DogeDC, wow such kirjastotiede

DogeDC: 013

DogeDC, kirjastotieteen ja kirjastojen metadataprosessien ytimessä.

Advertisement

Kuka nää on luetteloinu?

Tämänkin teoksen asiasanat voisivat olla "kirja" ja "kirjallisuus", ehkä myös "selluloosa"

Jos kirjallisuutta luetteloitaisi ja kuvailtaisi kuten digitaalisia pelejä luetteloidaan ja kuvaillaan, kaikilla kirjoilla olisi sisällönkuvailuna asiasanat kirjat, kirjallisuus sekä selluloosa.  Huomautuskentässä voisi kertoa mitä vaaditaan käyttämiseen, esim. ”valot, vähintään yksi käsi, lukutaito 2000-luvun suomen kielellä”. Toisessa huomautuksessa voisi mainita että lainausoikeuden on myöntänyt Suomen tekijänoikeuslaki. Oheisessa kuvassa olevan teoksen nimeke olisi jotain tämän tyyppistä: Bibliografnen valvonta [Painettu aineisto] : Johdatus luetteloinnin ja sisällönkuvailun menetelmiin : Kirja. Kannessa mainittuja tekijöitä ei olisi olemassakaan eikä tekijät olisi muutenkaan mitenkään merkittävä asia. Poikkeuksena voisivat olla elämäkerrat, joiden tekijöinä olisi ehkä ne henkilöt/bändit josta ko. teos kertoo.

Aineistolajit eivät ole aineistolajeja, sisällönkuvailu ei kuvaile sisältöä, nimeke ei kerro nimekettä, tekijöitä ei kirjata ensinkään… onkohan kirjastojen luettelointisäännöt ja sovellusohjeet pitkäaikaissäilytyksen piirissä? Tästä datasta ei nimittäin tulevaisuuden ihmiset ota kyllä mitään tolkkua ilman niitä. LOL olisikin hauska joutua joskus päättelemään datasta että mitä oikeastaan sillä oli tarkoitus kuvata. Jos esim. Vaskia on uskominen, keskeisin kulttuurin kyseisen osa-alueen tekijä on Metallica, joka on todellisuudessa vaari-ikäinen power-rokkia soittava yhtye, jonka huippuvudet sijoittuvat minun ikästeni varhaisnuoruuteen.

Olen miettinyt ja suorastaan seuraillut pelien luettelointia muutama vuosia Vaskissa, HelMetissä, PIKIssä, Aallossa sekä Fennicassa, tilanne vaikuttaa onneksi olevan hitaasti paranemaan päin. Mistä nää tietueet oikein tulee? BTJ:ltä? Alalla on paljon kaikenlaisia hauskoja työ- ja ohjausryhmiä, ja niihin osallistuminen onkin mainio mahdollisuus saada kaffea ja ehkä pullaakin neljästi vuodessa. Mikä työryhmä ohjaa pelien luettelointia?

Ja tietenkin avauduin myös Kirjasto-kaapelilla:

Moi, tietääkö joku onko olemassa jotain tahoa joka yhtään kattoisi konsoli- ja tietskapelien yms. luetteloinnin perään? Sekä bibliografisessa kontrollissa että sisällönkuvailussa olis vielä skarpattavaa, ja ennenkaikkea yhtenäistettävää muiden julkaisujen luetteloinnin kanssa. BTJ:ltä nää tietueet kai tulee, mutta onko tähän jotain ohjausryhmää tai jotain?

Jos alkaisi viimein – about 30 vuoden jälkeen – kirjaamaan peleihin tekijät (joo pelit asuu tietokoneessa, mutta kyllä ne on ihminen ihan oikeeasti tehny) ja vaikka joku yhteinen ontologia pelityypeistä, ni päästäis jo ihan kivaan alkuun.

Yliopistossa mulle opetettiin että just tässä me ollaan ihan mielettömän hyviä.

Bibliografinen data on blääh, meillä on parempaakin

Mitä kaikkea dataa kirjaston itse kannattaa ylläpitää?

Mitä Lukas sanoi, bibliografinen metadata ja kuvailutiedot eivät ole kiinnostavinta dataa mitä meillä kirjastoilla on. Se on itseasiassa aika tylsää faktojen luettelemista ja se voidaan tuottaa, säilöä ja ylläpitää keskitetysti, ja jopa ostaa kuten tapana onkin (BTJ:ltä).

Bibliographic metadata as such describe publications, in the broadest sense, providing information about title, authors, subjects, editions, dates, urls, but also physical attributes like dimensions, number of pages, formats, etc. This type of information, in FRBR terms: Work, Expression and Manifestation metadata, is typically shared among a large number of libraries, publishers, booksellers, etc. ‘Shared’ in this case means ‘multiplied and redundantly stored in many different local systems‘. It doesn’t really make sense if all libraries in the world publish identical metadata side by side, does it?

Se mikä sensijaan oikeasti on mielenkiintoista, on paikallinen käyttödata sekä niteistä ja kokoelmista kertova data.

Currently, library data that is really unique and interesting is administrative information about holdings and circulation. After having found metadata about a potentially relevant publication it is very useful for someone to know how and where to get access to it, if it’s not freely available online. Do you need to go to a specific library location to get the physical item, or to have access to the online article? Do you have to be affiliated to a specific institution to be entitled to borrow or access it?

Usage data about publications, both print and digital, can be very useful in establishing relevance and impact. This way information seekers can be supported in finding the best possible publications for their specific circumstances.

Tästä on Suomessakin ollut puhetta tietyissä piireissä. Mitään kehitystä tähän suuntaan ei ole kuitenkaan otettu eikä toistaiseksi ole näkyvissäkään. Ehkä sitten, kun yhteisluettelo kansallinen metadatavaranto (”Melinda”), KDK:n asiakasliittymä, Axiell Arenan kansalliset ulottuvuudet tai jokin vastaava valmistuu ja teostaso voidaan kokonaan siirtää veke kaikista kirjastoista ja tehdä haut yhteen indeksiin (ja rajata halutuin ehdoin, esim. kuuluuko teos oman kirjastoni kokoelmaan), voidaan ruveta miettimään tällaisia asioita.

Lukekaa Lukaksen kirjoitus Local library data in the new global framework, jossa Lukas kertoo paikallisdatan merkityksestä tarkemmin ja myös esittelee malleja miten homman voisi toteuttaa.

Avoin kirje Tuijalle viitteidenhallintatyökaluista kuten Zotero, Mendeley ja RefWorks

Minulta kyseltiin privana suhteestani näihin RefWorksin yms. kaltaisiin viitteidenhallintatyökaluihin joista on kollegoiden kesken ollut toisaalla puhetta. Tässä avoin kirjeeni:

Suhteeni kirjallisuusviitetyökaluihin on lähinnä poleeminen. Mainitsemasi Mendeley on mennyt minulta täysin tutkan alta, en ole moista edes huomannut. En ole täten erityisesti suunnitellut Zoterosta siihen siirtymistä.

Mendeley

Zotero

RefWorks

Vaikka Zotero on minulla kyllä koneellani asennettuna, ei sitä rehellisyyden nimissä tule koskaan käytettyä. Olen oikeastaan käyttänyt sitä vain muutamassa isommassa kirjoitusjutussa kun olen vääntänyt artikkelia kirjaan tms… itseasiassa kaikki Zoteron käyttötapaukseni taitavat olla juuri tuollaisten muodollisempien, kirjamaisempien tekstien laatimiseen liittyneitä… Lasken PDF-tiedostot (kuten raporttimme Kirjastojärjestelmät Nyt!) kirjamaisiksi, tai no e-kirjoiksi kai niitä pitäisi kutsua.

Kieltämättä tuntuu hassulta että joitain tietyntyyppisiä tuotoksia varten käyttää jotain tällaisia erityisiä työkaluja, kuten juuri tekstinkäsittelyohjelmaa ja viitteidenhallintatyökalua. Ehkä siitä tulee vähän tärkeä olo… kuin tekisi jotain oikeampaa kirjoittamista kuin normaalisti. Todellisuudessaan tekstin kirjoittamisen ja viitteiden hallinnan kanssa on tekemisissä joka-ikinen päivä, tuntikausia. Tekstinkäsittelyohjelmat ja erityiset viitteidenhallintatyökalut eivät tosin kuulu arkeen, vaan selain ja tietenkin mahdollisimman hyvät URL-osoitteet.

Yksi selkeä etu mikä Zoteron, RefWorksin tai vastaavan työkalun käytössä on, on siististi muotoiltu viiteluettelo. Luonnellisemmassa ympäristössäni eli verkossa tykkään aina laatia viitteet tekstin sisään, mutta printissä tai printtiä mallintavassa tekstissä (kuten juuri PDF:t), tämä ei ole tyypillisesti tapana. Silloin se, että napin painalluksella saa hienosti muotoillut viiteluettelon on ollut kiva juttu.

Normaalisti käytän viitteidenhallintaan lähinnä Diigoa. Aiemmin del.icio.usia. Ei näitäkään tule loppujenlopuksi niin paljoa käytettyä. Selaimen sivuhistoria ja Google ovat minulle aika kattavat viitteidenhallintatyökalut 🙂 Riippuu tilanteesta. Käytän aika paljon selaimen osoiteriviä tiedonhakuun. Näin käytän esim. valokuviani (jotka ovat Flickrissä, jolle voi tehdä kyselyjä suoraan URL-osoitteilla) sekä juuri selaimeni historiaa.

RefWorksista minulla ei ole oikeastaan mitään sanottavaa, paitsi että se on alansa establishmentti.

Zoterosta vielä yleisemmin. Sehän on Firefox-selaimen laajennos, ja sikäli aina naimisissa Firefoxiin. Stand-alone versio on kehitteillä, kuten Chrome ja Safari-versiotkin. Muistan kun Zoteroon tuli myös web-liittymä, jota voi nyt käyttää myös mobiilina. Se on ihan kiva. Zotero on kyllä monipuolinen ja varmasti kattava työkalu, mutta siistin, formaalin ja kontrolloidun metadatan ylläpitäminen vaatii aina työtä, joka monesti palvelee loppujenlopuksi jotain anaalista kontrollifriikkeyttä, eikä oikeaa tiedon käyttämistä aidosti (kirjastoihminen jos kuka tietää tämän). Tokihan tällaisen työkalut, niiden välinen tiedonsiirto ja ajatus jonkinlaisista ”rikkaammista”, ei suoraan perille johtavista linkeistä on kiehtovaa.

Zoteron tai muidenkaan viitteidenhallintatyökalujen ns. ”sosiaalisista” ominaisuuksista olen käyttänyt vähän. Deliciousin aikaan enemmän, ja jos on ollut jotain selkeitä porukoita joiden kanssa ja selkeä tehtävä, silloin tällaiset työkalut ovat olleet kyllä hyviä. Jos kirjoittaisin enemmän ”asiallista” ja ei-elävää tekstiä, niin käyttäisin enemmän. Varmaan jossain gradun ähläämisessä olisi hyvä, tai jos itse kirjottelisi akateemisa tekstejä niin voisi ehkä pitää omaa bibliografiaansa yllä tuollalailla.

Kun (bibliografinen) kontrolli pettää…

Fail

“Luettelointi on kirjastoammattilaisen ydinosaamista”.

Nyt se yhteisluettelo pystyyn

Noni, yleisten kirjastojen yhteisluettelotyöryhmän rapsa on valmis ja ulkona uunista. Lukekaa (1.1MB PDF).

Yhteisluettelosta on kuultu ennenkin, esim. Ranskan vallankumouksessa ja klassisten bibliografien kirjoituksissa. Jo tuttuja yhteisluettelohankkeita kotimaasta: KDK, Linda, kaikkien kimppojen omat ”paikalliset yhteisluettelot” (Vaski, PIKI, HelMet, Kyyti jne jne), BTJ, Open Data, Frank, Mandis. Nyt nämä yhteen ja hyvä tulee!

Kenttä 245, kenen keksintö?

MARC -standardit

Kenenhän idea tää MARCin kenttä 245 on (kts. formaatin lisäksi mm. monografioiden kuvailusäännöt (PDF), osio 1. Nimeke- ja vastullisuusalue)? Viimeksi tänään KDK:n Primo -koulutuksessa hämmästeltiin tätä ihmeellistä kenttää. Mahtaako tätä blogia seurata joku, joka osaisi hieman valottaa koska tämä kenttä keksittiin, miksi ja mitä ongelmia sen oli tarkoitus ratkaista sekä miten 245 on aikojen saatossa kehittynyt?

Olis kiva kuulla tästä, laittakaahan kommenttia tuohon alle jos 245 herättää muistoja tai tunteita.

HelMet-tietue b1915995 (xrecord)

245 10 Bibliografinen valvonta :|bjohdatus luetteloinnin ja
       sisällönkuvailun menetelmiin /|cVesa Suominen, Jarmo
       Saarti, Pirjo Tuomi

HelMet-tietue b1752703 (xrecord)

245 10 Suomalaiset luettelointisäännöt. Monografioiden kuvailu /
       [Kansallinen luetteloinnin ohjausryhmä]; [julkaisija:]
       Helsingin yliopiston kirjasto

HelMet-tietue b1380128 (xrecord)

245 10 Tutkielma hallitusvallasta :|btutkimus poliittisen vallan
       oikeasta alkuperästä,laajuudesta ja tarkoituksesta /|cJohn
       Locke ; suomennos ja esipuhe Mikko Yrjönsuuri

HelMet-tietue b1551077 (xrecord)

245 10 Taru sormusten herrasta. 2 : Kaksi tornia / [suom. Kersti
       Juva ja Eila Pennanen ; runot suom. Panu Pekkanen] /|cJ.
       R. R. Tolkien

Duck and cover