IFLA2010:ssa Göteborgissa

IFLAssa

On perjantai, ja neljäs päivä IFLA 2010 -konferenssia on takana päin. Oikeasti pitäisi puhua World Library and Information Congressista (WLIC), mutta yleisesti puhutaan vain ”IFLA-konferenssista” tai ”IFLAsta”. IFLAhan on The International Federation of Library Associations and Institutions, eli kirjastojärjestöjen kansainvälinen kattojärjestö jonka tapahtuma tämä on. IFLA on tietenkin paljon, paljon muutakin.

Täällä Göteborgissa on mukavaa ja verkostoituminen, kirjastojuoruaminen, höpöttely, kiihkoilu sekä Cycling for libraries -tapahtuman promoaminen on hauskaa, kiinnostavaa ja tärkeää, mutta virallisesta ohjelmasta en jotenkin ole vielä(kään!) päässyt kärryille. Eilen oli yksi mielenkiintoinen luento vapaakappalejärjestelmän historiasta (kts. aiempi läppäni Encyclopædia Britannica: Kirjasto{{neutraalius}}) ja huomenna lauantaina on tiedossa lisää kirjastohistoriaa, mukana puhumassa myös mainio Ilkka Mäkinen.

Tämänpäiväinen Committee on Free Access to Information and Freedom of Expression (FAIFE) -sessio (niitä on kai yhteensä kolme), oli hyvä myös, Tanskan kansalliskirjaston bossi Erland Kolding Nielsen kertoi kansalliskirjaston suhteesta Muhammed-skandaaliin.

Koko valtavan messukeskuksen kokoisessa konferenssissa menee todella paljon aikaa paikasta toiseen siirtymiseen ja minulla on jatkuvasti vaikeuksia ensinnäkin lukea ohjelmalehtistä, toisekseen päättää missä rinnakkaisessa sessiossa haluaisin olla. Mutta tiedossa on, ja kaikki IFLAssa aiemmin olleet ovat neuvoneet, ettei IFLAan tulla varsinaisen ohjelman takia, vaan nimenomaan verkostoitumaan uusien ja vanhojen kirjastotuttujen kanssa. Poikkeuksena ovat poster-sessiot, sekä mahdolliset osallistumiset johonkin IFLAn lukuisista ryhmistä (joihin en kuulu).

Täällä on käsittääkseni 3500 osallistujaa ja noin 130 suomalaista, sekä tuttuja että tuntemattomia. Maailmaa kiertävä IFLA järjestetään 2012 Suomessa, joten suomalaisten osuus on tänä vuonna suuri.

Vaikka varsinaisesta ohjelmasta onkin mennyt sivu suun leijonan osa, on silti todella mahtavaa olla mukana IFLAssa! Olen näpsinyt täältä varsinaisesta IFLA 2010:stä sekä Boråsista pidetystä The Global Librarian -satelliittitapahtumasta ja Cycling for libraries Borås→Göteborg -pyöräilystämme hieman kuvia. Kuvat ovat vielä luettelematta, teen sen kun palaan Suomeen.

Tapahtumasta on kaikenlaista verkossa, esim. Twitterissä (#ifla2010) sekä The IFLA Experience -sivustolla.  Toivottavasti suomalaisiakin kuulumisia saadaan Kirjasto-kaapelille, Kirjastolehteen, Tuliainen -blogiin ynnä muualle.

Ranskalaisten google-murheet Hesarissa

Hesarissakin näkyy olleen oikein pääkirjoitus 18.1.2010 Google Book Searchista ja frankofiilien huolista. HS:n Pariisin kirjeenvaihtajan Heli Suomisen juttu on otsikoitu Google kasvoi liian isoksi. Mielenkiintoinen kirjoitus josta voi löytää eurooppalaista protektionismia, google-veron ja jossa viitataan Quaeroonkin.

Kirjoitin tällaisen kommentin (joka tullee aikanaan näkyville HS.fi:hin):

Ollessaan Ranskan kansalliskirjaston, eli Bibliothèque nationale de France pomona Jean-Noël Jeanneney propagoi Googlea vastaan ja samalla eurooppalaisten omien digitointihankkeiden puolesta juuri anglo-amerikkalaiseen kulttuuri-imperialismiin vastaamiseksi. Jeanneney korosti julkishallinnon (siis esim. kansalliskirjastojen) tärkeyttä digitoijana ja digitoitavan aineiston valitsijana. Aihe on ilmeisesti muutenkin ollut sangen kuuma peruna siellä Ranskassa. Frankofiilien (tai anglofobien) työ on tuottanut tulosta ja Euroopan kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteinen digitaalinen kirjasto Europeana on paraikaa työn alla ja kulkee Google Book Searchin jalanjäljissä ja sen innoittamana.

Ojasta allikkoon tosin, sillä 47% Europeanan sisällöstä on peräisin Ranskasta. Tätä tilannetta yritetään paraikaa parantaa.

Europeanan sisällöntuottajat, heinäkuu 2009 (4.6M objektia)

Kts. Jean-Noël Jeanneney: Google–And The Myth of Universal Knowledge (a view from Europe). (The University of Chicago Press, 2005, ISBN 978-0-226-39577-7). Kirjoitin siitä jokin aika sitten blogiini ja Kansalliskirjaston Digitaalinen kirjasto -blogissa on joukko GBS:än liittyviä kirjoituksi. Jeanneneyn teos löytyy kirjastoista (kts. esim. pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot) ja ironian herkullisen perinteen mukaisesti myös Googlen kirjastosta 😉

Vaikka Googlen edesottamuksista kirjastolaiset toisinaan narisevatkin ja suhtautuvat penseästi erityisesti Hesarin jutussakin aiheena olleeseen Google Book Searchiin, on kilpailutilanne saanut meidät virkistävästi hereille ja terästäytymään 🙂

(Hesarin juttu via Digitaalinen kirjasto: Google digitoi tanskalaista kulttuuriperintöä; via Sukututkijan loppuvuosi).

Voitte muuten uskoa että kun Digitaalinen kirjasto -blogin postauksessa mainittu, tanskan kansalliskirjaston bossi Erland Kolding Nielsen 2nd LIBER-EBLIDA Workshop on Digitalisation of Library Materials in Europe -tapahtumassa (jossa olin) puhui Google -yhteistyöstä, pysähtyi auditoriossa useampikin purkka 😉 Kolding Nielsen on kirjoitellut, katso LIBER Quarterly (huomioi Digitisation of Library Material in Europe: Problems, Obstacles and Perspectives anno 2007, vol. 18 no. 1) sekä LINDAsta löytyvä Kommunikation erstatter transport–den digitale revolution i danske forskningsbiblioteker 1980-2005 : festskrift til Karl Krarup.