Galleriat, kirjastot, arkistot, museot ja Wikipedia yhdessä ovat <3

GLAM-WIKI

Brittiläiset kansalliset kulttuuriorganisaatiot jatkavat kunnostautumistaan. Tulevan viikonlopun GLAM-WIKI tapahtuman teemana British Museumilla on Galleries, Libraries, Archives, Museums & Wikimedia–Finding the common ground. Kuulostaako täydelliseltä? Kuulostaa. Tässä tapahtuman sisäänheittoteksti:

In these times of economic austerity, Galleries, Libraries and Museums have to look for new and imaginative ways to maximise the impact of their collections and knowledge. While online collections are a popular and exciting route to engage with their audience, they typically only have small numbers of visitors – whereas working with the Wikimedia websites would offer Galleries, Libraries and Museums a new window on a potential global audience of over 375,000,000 people worldwide.

At this conference you will hear how some Museums are already leveraging the connection between sharing a part of their own collections with Wikimedia and seeing some amazing benefits – such as a sharp increase in web traffic to their site and an increase in sales of merchandising. Attendees will better understand the crossover of mutual interest that Wikimedians share with curators of cultural heritage.

You will learn about examples of how this form of collaboration has begun with firsthand examples from cultural institution in five European countries, and you will be able to explore ways in which the Wikimedia community could work with you in your own local communities, yet with a worldwide impact.

This event is particularly relevant to representatives of the licensing, web, curation and interpretation departments in cultural institutions.

Täydellisyys senkuin lisääntyy. Ja kun lukee ajatuksen kanssa tapahtuman ohjelman läpi, huomaa ettei täydellisyydellä ole kertakaikkiaan mitään käsitettävissä olevaa rajaa. Joitain otsikkopoimintoja:

  • Jill Cousins: Europeana and Wikimedia
  • Andrew Dalby: Wikipedia for Librarians
  • Roger Bamkin: A history of the world in 100 articles
  • Tom Morgan: Wikipedia and the National Portrait Gallery – A bad first date?
    A perspective on the developing relationship between Wikipedia and cultural heritage organisations
  • Mathias Schindler: Building links between cultural items in libraries and archives
  • Mark Hahnel: A wiki as an editable aggregator of scientific information
  • Nadia Arbach: Wikipedia Loves Art and the V&A – the good and bad

Twitterissä oikea tagi on #GLAMWIKI. Pitäkääs simmukat auki. Hauskaa muuten että myös galleriat on nostettu esiin perinteisten muistiorganisaatioiden eli kirjastojen, arkistojen ja museoiden rinnalle. Ben, i assume you’re participating 🙂 Please do deliver my best wishes!

Ja hei kirjastokollegat, olisiko ihan oikeasti korkea aika lopettaa ne Encyclopædia Britannican ja Factan digipalvelun tilaamiset ja pistää puolet säästyvästä rahasta säästöön ja antaa puolet Wikipedialle? Saataisi yleisistä kirjastoista Wikimedialle tietojeni mukaan muutamia kymmemiä tuhansia euroja vuodessa. Ei minulla sinänsä mitään EB:tä, Factaa ja muita vastaavia vastaan ole tietenkään, mutta eihän niitä kukaan käytä. Ihan kiva kuriositeetti toki.

Muuta mahtavaa brittiläistä toimintaa viime ajoilta: British Library avasi luettelointitietonsa sekä Wikipedian in residence -hanke jota Liam Wyatt esitteli Europeanan ja Wikipedian yhteisessä Open Culture 2010 -tapahtumassa (kts. Wittyn blogikirjoitus ja presis sekä 20 minuutin video JISCiltä).

(via BoingBoing)

Mainokset

Encyclopædia Britannican kirjasto -artikkelista vielä

Encyclopædia Britannica vapaakappaleista v. 1855

Pari päivää sitten kirjoitin 8. laitoksen Encyclopædia Britannican kirjastoja käsittelevästä artikkelista vuodelta 1855. Kävin tänään vielä Kansalliskirjastolla kopioimassa artikkelin alun sekä vapaakappalejärjestelmää käsittelevät osuudet blogini lukijoiden iloksi.

Kuvan yläpuolella on Flickrissä ”all sizes” -nappi, sen takaa löydät suuremman version kuvasta, joka on helposti ruudulta luettavissa. Tarkoitukseni oli hieman säätää valkotasapainoa Flickrin kuvankäsittelytyökalulla Picnicillä parantaakseni luettavuutta ja häivyttääkseni tuota kuvaan jäänyttä käsien ja kameran varjoa, mut en jaksanutkaan.

Kirjoitin aiemmin että vapaakappaleista käytettäisi termiä legal exemption. Tämä oli muistiharha, tulla puhutaan legal/copy exactionista. Exemption tarkoittaa vähennystä (esim. verovähennys), exaction taas vaatimusta. Lievästi värittynyt tuo exaction, kts. esim Googlen määritelmämetahaku. Oxford English Dictionary sanoo:

The action of exacting.

  1. The action of demanding and enforcing payment (of fees, taxes, penalties, etc.); an instance of the same.
    b. The action of enforcing the performance of (a task) or the rendering of (respect, service, obedience, etc.).
  2. The action of demanding or requiring more than is due or customary; an instance of the same; an illegal or exorbitant demand; extortion.
  3. A sum of money which is exacted; an arbitrary and excessive impost.

Vapaakappalelain uusi nimi on laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä. 150 vuotta vanhan englantilaisen tietosanakirjan mukaan lain nimi voisi kenties olla ”laki kulttuuriaineistojen riistämisestä ja raiskaamisesta” 😉

Missä pinsetit, minulla on jotain vihreää ja pyöreää nenässä lol.

Encyclopædia Britannica: Kirjasto{{neutraalius}}

Kävin lauantaina Kansalliskirjastolla haahuilemassa, ja mieleen juolahti lehteillä hieman Encyclopædia Britannicaa, kun se toisinaan nousee nykyään esiin kun Wikipedia mainitaan. Ja Wikipedia mainitaan usein.

Katselin muutamaa EB:n eri laitosta, kokonaan luin 8. laitoksen kirjastoja käsittelevän artikkelin vuodelta 1855. Se on huvittava eikä missään tapauksessa kelpaisi Wikipediaan. Artikkelissa kerrotaan muunmuassa siitä, mistä materiaalista kaasuputkisto pitää valmistaa jos kirjastoon haluaa rakentaa kaasuvalaistuksen, minkä mallinen rakennus on kirjastoksi paras (pyöreä tai säännöllinen polygoni paras, risti ookoo) ja mitä kaikkea kirjanpitoa kirjastossa pitää tehdä. Lisäksi vapaakappalejärjestelmästä (engl. copy exemption, nyk. legal deposit) ilmoitetaan melko yksioikoisesti että se on julkaisijaa kohtaan törkeää vääryyttä ja pitäisi lopettaa. Osa artikkelista on tietosanakirjamaisen kuvailevaa, mutta mukana on siis myös kosolti mielipidettä ja suoranaisia ohjeita miten kirjasto pitää rakentaa.

Ei sillä, tokihan Encyclopædia Britannica kirja on suuri, painava, hienon hajuinen ja muutenkin täyttää bibliofiilien käsitykset arvokkaasta kirjasta.

No EB:lle naljailu sikseen, hienoa tonkia alkuperäisteoksia ja pitää mielessä että mitä kaikkea ei vielä sitä kirjoittaessa ollut tapahtunut.

Tietosanakirjahan on varsinainen valistusajan hittituote, vaikka toki kaikkea tietoa on koottu yksien kansien väliin antiikin ajoista lähtien. Kirjastolaisten kauhistukseksi iso G pyrkii (näennäisesti) samaan, ja heiluttelee mielellään missiotaan ”Googlen tavoite on järjestellä kaikki maailman informaatio ja tehdä siitä yleisesti käyttökelpoista ja hyödyllistä”.  Näennäisesti siksi, että Googlehan on vain hakemisto, verrattavissa Encyclopædia Britannican hakemistoon tai vaikkapa kirjaston aineistotietokantaan. Jotkut ammattikuntamme edustajat jopa arvelevat, että Googlen saatavilla olo rapauttaa nuorison, tekee heistä tyhmiä, mädättää heidän selkärankansa ja heidän kämmeniinsä kasvaa karvaa. Wikipediaa arvostellaan samankaltaisin perustein. Tietohuollosta murehtiminen on tietenkin asiallista, mutta onkohan samanlainen haloo noussut aikanaan kun Encyclopædia Britannica tuli 1770-luvun alussa markkinoille?

EB:n ilmaisen verkkoversion library-artikkeli näyttää tältä, ja tällainen se oli legendaarisessa 11. laitoksessa vuonna 1911. Yhdennentoista laitoksen artikkeli on heti alkumetreiltään historiallinen, ja niille poluille se jää. Tiesithän muuten, että monissa kirjastoissa on asiakkaiden käyttöön hankittu Encyclopædia Britannican online-versio?

Annoin Wikipedialle 50€, anna sinäkin

Wikimedia -säätiö

Ja samalla haastan kaikki kirjastot ja kirjastolaiset mukaan Wikimedian varojenkeräyskampanjaan. Laitoin tällaisen kommentin mukaan

What a wonderful resource, i know all my librarian-colleagues use it in their daily life and i want to challenge libraries and librarans to contribute to Wikimedia either in content or funds. 🙂

Minusta olisi kohtuullista ja erittäin viisasta että kirjastot organisaatioina lahjoittaisivat säännöllisesti rahaa Wikimedialle. Summa voisi olla esim. kolmannes siitä rahasta mitä nyt käytetään esim. Encyclopedia Britannican ja Factan online -palvelujen sekä painettujen sanakirjojen ja tietosanakirjojen hankintaan. Olisi hauskaa (ja mahdollista) selvittää paljonko kirjastoammattilaiset Wikipediaa työssään käyttävät, suhteessa muihin tietoresursseihin. Todella hienoahan olisi, että kirjastot osallistuisivat systemaattisesti Wikipedian kirjoittamiseen. Sitä on ehdoteltukin, ehkä näkyvimmin Erkki Lounasvuoren toimesta kirjasto-kaapeli -listalla syksyllä 2006, mutta aloite ei valitettavasti saanut tuulta siipiensä alle. Jos työpanosta ei Wikipediaan haluta tai voida antaa, on rahan antaminen ehkä yksinkertaisempaa, sillä siihen ei liity muuta periaatepolitiikkaa kuin se, mikä aineistonhankintaankin pätee (eli ”hankitaan kaikenlaista hyödyllistä”).

Ymmärrän toki ettei varainkeruu ja sellaiseen varojen antaminen kuuluu eurooppalaiseen, etenkään pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntakulttuuriin jossa valtio ja kunnat hoitavat homman kotiin, mutta minusta Wikipedia on niin hieno hanke, että sille kannattaa ehdottomasti antaa tukensa.

Meanwhile on Wikipedia…

While a lot of people spend their days being worried how unreliable Wikipedia is but at the same time deciding not to do anything about it, Wikimedia foundation is updating the MediaWiki-software that runs the service.

An extension called WikiTrust will be installed on the site, that will indicate trustworthiness with colourcoding. The extension uses a few simple observations that are described in more detail elsewhere. Basically old information is propably more reliable than fresh information that has not yet been subject to public scrutiry and review. Also, an editors reliability can be judged based on the other changes he or she has made to the dictionary. This is neat, because it takes the element of  trust down to the level of words. As an addition to the existing methods to verify information on Wikipedia, such atomity makes any librarian scream ”that’s fantastic!!”

Because Wikipedia’s editorial concept is rather different from what we are used to, we naturally have our doubts toward this kind of a disruption. Nothing wrong in that, in fact very few people were talking about the trustworthines or power of encyclopedias in general before Wikipedia came around! Wikipedia and everything involved with it is very interesting from a librarians point of view. On se hyvin jännä juttu.

(Some of) us librarians have been deeply concerned that this new concept of an encyclopedia is going to undermine the whole foundation of reliable information that we ”used to have” before the internet. However there are no proof of such a golden era ever existed. This is however what some people and organizations would like to believe and would like everyone else to believe too. Sounds kind of christian, all this talk about lost access to paradise of Eden because of our sins, really…

During all this time with Wikipedia on our fingertips, librarians did next to nothing about it. We don’t have the courage to say ”look, all this is just a load of terrible crap, you should read the same information from a book, it’s more reliable that way”. Though as a profession we don’t have much knowledge of information technology like programming (which honestly is kind of awkward), we could have found other ways to make Wikipedia better. Better for our patrons.

We could have funded someone who knows about these programming-things.  We could have learned how wikipedia really works, and taught our collegues and patrons to know about such radical things as the Creative Commons licensing model, the concept of NPOV, the discussion pages, public history of wiki edits, proper citation and all that. We could have made research how our own staff uses the internet and the wikipedia. All things considered, libraries if anyone should be involved in projects like WikiTrust.

In exactly what ways have libraries helped the public  benefit from Wikipedia? I’ve been proposing that public libraries should give Wikipedia Foundation money, because it’s a valuable resource for our staff and our patrons and because we are paying for other on-line encyclopedias, like EB. Nobody is taking me serious, of course, but i sincirely think we should donate to wikimedia. Lots.

So many more useful things to do that complain about the untrustworthiness of Wikipedia!! That ”Edit” -button is a fantastic symbol that we librarians keep failing to comprehend.