Avoin vastaukseni Googlelle suomalaisen bibliografisen kirjastodatan saatavuudesta

Google

Sähköpostissani oli Cycling for librariesista palatessa tälläinen viesti Googlelta

From: Google
To: Mace
Subject: VASKI feed?

Hei,

terveisiä Googlelta.

Olen Googlen kirjahakuprojektissa mukana, ja osa sitä on erilaisten kirjatietokantojen haaliminen. Huomasin VASKI-dumpin täällä http://data.kirjastot.fi/data.html mutta se on jo vuodelta 2010. Tiedätkö onko siitä mahdollisesti uudempaa versiota, vai olisiko peräti saatavilla säännöllinen dumppi?

Huomasin myös Helmet-datan, mutta sen CC-BY tekee siitä hieman hankalammin käytettävän

Lyhyet vastaukset kysymyksiin:

• valitettavasti ei
• pahoittelen, CC0 tiedetään kyllä sallivammaksi lisenssiksi

Kirjastojen bibliografinen metadatahan on hajaantunut sinne tänne, eikä ole mitään yhteistä laaria josta sitä voisi itselleen hankkia. Lähimpänä tällaista yhteisluetteloa lienee BTJ:n AllFons -palvelu ja suomenkielisen kirjallisuuden osalta kansallisbibliografia Fennica. Tulevaisuudessa ehkä sitten Melinda ja KDK, kunhan ne saadaan kasattua. Molemmat ovat sitoutuneet avoimeen dataan. Esimerkiksi Saksan kansalliskirjasto on kunnostautunut datansa saatavuuden osalta.

Googlen Knowledge Panel

Tässä vielä taustaa, tilannekatsaus sekä näkemyksiäni kirjastojen avoimeen (bibliografiseen) dataan:

Vaskin osalta tilanne on tällä hetkellä se, että alkuperäisen, itse kätilöimäni avoimena datana julkaisun jälkeen dumppia ei ole päivitetty ja avoin data ei ilmeisesti ole strategista toimintaa Vaskissa. En ole siellä enää töissä, joten parhaiten ja virallisesti asiaan osaa organisaation näkökulmasta vastata palvelujohtaja Ulla-Maija Maunu (sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@turku.fi). Jos kirjastojen bibliografisesta datasta olisi uudempia versioita olemassa, ne olisivat tuolla http://data.kirjastot.fi/data.html:ssä, joka on kirjastojen yhteinen, simppeli ”datarepositorio”. Olen lähettänyt Vaskin datan myös Datahubiin.

Pääkaupunkiseutua ja joitain muita poikkeuksia lukuunottamatta muissakin Suomen yleisissä kirjastoissa data asustaa järjestelmäpalvelua tarjoavan Axiellin siipien suojissa. Kirjastot saavat omat datansa sieltä käyttöönsä Axiellin kirjastojärjestelmien kuten Auroran, PallasPron tai Origon kautta sekä niihin liittyvien web-liittymien kautta, sekä SRU-ohjelmointirajapinnalla johon pääsy tuppaa nyt Auroraan siirtymisen myötä olemaan rajoitettua. Pääsyn omaan raakaan dataansa kirjasto voi ostaa Axiellilta kuten marras-joulukuussa 2012 tekemässäni PIKI-tietokannan siivousmenetelmät -hankkeessa tehtiin (kts. projektinhallintatyökalun+työpäiväkirjan issue #3325). Axiellilta voi kysellä toimitushalukkuutta, -aikoja sekä -hintoja, ja katsoa lisäksi yllä mainitun PIKI-casen raportin talousosiota.

Axiellin Origo-järjestelmää käyttävät kirjastot ovat hyvässä asemassa, sillä ne voivat itse ottaa bibliografisen datansa ulos MARC-muodossa. Myös akateemisissa kirjastoissa, AMK:ien kirjastoissa sekä Kansalliskirjastolla on myös aika hyvät oltavat, koska ne pystyvät siirtelemään (ainakin bibliografista) dataansa ulos Voyager ja Aleph-järjestelmistään aika kitkattomasti.

Kansalliskirjaston liidaaman Kansallinen Digitaalinen Kirjasto -hankkeen on ollut tarkoitus saada datat liikkeelle kirjastojen omista järjestelmistä, ja se onkin edellytys koko KDK:n toiminnalle. Sama pätee EU:n Europeanaan. Lyhyesti sanoen sekä KDK että Europeana molemmat pyrkivät yhdistämään kirjastojen (sekä arkistojen ja museoiden) haut yhteen weppisivustoon. Syksyllä 2010 Turkuun lähtiessäni toivottiin OAI-PMH haravointirajapintaa yleisten kirjastojen bibliografisen datan siirtelyyn, mutta tietojeni mukaan tilanne on edelleen sama kuin Turusta lähtiessäni 2012 kesällä, eli Axiell ei valitettavasti ole saanut sitä vielä toimitettua. Kansalliskirjasto jo ostikin kaikille yleisille kirjastoille ja maksettua hintaa voi kysellä Kansalliskirjastolta tai Opetus- ja kulttuuriministeriöstä (KDK:n blogikirjoitus aiheesta ei valitettavasti ole enää saatavilla, valitettavaa ja hieman ironista sinänsä). Aihetta käsitellään Vaski-kirjastojen KDK-asiakasliittymän piloinnin loppuraportissa.

Tuo on siis tilanne käytännön datan liikuttelun kannalta. Helsingin alueella Helsinki Region Infoshare on kunniakkaasti edistänyt avoimen datan etenemistä, ja sen toiminta on nyt vakiintumassa osaksi Helsingin kaupungin Tietokeskusta. Siitä on tietenkin vielä paljon, paljon matkaa siihen, että virastojen, kuten Helsingin kaupunginkirjaston data oikeasti liikkuisi niin näppärästi kuin sen pitäisi. Helsingin kaupunginkirjastolla voinee jutella Jussi Vehviläisen ja Antti Pakarisen kanssa, HRI:llä Ville Melonin ja Tietokeskukselta löytynee joku myös.

Paljon puhuttujen immateriaalioikeuksien osalta tilanne on selvä, sillä kirjasto on itse tietokantansa sisällön ylläpitäjä (ei Axiell eikä sisällöntuottaja BTJ tai Kirjavälitys), ja näinollen myös immateriaalioikeuksien omistaja (Tekijänoikeuslaki 49 §). Lisäksi tekijänoikeuslaki takaa sille jolla on oikeus käyttää tietokantaa myös oikeuden tehdä siitä kappaleita (25 j § mom. 4), ja erikseen kumoaa lisenssiehdot jotka pyrkivät haittaamaan tätä (25 j § mom. 5). Lisäksi joku keskeinen oikeus päättyy 15 vuoden päästä tietokannan yleisölle saattamisen jälkeen (49 § mom. 2), mutta minulle on hieman epäselvää tarkalleen mikä.

Kollegiaalisia terveisiä sinne Googlelle lähettäen

Mace

Advertisement

Helsingin kaupungin tietokeskuksessa (ml. Helsinki Region Infoshare) urkkimassa

Helsingin kaupungin tietokeskus

Olin huhtikuun 23. tutustumassa Helsingin kaupungin tietokeskuksen toimintaan. Hyvä että töissä kehotetaan nuuskimaan vähän muualla, Kirjasto 10:stä on oltu esim. Kaupunginkirjaston tapahtuma- ja markkinointiyksikössä, Arabian ja Tapanilan kirjastoissa ja hankinnassa.

Olen käynyt Ympärätalossa sijaitsevassa Tietokeskuksen kirjastossa jokusen kerran in-cognito nuuskimassa, ja tunnen Tietokeskuksen ja Forum Viriumin yhteistä Helsinki Region Infoshare -hanketta (HRI) sen voimakkaan roolin vuoksi, jonka se on ottanut suomalaisessa avoimen datan (so. open data) parissa tässä parin vuoden ajan. Lämpimiä terveisiä sinnepäin!! Muutoin Tietokeskus on ollut minulle sangen tuntematon elin.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen historia yltää peräti sadan vuoden päähän ja tuoreimman vuosikertomuksen (varo PDF) mukaan siellä on hyvä meininki.

Helsingin kaupungin tietokeskus on tilaston, tutkimuksen ja arkistotoimen asiantuntija- ja vastuuorganisaatio. [Se] hankkii, tutkii, välittää ja säilyttää tietoa Helsingistä ja sen alueista – nykyhetkestä, menneisyydestä ja tulevaisuudesta.

Tietokeskuksen, tuttavallisemmin Tieken webbisivut löytyvät osoitteesta http://www.hel.fi/hki/Tieke/fi/Etusivu, ja kaupungin Helmi-intrassa on heillä oma osionsa myös. Tietokeskuksessa on oma kirjasto, jonka olemassaolo oli minulle jonkinlainen mentaalinen hyppylauta tutustumiskäynnille. Kirjastossa työskentelee kolmisen henkilöä, Tiekessä kokonaisuudessaan joku viitisenkymmentä. Kyselin kyllä kaikkien kirjastoihmisten koulutus- ja työtaustat mutta valitettavasti unohdin ne jo. Tietokeskuksen kirjasto palvelee sekä tietokeskusta itseään, mutta on myös avoin kaikille. Avoimuus on näin yleisen kirjaston piirissä kasvaneen kannalta hieman erilaista, sillä Tietokeskus on lukittujen ovien takana. Anyways niille jotka haluavat siellä käydä, sisäänkäynti on Ympyrätalon nurkalla. Kirjaston henkilökunnan mukaan tietopalveluhommia hoidetaan pitkälti sähköpostitse. Kirjaston kokoelmaa käyttää lähinnä Tietokeskuksen oma väki, joskin tutkijoiden ja muiden tyyppien kiinnostus kirjastoon tilattuja lehtiä (varo PDF) kohtaan jättää toivomisen varaa. Minun on ulkopuolisena vaikea arvioida miten hyvin Tietokeskus kirjastoaan hyödyntää, ja millainen rooli kirjastolla todellisuudessa on. En sen tarkemmin tivannut Tietokeskuksen henkilökunnalta. Sinällään kirjasto sijaitsee fyysisesti hyvällä paikalla, Tietokeskuksen pitkän, kaarevan käytävän varrella.

Hyllyjä. Kirjastossa pitää olla hyllyjä

Tietokeskuksen kirjaston tietokanta löytyy verkosta, ja järjestelmänä on PrettyLib. Yksi mietittävä asia on, olisiko hyvä että Tietokeskuksen kirjaston kaltaiset kirjastot olisivat mukana HelMetissä tm. alueellisessa konsortiossa… Vaskissahan niitä on ollut, samoin PIKissä. Ja (Me)linda ja KDK -yhteydet tulevat mieleen myös. Ovat kuitenkin mukana suomalaisten erikoiskirjastojen verkostossa.

Helsinki Region Infoshare

Tapasin Tietokeskuksella myös HRI:n Ville Melonin sekä Hami Kekkosen. Siihen liittyykin mukavia uutisia, nimittäin kolmivuotisen HRI -projektin hartiavoimin puskemat avoin data -jutut juurrutetaan Tietokeskukseen. Tämä on tietenkin hieno homma, ja auttaa meitä muita virastoja saamaan datamme liikkeelle. Helsingin kaupunginkirjastolta onkin jo jonkin verran dataa liikkeellä, ja katalogista löytyvää, muidenkaan julkaisemaa dataa ei tarvitse kauaa selailla ennenkuin tulee ideoita miten sitä voisi käyttää omiin tarpeisiin. HRI:n ylläpitämä datakatalogi varmaankin siirtynee Tietokeskuksen haltuun. Rönsynä todettakoot, että paraikaa Gentissä meneillään olevassa ELAG -konferenssissa (Twitterissä #elag2013) oli työpaja kirjastojen suhteesta tutkimusdataan, ja siellä Joss Winn puhui datakatalogiohjelmisto CKANista ja sen kehittymisestä. ELAGin videotaltionnit tulevat nettiin ensi viikolla.

Avoin data on monille tätä lukeville varmaan suunnilleen tuttu ilmiö, josta lisää esim. HRI:n sivuilla. Datan avaaminen on helppoa ja pakollista (ja hauskaa), ja HRI johdattelee kädestä pitäen. Avoin data helpottaa datan käyttöä sekä oman viraston ulkopuolella (esim. Tietokeskuksessa tai tutkimuksessa), sekä myös viraston sisäpuolella (esim. luettelointitoimiston ulkopuolella).

HRI:n lisäksi Tietokeskuksella käynnissä ehkä mielenkiintoisinta oli kaupunkitutkimuksen tutkimusohjelma Tietoa Stadista. Sitä on tehty muutaman vuoden välien (nyt 2010-2015).

Kaupunkitutkimusosaston toiminnan päälinjat ja keskeiset tutkimushankkeet määritellään kaupunginhallituksen hyväksymässä Helsingin kaupungin tutkimusohjelmassa. Tutkimusohjelma tehdään joka kolmas vuosi, ja sen keskeisenä tavoitteena on paitsi suunnata kaupungin tutkimusvoimavarat tehokkaasti ja tuloksellisesti, myös aktivoida, koordinoida ja konkretisoida Helsingin harjoittamaa tutkimusyhteistyötä.

Sisällysluettelo tässä (sori kopipeistattu joten näyttää vähän pahalta)

1. TILASTO- JA TUTKIMUSTOIMINNAN STRATEGISET SUUNNAT VUOSILLE 2011–2015 11
   1. TIETO PÄÄTÖKSENTEON TUKENA 11
   2. TILASTO- JA TUTKIMUSTOIMINNAN ORGANISOINTI 12
   3. VAHVISTUVA KORKEAKOULUYHTEISTYÖ 13
   4. SEUTUYHTEISTYÖ JA LAAJENEVA TIETOPALVELU 14
   5. TIEDON SAANNIN TURVAAMINEN JA YHTEISTYÖ TIEDON TUOTTAJIEN KANSSA 15
   6. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 15
   7. TIETOJEN KÄYTETTÄVYYS JA JULKAISEMINEN 16
   8. HELSINKI-TIEDON KESKEISET TEEMAT 18
2. 2. HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO-OHJELMA 2011–2013 21
   1. HELSINKI-TILASTON VAKIINTUNEET TUOTTEET JA PALVELUT 21
      1. PERUSTIETOVARANNOT JA TILASTOJULKAISUT 21
      2. TIETOKESKUKSEN YLLÄPITÄMÄT TIETOJÄRJESTELMÄT JA PAIKKATIETOJEN KEHITTÄMINEN 25
      3. TIETO- JA ASIANTUNTIJAPALVELUT 26
      4. ASIANTUNTIJOIDEN VERKOSTOT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT 27
   2. HELSINKI-TILASTON KEHITTÄMISHANKKEET VUOSILLE 2011–2013 28
      1. ASUMINEN, KAUPUNKIRAKENNE JA YMPÄRISTÖ 28
      2. HYVINVOINTI, TERVEYS JA PALVELUT 32
      3. KUNTATALOUS, TYÖMARKKINAT JA KILPAILUKYKY 35
      4. PERUSTIETOVARANTOJEN KEHITTÄMINEN 36
      5. TIETOVARANTOJEN AVAAMINEN, HALLINTA JA KÄYTETTÄVYYDEN PARANTAMINEN 37
3. 3. HELSINGIN KAUPUNGIN TUTKIMUSOHJELMA 2011–2013 38
   1. 3.1 ASUMINEN, KAUPUNKIRAKENNE JA YMPÄRISTÖ 39
   2. 3.2 DEMOKRATIA JA HALLINTO 45
   3. 3.3 HYVINVOINTI, TERVEYS JA PALVELUT 48
   4. 3.4 KAUPUNKIKULTTUURI 55
   5. 3.5 KUNTATALOUS, TYÖMARKKINAT JA KILPAILUKYKY 59

Ohjelma löytyy netistä (varo PDF), ja on kiinnostavaa luettavaa. Siitähän selviää mitä tietoa Helsingistä on tiedossa, eli metatietoa siitä mitä tietoa meillä on tulevaisuudessa. Ohjelma on kehitetty koko Helsingin kaupungin laajuisena yhteistyönä, joten kaupunginkirjastollakin on ollut mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua siihen. Ohjelmaa lukiessa selviää millaisten toimijoiden kanssa Tieke tekee tutkimusyhteistyötä. Linkkaan tässä nyt tilaisuuden tultua Jaani Lahtisen tammikuiseen luentoon Lainaustiedot kirjaston johtamisen työkaluna.

Tietokeskuksen muista julkaisuista mainittakoot Helsingin tila ja kehitys 2013 (varo PDF), neljännesvuosittain julkaistava Kvartti, sekä Helsingin seudun aluesarjat -tietokanta (sis. raakaa dataa)

Vierailuni päättyi eläväiseen kierrokseen kaupunginarkistossa, joka on myös osa Tietokeskusta. Kiitos vieraanvaraisuudesta ja virka-avusta Tietokeskukseen!

Helsinki

Olisko jo aika päivittää tää?

Olisko jo aika päivittää tää?

Originally uploaded by xmacex

Helsingin kaupunginkirjasto suunnittelee uutta yleistä kirjastoa pääkaupunkimme keskustaan. Sen sijoituksesta on keskustelu ahkerasti ja se on tulossa Töölönlahdelle. Minusta sille oikea paikka olisi tämä

On korkea aika päivittää Helsingin skyline ja sitä kuvaavat postikortit joita turistit lähettävät kotimaihinsa. Tuota skylineä dominoivat ne arvot ja toiminnot, joita varten tämä kuvassa näkyvä rakennus rakennettiin. Enkä tunnistaa niistä Helsinkiä, kotikaupunkiani.

Mikä tämän rakennuksen ROI on? Sitä ylläpitävä organisaatio ei ole 2010 vuoteen toimittanut lupaamaansa, eli maailmaloppua. Helsingin kaupunginkirjasto on sen sijaan toimittanut lupaamansa alusta asti, eli 150 vuotta lukemisen lifestyleä.

EuropeanaLocalin kuulumisia

Olen tässä kevään mittaan työskennellyt EuropeanaLocalin parissa, ja huomenna 1.6. palaan ns. oikeisiin töihin asiakaspalveluun fyysiseen kirjastoon. EuropeanaLocalhan on siis koko EU:n laajuinen proggis, joka kerää paikallisesti ja alueellisesti merkittäviä digitaalisia aineistoja kaikista muistiorganisaatioista (eli kirjastoista, arkistoista ja museoista) ja toimittaa niitä Euroopan yhteiseen digitaaliseen kirjastoon Europeanaan.

Europeana avataan tulevana kesänä (beta on ollut auki jo pidempään), ja kättelyssä on tavoitteena 10 miljoonaa objektia. Tämä tulee kasaan. Tosin on edelleen epäselvää mitä ”yksi objekti” Europeanassa tarkoittaa (onko esim. kolikko, josta on valokuva kummaltakin puolelta yksi vai kaksi objektia?). Tämän lisäksi Europeanassa on muutama muukin vielä ratkaisematon ongelma… 😉

Varsinaisen Europeanan ympärillä on joukko satelliittiprojekteja, joista EuropeanaLocal on eräs. Osa projekteista kerää aineistoja esim. teeman perusteella, kuten biodiversiteettiä käsittelevään aineistoon keskittyvä BHL, matkailuun keskittyvä Europeana Travel ja kansalaistoimintaan, työväenliikkeeseen ja maahanmuuttoon keskittyvä HOPE. Osa projekteista taas kehittelee Europeanan hakumekanismeja tai tekee käyttäjätutkimuksia. Varsinainen verkosto siis.

EuropeanaLocalin fokus on paikallisesti ja alueellisesti merkittävissä aineistoissa, joka on tietenkin sangen ympäripyöreä rajaus. Suomessa EuropeanaLocal -toimijana on Helsinkin kaupunki, käytännössä Helsingin kaupunginkirjasto. Eli minä 🙂

EuropeanaLocal -katsaus keväällä 2010

Nyt projektinhallintatyökalun aikaa osoittava punainen viiva on kirinyt kiinni tehtävien päättymisajat. Kaikenlaista saatiin aikaan tässä kevään mittaan. Mutta paljon jäi tekemättä, ja se jossain määrin ottaa kupoliin. Mutta tämä on vain työtä. Muihin Helsingin kaupungin virastoihin ei saatu aikaan niin hyviä yhteyksiä että heidän aineistojaan olisi saatu mukaan Europeanaan tätä kautta, ainakaan menneen kevään aikana. Projekti toki jatkuu vielä vuoden 2011 kesään asti, eli aikaa on ja pohjatyö pitkälti tehtynä. Mitään virastojen välistä yhteistyötä ei siis todellisuudessa saatu aikaiseksi, muutamaa kokousta lukuun ottamatta. Mutta minun maailmankuvassani kokoukset eivät ole yhteistyötä. Helsingin kaupunginkirjastolla ei digitaalisia objekteja ole juuri ollenkaan, vaikka tuli tässä keväällä pieni kourallinen teoksia digitoituakin. Muista virastoista niitä ainakin jonkun verran löytyisi. Noh… jatketaan.

Seuraavaksi tätä aletaan virittelemään kansalliseksi palveluksi kaikille Suomen muistiorganisaatioille, joilla on digitaalisia kokoelmia. Palvelukuvaus on vielä hieman työn alla, mutta suunta on päätetty ja olen siihen kyllä tyytyväinen; epävirallisesti ilmaisten Helsingin kaupunginkirjasto haluaa toimittaa kaikkien Suomen muistiorganisaatioiden digitaaliset kokoelmat Europeanaan, sikäli kun ovat EuropeanaLocalin fokuksessa, eivät ole menossa muuta kautta ja täyttävät tietyt ehdot, esim. aineistot on säännönmukaisesti luetteloitu, levitysoikeudet ovat kunnossa ja digiaineistot ovat jo internetissä.

Tuosta seuraa sitten omat hässäkkänsä, mutta niitä murehditaan lanseerauksen jälkeen eli syksyllä. Jos asia työn puolesta kiinnostaa, niin merkitkääpä kalenteriin päivämäärä 13.9.2010, jolloin järjestämme asiaa käsittelevän tapahtuman muistiorganisaatioille.

Kesän tämä hanke on jäissä, mutta minulla on jostain syystä sellainen kutina, että minulle aiheutuu tästä kesäharrastusta. Noh, en ole hankkeessa (muodollisesti) vetäjänä, joten joku muu ehkä/varmaankin/toivottavasti/uskoisin/haluaisin/kenties murehtii mitä hankkeen suhteen tehdään kesällä ja sitä seuraavassa tulevaisuudessa.

Aiempia blogikirjoituksiani EuropeanaLocalista tagilla europeanalocal ja uudessa Kirjastolehdessä 2/2010 oli myös kirjoittamani juttu otsikolla Suomalaisaineistot matkalla kohti Europeanaa, muistaakseni sivulla 26. Juttu löytyy myös netistä. Kiitos kirjastolehdelle jutun julkaisusta, Kirjastolehti on hyvä lehti. KirjastoWikissä on sivu myös. Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon KDK:n sivuilla on erittäin hyvä ajankohtaista -sivu, jota seuraamalla pysyy kärryillä sitä sivuavista tapahtumista yleisellä tasolla, ja Europeanaakin käsittelevät uutiset kertyvät sinne varsin hyvin. Paraikaa siellä on esimerkiksi juttuja kulttuuriaineistojen digitoinnin määrärahoista sekä mielenkiintoisia Europeanaan liittyviä uutisia Euroopan ylimmästä hallinnosta sekä Suomen eduskunnan sivistysvaliokunnasta jonka lausunto 7/2010 vp aivan suorasanaisesti kehoittaa muistiorganisaatioita mukaan Europeanaan. EuropeanaLocalin yhteystiedot löytyvät yllä mainitun wiki-sivun kohdasta yhteyshenkilöt. Tai voi soittaa/sähköpostittaa/mesettää/facebook-chattia suoraan minulle.

EuropeanaLocal nivoutuu nähdäkseni ihan sievästi KDK:hon, sillä EuropeanaLocal jatkuu kesään 2011, ja tuo olisi ihan hyvä aika integroitua KDK:n yhteistyöverkostoihin, formaattimuuntimeen sekä KDK:n Europeana -yhteyksiin.