Antitäti e-kirjoista

Kirjaston antitäti kirjoittaa mielenkiintoisesti e-kirjoista otsikolla Paperiton kirjasto sekä niistä käytävästä keskustelusta kirjastolaisten piirissä.

Joskus kun puhuttiin ”paperittomasta toimistosta” oli yleinen vastaletkautus että paperiton vessa on todellisuutta ennen paperitonta toimistoa. Toimistoissa jos missä sitä paprua kuluu. Mutta eipä sillä, tiedän ihmisiä joiden mielestä takalistonsa peseminen on paperilla pyyhkimistä ekologisempi, miellyttävämpi ja terveellisempi tapa hoitaa toiminto. En tässä nyt ala sen tarkemmin esitelmöimään puhuvista, tervetuloa toivottavista, elektronisesti ohjatuista persauksen pesevistä ja musiikkia soittavista vessanpytyistä (Akihabaran KFC:ssä on överein jota olen itse käyttänyt). Pyyhkimiseen paperikirjan sivu sopiikin paremmin kuin sähkökirjanlukijaa (meh) tai läppäriä paremmin. Muutoin pidän kyllä tietokonetta kirjaa ehdottomasti aistillisempana esineenä.

Kirjojen fyysisyyden ja esineellisyyden korostaminen on outo ilmiö. Kyllä aika heikoilla vesillä liikutaan jos kirjastojen tai kirjastolaisten suhde elektroniseen aineistoon muodostuu fyysisen kosketuksen kautta, kuten välillä tuntuu. Noh, onneksi kyseessä on pieni, mutta valitettavan äänekäs vähemmistö ja valtamediahan tuuttaa samaa näkemystä ja sieltä fundamentalistinen näkemys on ihmisiin iskostunut (iskostettu). Ääni valtamedian kellossa varmasti muuttuu nopeasti kunhan saavat elektronisen aineistonsa markkinat kuntoon (se onkin kestänyt yllättävän kauan) ja kirjastolaistenkin käsitys sitten ajan myötä selkiytyy. Toivon vaan ettei Suomen kansa joudu kohtuuttoman kauaa odottamaan että heitä varten muodostettu ja heitä palveleva virkamieskoneisto pääsee yli fiksoituneista hipelöintimieltymyksistään. Ei kovin ammattimaista, nimittäin…

Kuka muuten hoitaisi Antitädille pari erilaista e-kirjan lukijaa lainaan kokeilemista varten?

Advertisement

BoingBoing Gadgets: 25 moderneinta kirjastoa

Helsingin kaupunginkirjaston intrassa Kaivossa oli tänään nostettu esiin BoingBoingissa esiintuotu juttu, jossa oli koottu moderneja kirjastoja. Kirjoitin näin:

Lol eka kommentti BBG:ssä: “I love books. They’re so decorative!”.

OP:n vinkkaama juttu oli muuten BoingBoingin Gadgets-osiossa, joka keskittyy erilaisten vimpaimista kirjoittamiseen. Toinen huomioni on se, että varsinaisessa artikkelissa Turun kaupunginkirjasto on nostettu esiin teknologia ja innovaatio -osiossa (mitä ikinä innovaatiot tässä yhteydessä mahtavatkaan tarkoittaa) ja erityisesti siksi, että Turussa aineisto on hyllyssä aiheen eikä materiaalityypin mukaisesti ryhmiteltynä. Näinhän meillä Kirjasto 10:ssäkin oli alunperin tarkoitus tehdä kirjastoa perustaessa mutta hommasta jostain (valitettavasta) syystä luovuttiin. Tuollaiseen teema-ajatteluun törmää kirjastoissa aika-ajoin, enkä pidä sitä sikäli kovin edistyksellisenä; luulisi, että sama olisi tullut mieleen jo kun ensimmäistä kertaa jonkinlaiseen alkukirjastoon hommattiin muutakin tavaraa kuin kirjoja, kauan aikaa sitten. Samaa asiaa puitanen toistuvasti kirjastoissa.

Hienoa kyllä jos turkulaiset ovat saaneet homman todella toimimaan ja Turussa voivat asiakkaat ajatella tyyliin “haluaisin tietoa Frank Zappasta, ai tässähän on jotain konserttivideoitakin” eikä “tekisi mieli katsoa jotain videoita, ahaa tässä olisi Frank Zappaa”. Fyysisen aineiston kanssa toimiessa tämä on tosiaan ikiaikainen ongelma että mihin se kirottu esine hyllyyn oikein sijoitetaan eikä aineistotietokannoistakaan ole mitään iloa, koska ne ovat kirjastoissa niin kamalia. Kauanko vielä joudumme ajattelemaan teos- ja nidekohtaisia metatietojamme, saati sitä varsinaista sisältöä esineiden kautta? Voisiko pliis kirjastoissa järjestää tietoa tiedonhallinnan järjestelmien avulla, eikä esineiden varastointijärjestelmien avulla.

Tai niin, mitä minä täällä haaveilen. Kirjasto ei ole tiedon, tarinoiden, löytämisen ja kohtaamisen paikka. Kirjasto on julkaistujen teosten paikka.

Mielenkiintoista lukea, millä perustein kirjastoja on tuolle listalle nostettu.

Siis via BoingBoing Gadgets, via Kaivon keskustelupalstat.