa Documentassa (noh, ei se nyt niin valitettavaa suoraansanoen ollut) mutta lauantaina onnistuin osallistumaan mielenkiintoiseen epäinformaation visualisointityöpajaan Kaapelitehtaalla. Siellä opeteltiin kriittistä visualisaationlukutaitoa (tykkään enemmän termistä ”literacy” kuin suomen kielisestä, suppeammasta ”lukutaidosta”) tekemällä visualisointeja jotka olivat rehellisiä datansa suhteen, mutta antoivat siitä tarkoituksella virheellinen ja/tai värittyneen kuvan. Hyvä taito graafisessa kulttuurissa, sekä viestin antajana että vastaanottajana. Kiitos vetäjälle Mushon Zer-Aviville sekä järkkäreille.

Moebius, Manara, Jodorowsky yms. viihtyisivät tämän teoksen estetiikan äärellä Documentassa Kasselissa

Berliininterveiseni suomalaiselle ”kebabkulttuurille”: lähtekää menee!

Cycling for libraries – kaikki sujui paremmin kuin oletimme

Photo by Jonas Tana

Kööpenhaminan ja Berliinin välille sijoittuva 650km ja 11 päivää pitkä (sekä pelkkään pyöräilyyn noin 1.8 miljoona kaloria investoinut) ylikansallinen, kirjastoammatillinen epäkonferenssimme Cycling for libraries on paketissa.

Tapahtumasta jäi aimo läjä videoita, valokuvia, twiittejä, sähköposteja, blogikirjoituksia, lehtijuttuja, elinikäisiä muistoja, tarinoita, juoruja, anekdootteja, verkostoja, innovaatioita sekä aitoja ystävyyksiä.

Järkkäsiporukkamme nousi Suomesta lauttaan 25.5. ja palasi 11.6. Varsinaisesti Cycling for libraries tapahtui välillä 28.5.-7.6. Alkua edeltävänä päivänä nautimme Kööpenhaminalaisten ystäviemme vieraanvaraisuudesta ja loppua seuraavana päivänä järjestimme videoyhteyden Saksan sadansilta kirjastopäiviltä Ouluun Kirjastopäiville. Näiden väliin mahtui yli 80 subjektiivista, erilaista, henkilökohtaista ja takuuvarmasti ikimuistoista epäkonferenssielämystä.

Olemme tehneet Pennasen Jukan kanssa valmisteluja miltei vuoden ajan, joten oletimme Cycling for librariesin sujuvan hyvin. Toki muutama pelko oli persiissä pitkän prosessin varrella ja muutamia loistaviakin ideoita jäi toteuttamatta.

Omaksi hämmästyksekseni kaikki sujui jopa paremmin kuin odotin. Ansio tästä kuuluu työparilleni Jukalle sekä muille järjestelyihin osallistuneille kuten Juha Manniselle, Jonas Tanalle, Ella Mustamolle, Beate Ruschille, Hella Klauserille, Jan Holmquistille, Ann Francis Pedersenille, Tenna Weng Pedersenille, Mikkel Helldén-Hegelundille, Robert Zepfille, Sylvia Sobiechille, Leena Virtaselle, Anna Viitaselle, Ulla-Maija Maunulle, Sebastian Slottelle, Melanie Surkaulle, Doreen Thiedelle, Benjamin Blintenille, Urpo Nylanderille, Antti Pakariselle, Pasi Niemelle, Päivi Tossavaiselle, Tuomas Lipposelle, Panu Somermalle, Ate Silvolle, Mikko Helanderille, Jonni Tammistolle, Ulla-Maija Maunulle, Inkeri Näätsaarelle, Barbro Wigell-Ryynäselle, Päivi Jokitalolle sekä lukuisille, lukuisille muille osallistuneille ja tukeneille.

Cycling for libraries at Greve library, photo by vocivelo

Kaikkein rakkain kiitos kuuluu kuitenkin Cycling for librariesin pyöräilijöille. Te teitte tämän tapahtuman. Olette hämmästyttäviä XOXO

Summary in english: the warmest thank you to all the participants of Cycling for libraries. You made this come true, you are amazing XOXO

Terkut Saksasta Cycling for libraries -tiedustelureissulta

(sorry about finnish language this time)

Terveiset Kreuzbergistä, Berliinistä. Olemme täällä Pennasen Jukan kanssa tiedustelureissulla Cycling for libraries -fillarireissua varten, käymme vuokra-autolla läpi reittiä sekä tapaamme kirjastokollegoita matkan varralla. Varsinainen fillarireissuhan saattelee noin satapäisen ryhmän näiden todella upeiden maisemien halki saapuen Berliiniin 6. kesäkuuta 2011.

Olen ollut tämän viikkoa Kööpenhaminassa ja tapaillut siellä joitain sikäläisiä kollegoita ja levitellyt ideaamme kirjastoihin. Jukan saavuttua eilen Köpikseen tapasimme vielä Tanskan kirjastoseuraa ja lähdimme sitten Nykøbing-Falsterin kautta Rostockiin, jossa olimme yötä ja jatkoimme reitin tutkimista Saksan puolella. Toisen yön vietimme maaseudun rauhassa. pienessä majatalossa Ankershagenissa Mecklenburg-Vorpommernissa, pohjois-Saksassa. Tänään ihastelimme vielä maaseutua ja kyliä ja saavuimme sitten Berliiniin illaksi, jossa ystävälliset kollegat meitä isännöivät/emännöivät.

Vastaanotto on ollut innostunut ja täkäläiset kollegat ovat avuliaita ja haluavat osallistua sekä varsinaiseen pyöräilyyn että sen järjestelyihin. Täällä Euroopassahan maantiepyöräily on iso juttu (Suomessakin törmää tämän tästä eurooppalaisiin pitkänmatkalaisiin). Kun kansainvälinen fillarimatkailu yhdistyy omaan työhön ja hanke on riittävän mielipuolinen, niin kiinnostusta on todella paljon!

Reittihän on olemassa oleva, hyvin tunnettu pyöräilyreitti Berlin-København Radweg ja nyt tämän tiedustelureissun myötä alkaa selkeämään myös pysähdyspaikat. Tapaamamme kollegat sekä henkilöt joille sana on levinnyt ovat hyvin perillä tapahtuman hengestä ja osaavat mainiosti sitoa sen omiin, esimerkiksi alueellisiin suunnitelmiinsa. Tämä ilahduttaa meitä suuresti, sillä juuri hankkeessa on kyse. Reissun ohjelmallinen sisältö näyttää rakentuvan myös erittäin herkullisella tavalla, kohtapuolin päästään lyömään lukkoon teemoja, vierailupaikkoja sekä paikkakunnat, joissa yöt vietetään.

Photos of Borås→Göteborg Cycling for libraries and IFLA 2010 are up

Thank you friends!

I organized and catalogued my photos from IFLA 2010 and our Cycling for libraries -tour from Borås to Göteborg. My whole IFLA -experience is a Flickr -collection with some subsets. One contains photos from our ~70 km cycling tour with Claudia Serbanuta, Timo Tuominen and Jukka Pennanen, and another from the actual IFLA conference with thousand of librarians worldwide.

Direct links to slideshows respectively: Cycling for libraries Borås to Göteborg and IFLA 2010. Enjoy! (I sure did!!!)

Our little 70 kilometers was a warm-up for our main event, which will be 650 km from Copenhagen to Berlin, early summer 2011 and you are invited!

Cycling for libraries, Kööpenhamina→Berliini alkukesällä 2011

Kööpenhamina→Berliini

Elokuussa Boråsissa pidettävästä The Global Librarian -tapahtumasta Göteborgiin IFLAan pyöräilyn lisäksi aiomme pyöräillä Kööpenhaminasta Berliiniin alkukesällä 2011. Webbisivu http://www.cyclingforlibraries.org julkaisiin eilen, samoin Facebook-sälää. Kyseessä on epämuodollinen hanke/tempaus/konferenssi/talkoot/matka/festarit, jota ei toteuteta minkään olemassa olevien kirjasto-organisaatioiden sisällä vaan nimenomaan niiden välissä ja niitä yhteen harsien.

Pitäkääpä sivustoa silmällä (RSS-syöte tässä, käytämme eri paikoissa tagia cyc4lib) ja merkitkää kalenteriinne touko- kesäkuun vaihde 2011. Melkoisia kujeita on suunnitteilla 😉

Kööpenhamina-Berliini  on tunnettu pyöräilyreitti, mittaa on noin 650 kilometriä kuvauksellisten maisemien halki. Kuten olen luvannut että elokuisen ruotsin reissun aikaan meillä on kaunis sää, lupaan että sää suosii meitä myös tuolloin alkukesällä 2011.

Bücherwald

Mitäs tänään löytyisi?

Viime kesänä ihanassa Berliinissä tuli vastaan tämä bücherwald, joka on paikka bookcrossaukseen eli kirjojen vaihtoon.

Slideshow tässä. Tuubista löytyy videota ja netistä muutenki lisätietoa.

Saksassa muuten on sama sana kirjalla ja pyökillä, buch. Sieltä se on periytynyt muihinkin germaanisiin kieliin (book, bok). Joidenkin lähteiden mukaan nimenomaan pyökkitauluja käytettiin joskus riimukirjoituksen mediana. Ennenkuin varsinainen nykyajan ihmisille tuttu kirja eli koodeksi oli keksitty. Tuokin sana muuten tarkoittaa puupölkkyä tai -palikkaa latinaksi.

Ehkä tulevaisuudessa hypermediamaailmoja kutsutaan edelleen puusta (siis puuaineksesta) johtuvilla sanoilla. Metsä olisi kyllä osuvampi vertauskuva kuin puu.

Hesarissa tiedemuseolista

Pohdiskelin Lontoossa käytyäni, että millaista tiedemuseossa pitäisi oikeastaan olla. Lauantain hesarissa oli lista näkemisen arvoisista tiedemuseoista. Jutun nettiversio on otsikoitu Tiedemuseoiden määrä kymmenkertaistui 20 vuoden aikana. Listan on laatinut Timo Paukku. Yhdeksästä museosta olen itse käynyt vain kolmessa (Science Museum Lontoossa, Musée des Arts et Métiers Pariisissa sekä Heurekassa Vantaalla), mutta ainakin tässä jutussa oli huomiota kiinnitetty juuri niihin kahteen tyypilliseen tiedemuseolta odotettavaan ominaisuuteen, joiden ulkopuolelle varsinainen tiede jää. Huomiota on jutussa kiinnitetty museoiden perinteiseen tehtävään eli vanhojen esineiden esilläpitoon sekä elämykselliseen itse kokeilemiseen ja havainnoimiseen. Molemmat näistä ovat minusta äärimmäisen arvokkaita tehtäviä tiedemuseolle, mutta edelleen: missä on museoitu tiedettä?

Pohjalle kannattaa lukea englanninkielisen Wikipedian artikkeli tieteenhistoriasta, se on kirjoitettu hyvästä näkökulmasta. Toivoisin, että jossain olisi samasta näkökulmasta rakennettu museo. Kuten aiemmasta blogipostauksessa jo kirjoitin, ei missään tietämässäni tiedemuseoissa tuoda esille tieteen itsensä kehitystä. Empirismi, tieteen ja uskonnon rajapinta, julkaisuvaade, humanismi jäävät kaikki selittämättä. Miten muissa ajoissa, paikoissa ja kulttuureissa tehty tiede eroaa teollisen vallankumouksen jälkeisestä länsimaisesta tieteestä? Mitä on ”islamilainen tiede” ja onko ajatus yhteensopiva ns. ”tavallisen tieteen” kanssa? Miksi naistutkimusta ei välttämättä pidetä tieteenä? Missä tiedettä tehdään ja miten sitä rahoitetaan? Millainen on tieteellinen julkaisuprosessi? Ja niin edelleen.

Alfred Kellerin hyönteissuurennoksia

Berliinin luonnontieteellisessä Museum für Naturkunde –museossa oli todella kiehtova osasto, jossa esiteltiin taksidermiaa, eli eläinten täyttämistä ja sen historiaa.