Avoin vastaukseni Googlelle suomalaisen bibliografisen kirjastodatan saatavuudesta

Google

Sähköpostissani oli Cycling for librariesista palatessa tälläinen viesti Googlelta

From: Google
To: Mace
Subject: VASKI feed?

Hei,

terveisiä Googlelta.

Olen Googlen kirjahakuprojektissa mukana, ja osa sitä on erilaisten kirjatietokantojen haaliminen. Huomasin VASKI-dumpin täällä http://data.kirjastot.fi/data.html mutta se on jo vuodelta 2010. Tiedätkö onko siitä mahdollisesti uudempaa versiota, vai olisiko peräti saatavilla säännöllinen dumppi?

Huomasin myös Helmet-datan, mutta sen CC-BY tekee siitä hieman hankalammin käytettävän

Lyhyet vastaukset kysymyksiin:

• valitettavasti ei
• pahoittelen, CC0 tiedetään kyllä sallivammaksi lisenssiksi

Kirjastojen bibliografinen metadatahan on hajaantunut sinne tänne, eikä ole mitään yhteistä laaria josta sitä voisi itselleen hankkia. Lähimpänä tällaista yhteisluetteloa lienee BTJ:n AllFons -palvelu ja suomenkielisen kirjallisuuden osalta kansallisbibliografia Fennica. Tulevaisuudessa ehkä sitten Melinda ja KDK, kunhan ne saadaan kasattua. Molemmat ovat sitoutuneet avoimeen dataan. Esimerkiksi Saksan kansalliskirjasto on kunnostautunut datansa saatavuuden osalta.

Googlen Knowledge Panel

Tässä vielä taustaa, tilannekatsaus sekä näkemyksiäni kirjastojen avoimeen (bibliografiseen) dataan:

Vaskin osalta tilanne on tällä hetkellä se, että alkuperäisen, itse kätilöimäni avoimena datana julkaisun jälkeen dumppia ei ole päivitetty ja avoin data ei ilmeisesti ole strategista toimintaa Vaskissa. En ole siellä enää töissä, joten parhaiten ja virallisesti asiaan osaa organisaation näkökulmasta vastata palvelujohtaja Ulla-Maija Maunu (sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@turku.fi). Jos kirjastojen bibliografisesta datasta olisi uudempia versioita olemassa, ne olisivat tuolla http://data.kirjastot.fi/data.html:ssä, joka on kirjastojen yhteinen, simppeli ”datarepositorio”. Olen lähettänyt Vaskin datan myös Datahubiin.

Pääkaupunkiseutua ja joitain muita poikkeuksia lukuunottamatta muissakin Suomen yleisissä kirjastoissa data asustaa järjestelmäpalvelua tarjoavan Axiellin siipien suojissa. Kirjastot saavat omat datansa sieltä käyttöönsä Axiellin kirjastojärjestelmien kuten Auroran, PallasPron tai Origon kautta sekä niihin liittyvien web-liittymien kautta, sekä SRU-ohjelmointirajapinnalla johon pääsy tuppaa nyt Auroraan siirtymisen myötä olemaan rajoitettua. Pääsyn omaan raakaan dataansa kirjasto voi ostaa Axiellilta kuten marras-joulukuussa 2012 tekemässäni PIKI-tietokannan siivousmenetelmät -hankkeessa tehtiin (kts. projektinhallintatyökalun+työpäiväkirjan issue #3325). Axiellilta voi kysellä toimitushalukkuutta, -aikoja sekä -hintoja, ja katsoa lisäksi yllä mainitun PIKI-casen raportin talousosiota.

Axiellin Origo-järjestelmää käyttävät kirjastot ovat hyvässä asemassa, sillä ne voivat itse ottaa bibliografisen datansa ulos MARC-muodossa. Myös akateemisissa kirjastoissa, AMK:ien kirjastoissa sekä Kansalliskirjastolla on myös aika hyvät oltavat, koska ne pystyvät siirtelemään (ainakin bibliografista) dataansa ulos Voyager ja Aleph-järjestelmistään aika kitkattomasti.

Kansalliskirjaston liidaaman Kansallinen Digitaalinen Kirjasto -hankkeen on ollut tarkoitus saada datat liikkeelle kirjastojen omista järjestelmistä, ja se onkin edellytys koko KDK:n toiminnalle. Sama pätee EU:n Europeanaan. Lyhyesti sanoen sekä KDK että Europeana molemmat pyrkivät yhdistämään kirjastojen (sekä arkistojen ja museoiden) haut yhteen weppisivustoon. Syksyllä 2010 Turkuun lähtiessäni toivottiin OAI-PMH haravointirajapintaa yleisten kirjastojen bibliografisen datan siirtelyyn, mutta tietojeni mukaan tilanne on edelleen sama kuin Turusta lähtiessäni 2012 kesällä, eli Axiell ei valitettavasti ole saanut sitä vielä toimitettua. Kansalliskirjasto jo ostikin kaikille yleisille kirjastoille ja maksettua hintaa voi kysellä Kansalliskirjastolta tai Opetus- ja kulttuuriministeriöstä (KDK:n blogikirjoitus aiheesta ei valitettavasti ole enää saatavilla, valitettavaa ja hieman ironista sinänsä). Aihetta käsitellään Vaski-kirjastojen KDK-asiakasliittymän piloinnin loppuraportissa.

Tuo on siis tilanne käytännön datan liikuttelun kannalta. Helsingin alueella Helsinki Region Infoshare on kunniakkaasti edistänyt avoimen datan etenemistä, ja sen toiminta on nyt vakiintumassa osaksi Helsingin kaupungin Tietokeskusta. Siitä on tietenkin vielä paljon, paljon matkaa siihen, että virastojen, kuten Helsingin kaupunginkirjaston data oikeasti liikkuisi niin näppärästi kuin sen pitäisi. Helsingin kaupunginkirjastolla voinee jutella Jussi Vehviläisen ja Antti Pakarisen kanssa, HRI:llä Ville Melonin ja Tietokeskukselta löytynee joku myös.

Paljon puhuttujen immateriaalioikeuksien osalta tilanne on selvä, sillä kirjasto on itse tietokantansa sisällön ylläpitäjä (ei Axiell eikä sisällöntuottaja BTJ tai Kirjavälitys), ja näinollen myös immateriaalioikeuksien omistaja (Tekijänoikeuslaki 49 §). Lisäksi tekijänoikeuslaki takaa sille jolla on oikeus käyttää tietokantaa myös oikeuden tehdä siitä kappaleita (25 j § mom. 4), ja erikseen kumoaa lisenssiehdot jotka pyrkivät haittaamaan tätä (25 j § mom. 5). Lisäksi joku keskeinen oikeus päättyy 15 vuoden päästä tietokannan yleisölle saattamisen jälkeen (49 § mom. 2), mutta minulle on hieman epäselvää tarkalleen mikä.

Kollegiaalisia terveisiä sinne Googlelle lähettäen

Mace

Advertisement

Helsingin kaupungin tietokeskuksessa (ml. Helsinki Region Infoshare) urkkimassa

Helsingin kaupungin tietokeskus

Olin huhtikuun 23. tutustumassa Helsingin kaupungin tietokeskuksen toimintaan. Hyvä että töissä kehotetaan nuuskimaan vähän muualla, Kirjasto 10:stä on oltu esim. Kaupunginkirjaston tapahtuma- ja markkinointiyksikössä, Arabian ja Tapanilan kirjastoissa ja hankinnassa.

Olen käynyt Ympärätalossa sijaitsevassa Tietokeskuksen kirjastossa jokusen kerran in-cognito nuuskimassa, ja tunnen Tietokeskuksen ja Forum Viriumin yhteistä Helsinki Region Infoshare -hanketta (HRI) sen voimakkaan roolin vuoksi, jonka se on ottanut suomalaisessa avoimen datan (so. open data) parissa tässä parin vuoden ajan. Lämpimiä terveisiä sinnepäin!! Muutoin Tietokeskus on ollut minulle sangen tuntematon elin.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen historia yltää peräti sadan vuoden päähän ja tuoreimman vuosikertomuksen (varo PDF) mukaan siellä on hyvä meininki.

Helsingin kaupungin tietokeskus on tilaston, tutkimuksen ja arkistotoimen asiantuntija- ja vastuuorganisaatio. [Se] hankkii, tutkii, välittää ja säilyttää tietoa Helsingistä ja sen alueista – nykyhetkestä, menneisyydestä ja tulevaisuudesta.

Tietokeskuksen, tuttavallisemmin Tieken webbisivut löytyvät osoitteesta http://www.hel.fi/hki/Tieke/fi/Etusivu, ja kaupungin Helmi-intrassa on heillä oma osionsa myös. Tietokeskuksessa on oma kirjasto, jonka olemassaolo oli minulle jonkinlainen mentaalinen hyppylauta tutustumiskäynnille. Kirjastossa työskentelee kolmisen henkilöä, Tiekessä kokonaisuudessaan joku viitisenkymmentä. Kyselin kyllä kaikkien kirjastoihmisten koulutus- ja työtaustat mutta valitettavasti unohdin ne jo. Tietokeskuksen kirjasto palvelee sekä tietokeskusta itseään, mutta on myös avoin kaikille. Avoimuus on näin yleisen kirjaston piirissä kasvaneen kannalta hieman erilaista, sillä Tietokeskus on lukittujen ovien takana. Anyways niille jotka haluavat siellä käydä, sisäänkäynti on Ympyrätalon nurkalla. Kirjaston henkilökunnan mukaan tietopalveluhommia hoidetaan pitkälti sähköpostitse. Kirjaston kokoelmaa käyttää lähinnä Tietokeskuksen oma väki, joskin tutkijoiden ja muiden tyyppien kiinnostus kirjastoon tilattuja lehtiä (varo PDF) kohtaan jättää toivomisen varaa. Minun on ulkopuolisena vaikea arvioida miten hyvin Tietokeskus kirjastoaan hyödyntää, ja millainen rooli kirjastolla todellisuudessa on. En sen tarkemmin tivannut Tietokeskuksen henkilökunnalta. Sinällään kirjasto sijaitsee fyysisesti hyvällä paikalla, Tietokeskuksen pitkän, kaarevan käytävän varrella.

Hyllyjä. Kirjastossa pitää olla hyllyjä

Tietokeskuksen kirjaston tietokanta löytyy verkosta, ja järjestelmänä on PrettyLib. Yksi mietittävä asia on, olisiko hyvä että Tietokeskuksen kirjaston kaltaiset kirjastot olisivat mukana HelMetissä tm. alueellisessa konsortiossa… Vaskissahan niitä on ollut, samoin PIKissä. Ja (Me)linda ja KDK -yhteydet tulevat mieleen myös. Ovat kuitenkin mukana suomalaisten erikoiskirjastojen verkostossa.

Helsinki Region Infoshare

Tapasin Tietokeskuksella myös HRI:n Ville Melonin sekä Hami Kekkosen. Siihen liittyykin mukavia uutisia, nimittäin kolmivuotisen HRI -projektin hartiavoimin puskemat avoin data -jutut juurrutetaan Tietokeskukseen. Tämä on tietenkin hieno homma, ja auttaa meitä muita virastoja saamaan datamme liikkeelle. Helsingin kaupunginkirjastolta onkin jo jonkin verran dataa liikkeellä, ja katalogista löytyvää, muidenkaan julkaisemaa dataa ei tarvitse kauaa selailla ennenkuin tulee ideoita miten sitä voisi käyttää omiin tarpeisiin. HRI:n ylläpitämä datakatalogi varmaankin siirtynee Tietokeskuksen haltuun. Rönsynä todettakoot, että paraikaa Gentissä meneillään olevassa ELAG -konferenssissa (Twitterissä #elag2013) oli työpaja kirjastojen suhteesta tutkimusdataan, ja siellä Joss Winn puhui datakatalogiohjelmisto CKANista ja sen kehittymisestä. ELAGin videotaltionnit tulevat nettiin ensi viikolla.

Avoin data on monille tätä lukeville varmaan suunnilleen tuttu ilmiö, josta lisää esim. HRI:n sivuilla. Datan avaaminen on helppoa ja pakollista (ja hauskaa), ja HRI johdattelee kädestä pitäen. Avoin data helpottaa datan käyttöä sekä oman viraston ulkopuolella (esim. Tietokeskuksessa tai tutkimuksessa), sekä myös viraston sisäpuolella (esim. luettelointitoimiston ulkopuolella).

HRI:n lisäksi Tietokeskuksella käynnissä ehkä mielenkiintoisinta oli kaupunkitutkimuksen tutkimusohjelma Tietoa Stadista. Sitä on tehty muutaman vuoden välien (nyt 2010-2015).

Kaupunkitutkimusosaston toiminnan päälinjat ja keskeiset tutkimushankkeet määritellään kaupunginhallituksen hyväksymässä Helsingin kaupungin tutkimusohjelmassa. Tutkimusohjelma tehdään joka kolmas vuosi, ja sen keskeisenä tavoitteena on paitsi suunnata kaupungin tutkimusvoimavarat tehokkaasti ja tuloksellisesti, myös aktivoida, koordinoida ja konkretisoida Helsingin harjoittamaa tutkimusyhteistyötä.

Sisällysluettelo tässä (sori kopipeistattu joten näyttää vähän pahalta)

1. TILASTO- JA TUTKIMUSTOIMINNAN STRATEGISET SUUNNAT VUOSILLE 2011–2015 11
   1. TIETO PÄÄTÖKSENTEON TUKENA 11
   2. TILASTO- JA TUTKIMUSTOIMINNAN ORGANISOINTI 12
   3. VAHVISTUVA KORKEAKOULUYHTEISTYÖ 13
   4. SEUTUYHTEISTYÖ JA LAAJENEVA TIETOPALVELU 14
   5. TIEDON SAANNIN TURVAAMINEN JA YHTEISTYÖ TIEDON TUOTTAJIEN KANSSA 15
   6. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 15
   7. TIETOJEN KÄYTETTÄVYYS JA JULKAISEMINEN 16
   8. HELSINKI-TIEDON KESKEISET TEEMAT 18
2. 2. HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO-OHJELMA 2011–2013 21
   1. HELSINKI-TILASTON VAKIINTUNEET TUOTTEET JA PALVELUT 21
      1. PERUSTIETOVARANNOT JA TILASTOJULKAISUT 21
      2. TIETOKESKUKSEN YLLÄPITÄMÄT TIETOJÄRJESTELMÄT JA PAIKKATIETOJEN KEHITTÄMINEN 25
      3. TIETO- JA ASIANTUNTIJAPALVELUT 26
      4. ASIANTUNTIJOIDEN VERKOSTOT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT 27
   2. HELSINKI-TILASTON KEHITTÄMISHANKKEET VUOSILLE 2011–2013 28
      1. ASUMINEN, KAUPUNKIRAKENNE JA YMPÄRISTÖ 28
      2. HYVINVOINTI, TERVEYS JA PALVELUT 32
      3. KUNTATALOUS, TYÖMARKKINAT JA KILPAILUKYKY 35
      4. PERUSTIETOVARANTOJEN KEHITTÄMINEN 36
      5. TIETOVARANTOJEN AVAAMINEN, HALLINTA JA KÄYTETTÄVYYDEN PARANTAMINEN 37
3. 3. HELSINGIN KAUPUNGIN TUTKIMUSOHJELMA 2011–2013 38
   1. 3.1 ASUMINEN, KAUPUNKIRAKENNE JA YMPÄRISTÖ 39
   2. 3.2 DEMOKRATIA JA HALLINTO 45
   3. 3.3 HYVINVOINTI, TERVEYS JA PALVELUT 48
   4. 3.4 KAUPUNKIKULTTUURI 55
   5. 3.5 KUNTATALOUS, TYÖMARKKINAT JA KILPAILUKYKY 59

Ohjelma löytyy netistä (varo PDF), ja on kiinnostavaa luettavaa. Siitähän selviää mitä tietoa Helsingistä on tiedossa, eli metatietoa siitä mitä tietoa meillä on tulevaisuudessa. Ohjelma on kehitetty koko Helsingin kaupungin laajuisena yhteistyönä, joten kaupunginkirjastollakin on ollut mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua siihen. Ohjelmaa lukiessa selviää millaisten toimijoiden kanssa Tieke tekee tutkimusyhteistyötä. Linkkaan tässä nyt tilaisuuden tultua Jaani Lahtisen tammikuiseen luentoon Lainaustiedot kirjaston johtamisen työkaluna.

Tietokeskuksen muista julkaisuista mainittakoot Helsingin tila ja kehitys 2013 (varo PDF), neljännesvuosittain julkaistava Kvartti, sekä Helsingin seudun aluesarjat -tietokanta (sis. raakaa dataa)

Vierailuni päättyi eläväiseen kierrokseen kaupunginarkistossa, joka on myös osa Tietokeskusta. Kiitos vieraanvaraisuudesta ja virka-avusta Tietokeskukseen!

Helsinki

Vielä kerkeää Hakukone 2.0 -improteatteriin PRO TIP

Kylläpä on karsea kuva, mutta en kehdannut kuvata kunnolla

Pro tip tiedonhaun ammattilaisille: vielä kerkeätte Hakukone 2.0 -improteatteriesitykseen (kts. Facebook event). Esityksiä on sunnuntaihin asti Tunturikadulla Töölössä. Ohjaus Meiju Lampinen, ja meininki on tämä:

Moni arkipäiväinen kuulumisten vaihto tai informaation välitys on siirtynyt nykypäivänä livekohtaamisesta verkon ylitse, jonkun välineen kuten sähköpostin, blogin tai chatin, avulla tehtäväksi. Kuitenkaan ihmisen kolmiulotteisuutta, tuoksuja tai tuntoaistia ei voi vielä välineillä korvata. Esitys väittääkin, että livekohtaamista ei voi korvata eri mediumeilla.

Hakukone yhdistää improvisaation reaktioherkkyyden sekä hohtavat näyttöruudut. Se tuo päivittäin käyttämämme verkkopalveluiden raamit näyttämölle ja luo näin ajankohtaisen miljöön uudistaa esiintyjien ja yleisön välistä vuorovaikutussuhdetta improvisaatioesityksissä. Se varastaa verkkopalveluita kuten Google, Youtube, Spotify ja Wikipedia improvisaatiokohtausten rakenteiksi ja iloittelee sosiaalisen median käytöstavoilla. Tule katsomaan, taipuvatko meemit lavalle!

Hesari 18.02.2013: ”Kirjat kulkevat Helsingin yössä”

HS 18.02.2013: ”Kirjat kulkevat Helsingin yössä”

Sekä papru- että nettihesarissa on tänään hieno raportaaši Helsingin kaupunginkirjaston ja ympäryskaupunkien Espoon, Vantaan sekä Kauniaisten kirjastojen päivättäisestä logistiikkarumbasta. Mielenkiintoista että tästä näkökulmasta on joku kiinnostunut kirjoittamaan (terkkuja vaan Johanna Mannilalle sekä kuvaajalle Kimmo Räisäselle), kirjastohan tosiaan on pitkälti logistiikka-alan toimija.

Olen toistaiseksi duunissa Kirjasto 10:ssä jossa logistiikkatyö on mitä suurimmassa määrin läsnä joka päivä, ja nämä Hesarin kuvissa näkyvät punaiset laatikot ovat kovin tuttuja. Tänäänkin tavaraa lähtee meiltä joku puolisen tonnia eri puolille Helsinkiä ja pk-seutua, pariinkymmeneen laatikkoon pakattuna.

Lootia

Muita Hesarin kirjastoaiheisia juttuja löytyy täältä.

Olitteko OKFestivalilla?

OKFest

Kansainvälinen, erittäin mielenkiintoinen Open Knowledge Festival (#okfest) oli viime viikolla Helsingissä. Oliko blogini lukijoita mukana siellä? Siellähän oli jopa suoraan meille suoraan suunnattua ohjelmaa, esim träkki  5 Open Cultural Heritage, ml. Open GLAM -työpaja 20.9. joka lienee houkuttanut teitä paikalle näin herkulliseen tapahtumaan. Mitkä fiilikset? Mitä kaikkea tehtäisi seuraavaksi?

Itse en valitettavasti päässyt OKFestiin koska olin Berliinissä ja Kasselissa Documentassa (noh, ei se nyt niin valitettavaa suoraansanoen ollut) mutta lauantaina onnistuin osallistumaan mielenkiintoiseen epäinformaation visualisointityöpajaan Kaapelitehtaalla. Siellä opeteltiin kriittistä visualisaationlukutaitoa (tykkään enemmän termistä ”literacy” kuin suomen kielisestä, suppeammasta ”lukutaidosta”) tekemällä visualisointeja jotka olivat rehellisiä datansa suhteen, mutta antoivat siitä tarkoituksella virheellinen ja/tai värittyneen kuvan. Hyvä taito graafisessa kulttuurissa, sekä viestin antajana että vastaanottajana. Kiitos vetäjälle Mushon Zer-Aviville sekä järkkäreille.

Moebius, Manara, Jodorowsky yms. viihtyisivät tämän teoksen estetiikan äärellä Documentassa Kasselissa

Berliininterveiseni suomalaiselle ”kebabkulttuurille”: lähtekää menee!

Pyöräilyturnee Hki→Porvoo→Hki 07.05.2011

Kts. face-eventti

Ja tänne sit lähtee ainakin kaikki pääkaupunkiseutulaiset ja uusimaalaiset, eiks juu? Vad kul, tvåsprogisk! Facebookista kopsattua:

Kevätpyöräily Porvooseen – Vårig cykeltur till Borgå

Ilmoittaudu myös täällä: https://e-lomake.fi/lomakkeet/2128/lomake.html

Lauantaina 7. toukokuuta järjestetään pyöräretki Helsinki-Porvoo-Helsinki Cycling for libraries -hengessä. Kirjastolaiset ystävineen ovat lämpimästi tervetulleita tälle retkelle. Matkaa tulee edestakaisin noin 80 kilometriä ja matkan voi polkea myös yhteen suuntaan. Tapahtuma on kuntoilua ja keväästä nauttimista kaikille pitkän ja kovan talven koettelemille kirjastolaisille. Samalla keväinen pyöräretki toimii aloituksena tulevalle Cycling for libraries -tapahtumalle Kööpenhaminan ja Berliinin välillä.

Lähtö tapahtuu Itäkeskuksen kirjaston takaa parkkipaikalta kello 10. Takaisin on tarkoitus olla noin kello 18. Kääntö- ja ateriointipaikka on Porvoon Linnamäellä. Ateriat tarjotaan 50 ensimmäiseksi ilmoittautuneelle. Kirjastokaista kuvaa matkan, ja materiaali lähetetään Cycling for libraries -markkinointiin Saksaan. Tapahtumaan ei sisälly kuljetuksia. Säävaraus.

Retkelle ilmoittautuminen alkaa 1.4. ja ilmoittautumislomakkeen linkki julkaistaan tällä tapahtumasivulla.
Varustaudu asianmukaisin varustein, kypärä on pakollinen!
Juomapullo on hyvä olla mukana.

* * *
Registrera dig här också: https://e-lomake.fi/lomakkeet/2128/lomake.html

På lördagen den 7:e maj ordnas en cykeltur Helsingfors-Borgå-Helsingfors i Cycling for libraries -anda. Alla biblioter och deras vänner är välkomna att delta på cykelturen. Sträckan tur och retur är ungefär 80 km och man kan också välja att cykla enbart den ena vägen. Tillställningen är ett ypperligt tillfälle att kombinera motion med att njuta av våren efter en lång och hård vinter. Samtidigt kommer den här turen att vara en inkörsport för sommarens stora händelse: Cycling for libraries -händelsen mellan Köpenhamn och Berlin i juni.

Starten sker från Östra centrums biblioteks parkeringsplats kl: 10 och vi torde vara tillbaka ca kl: 18. Vi stannar och äter lunch samt svänger tillbaka vid Slottsbacken i Borgå och lunchen serveras endast för de 50 första som anmält sig. Kirjastokaista filmar cykelturen och materialet används sen för att marknadsföra Cykling for libraries i Tyskland.
Tillställningen står inte för några förbindelser eller transporter.
Reservering för dåligt väder.

Anmälningen börjar den 1.4 och länken dit meddelas här på sidan.
Ta med dig lämplig utrustning, hjälm är obligatorisk!
Vattenflaska är bra att ta med.

Ehkä voi tavallaan ajatella, että uudenmaan maakuntakirjastotoiminta käydään saattelemassa pk-seudulta tuonne Porvooseen.

Kevätpyöräily Porvooseen – Vårig cykeltur till Borgå Ilmoittaudu myös täällä: https://e-lomake.fi/lomakkeet/2128/lomake.html Lauantaina 7. toukokuuta järjestetään pyöräretki Helsinki-Porvoo-Helsinki Cycling for libraries -hengessä. Kirjastolaiset ystävineen ovat lämpimästi tervetulleita tälle retkelle. Matkaa tulee edestakaisin noin 80 kilometriä ja matkan voi polkea myös yhteen suuntaan. Tapahtuma on kuntoilua ja keväästä nauttimista kaikille pitkän ja kovan talven koettelemille kirjastolaisille. Samalla keväinen pyöräretki toimii aloituksena tulevalle Cycling for libraries -tapahtumalle Kööpenhaminan ja Berliinin välillä. Lähtö tapahtuu Itäkeskuksen kirjaston takaa parkkipaikalta kello 10. Takaisin on tarkoitus olla noin kello 18. Kääntö- ja ateriointipaikka on Porvoon Linnamäellä. Ateriat tarjotaan 50 ensimmäiseksi ilmoittautuneelle. Kirjastokaista kuvaa matkan, ja materiaali lähetetään Cycling for libraries -markkinointiin Saksaan. Tapahtumaan ei sisälly kuljetuksia. Säävaraus. Retkelle ilmoittautuminen alkaa 1.4. ja ilmoittautumislomakkeen linkki julkaistaan tällä tapahtumasivulla. Varustaudu asianmukaisin varustein, kypärä on pakollinen! Juomapullo on hyvä olla mukana. * * * Registrera dig här också: https://e-lomake.fi/lomakkeet/2128/lomake.html På lördagen den 7:e maj ordnas en cykeltur Helsingfors-Borgå-Helsingfors i Cycling for libraries -anda. Alla biblioter och deras vänner är välkomna att delta på cykelturen. Sträckan tur och retur är ungefär 80 km och man kan också välja att cykla enbart den ena vägen. Tillställningen är ett ypperligt tillfälle att kombinera motion med att njuta av våren efter en lång och hård vinter. Samtidigt kommer den här turen att vara en inkörsport för sommarens stora händelse: Cycling for libraries -händelsen mellan Köpenhamn och Berlin i juni. Starten sker från Östra centrums biblioteks parkeringsplats kl: 10 och vi torde vara tillbaka ca kl: 18. Vi stannar och äter lunch samt svänger tillbaka vid Slottsbacken i Borgå och lunchen serveras endast för de 50 första som anmält sig. Kirjastokaista filmar cykelturen och materialet används sen för att marknadsföra Cykling for libraries i Tyskland. Tillställningen står inte för några förbindelser eller transporter. Reservering för dåligt väder. Anmälningen börjar den 1.4 och länken dit meddelas här på sidan. Ta med dig lämplig utrustning, hjälm är obligatorisk! Vattenflaska är bra att ta med.

Tackar för Helsinki Midwinter Darkness Camp

It’s serious business when the Nordic library laboratories meet, like this week in Suomenlinna. One more, thanks everyone, it rocked and thanks Kirjastot.fi Labs for pulling this together. You are awesome, allihopa!

This video was filmed by Åke Nygren, while the video-workshop was shooting us. Also, see Flickr for photos and enjoy the slideshow.

Kthxbai

U happy now?

Kiitos Kirjasto 10:lle, Helsingin kaupunginkirjastolle ja muille pk-seutulaisille tähänastisesta, tänään päättyi eräs työrupeamaa pääkaupungissa. Aloin vasta lämpeämään, mutta seuraavaksi ohjelmassa: Turun kaupunginkirjasto. Siellä on hieman toisenlaista työnkuvaa tiedossa, odotan innolla. Turussa olen vuoden 2011 loppuun, yhteystiedot pysyvät about samoina. Näytän paikkoja jos liikutte sielläpäin.

IFLA2010:ssa Göteborgissa

IFLAssa

On perjantai, ja neljäs päivä IFLA 2010 -konferenssia on takana päin. Oikeasti pitäisi puhua World Library and Information Congressista (WLIC), mutta yleisesti puhutaan vain ”IFLA-konferenssista” tai ”IFLAsta”. IFLAhan on The International Federation of Library Associations and Institutions, eli kirjastojärjestöjen kansainvälinen kattojärjestö jonka tapahtuma tämä on. IFLA on tietenkin paljon, paljon muutakin.

Täällä Göteborgissa on mukavaa ja verkostoituminen, kirjastojuoruaminen, höpöttely, kiihkoilu sekä Cycling for libraries -tapahtuman promoaminen on hauskaa, kiinnostavaa ja tärkeää, mutta virallisesta ohjelmasta en jotenkin ole vielä(kään!) päässyt kärryille. Eilen oli yksi mielenkiintoinen luento vapaakappalejärjestelmän historiasta (kts. aiempi läppäni Encyclopædia Britannica: Kirjasto{{neutraalius}}) ja huomenna lauantaina on tiedossa lisää kirjastohistoriaa, mukana puhumassa myös mainio Ilkka Mäkinen.

Tämänpäiväinen Committee on Free Access to Information and Freedom of Expression (FAIFE) -sessio (niitä on kai yhteensä kolme), oli hyvä myös, Tanskan kansalliskirjaston bossi Erland Kolding Nielsen kertoi kansalliskirjaston suhteesta Muhammed-skandaaliin.

Koko valtavan messukeskuksen kokoisessa konferenssissa menee todella paljon aikaa paikasta toiseen siirtymiseen ja minulla on jatkuvasti vaikeuksia ensinnäkin lukea ohjelmalehtistä, toisekseen päättää missä rinnakkaisessa sessiossa haluaisin olla. Mutta tiedossa on, ja kaikki IFLAssa aiemmin olleet ovat neuvoneet, ettei IFLAan tulla varsinaisen ohjelman takia, vaan nimenomaan verkostoitumaan uusien ja vanhojen kirjastotuttujen kanssa. Poikkeuksena ovat poster-sessiot, sekä mahdolliset osallistumiset johonkin IFLAn lukuisista ryhmistä (joihin en kuulu).

Täällä on käsittääkseni 3500 osallistujaa ja noin 130 suomalaista, sekä tuttuja että tuntemattomia. Maailmaa kiertävä IFLA järjestetään 2012 Suomessa, joten suomalaisten osuus on tänä vuonna suuri.

Vaikka varsinaisesta ohjelmasta onkin mennyt sivu suun leijonan osa, on silti todella mahtavaa olla mukana IFLAssa! Olen näpsinyt täältä varsinaisesta IFLA 2010:stä sekä Boråsista pidetystä The Global Librarian -satelliittitapahtumasta ja Cycling for libraries Borås→Göteborg -pyöräilystämme hieman kuvia. Kuvat ovat vielä luettelematta, teen sen kun palaan Suomeen.

Tapahtumasta on kaikenlaista verkossa, esim. Twitterissä (#ifla2010) sekä The IFLA Experience -sivustolla.  Toivottavasti suomalaisiakin kuulumisia saadaan Kirjasto-kaapelille, Kirjastolehteen, Tuliainen -blogiin ynnä muualle.

Olisko jo aika päivittää tää?

Olisko jo aika päivittää tää?

Originally uploaded by xmacex

Helsingin kaupunginkirjasto suunnittelee uutta yleistä kirjastoa pääkaupunkimme keskustaan. Sen sijoituksesta on keskustelu ahkerasti ja se on tulossa Töölönlahdelle. Minusta sille oikea paikka olisi tämä

On korkea aika päivittää Helsingin skyline ja sitä kuvaavat postikortit joita turistit lähettävät kotimaihinsa. Tuota skylineä dominoivat ne arvot ja toiminnot, joita varten tämä kuvassa näkyvä rakennus rakennettiin. Enkä tunnistaa niistä Helsinkiä, kotikaupunkiani.

Mikä tämän rakennuksen ROI on? Sitä ylläpitävä organisaatio ei ole 2010 vuoteen toimittanut lupaamaansa, eli maailmaloppua. Helsingin kaupunginkirjasto on sen sijaan toimittanut lupaamansa alusta asti, eli 150 vuotta lukemisen lifestyleä.

Suomen EuropeanaLocal live

Ekat EuropeanaLocalin kautta toimitetut suomalaisaineistot on nyt näkyvillä Euroopan digitaalisessa kirjastossa Europeanassa. Kyseiset aineistot on pienen pieni määrä (50 kpl) teoksia Helsinki-kokoelmasta, jotka digitoitutettiin Kansalliskirjaston digitointikeskuksessa. Käy tarkastelemassa miltä ne näyttävät Europeanassa (kansikuvia lataaminen Europeanaan on tätä kirjoittaessa vielä meneillään).

Europeana

Vaikka olen kirjoittanut (tilittänyt?) aiheesta aiemminkin, niin vielä jankattakoot, että EuropeanaLocal on eräs Europeanan lukuisista satelliittiprojekteista, jotka keräävät aineistoa tähän Yhteen Suureen Digitaaliseen Kirjastoon. Mukana ovat kaikki EU:n jäsenmaat, Suomesta EuropeanaLocalia edustaa Helsingin kaupunki, käytännössä kaupunginkirjasto. Vielä vuoden verran, kesään 2011 asti jatkuvassa hankkeessa rakennetaan keinot, joilla muistiorganisaatiot eli kirjastot, arkistot ja museot voivat toimittaa aineistojaan Europeanaan. Lisätietoa EuropeanaLocalin omilta sivuilta ja KirjastoWikistä.

Juhlaruno Helsingin suomalaisen tyttökoulun rakennuksen vihkiäisissä 27.09.1844

Helsingin kaupunginkirjasto on tässä vaiheessa siis toimittanut nuo muutamat Helsinki-kokoelman teokset ikäänkuin pesämunaksi ja samalla todistetaan että homma toimii. Katso esimerkiksi Juhlaruno Helsingin suomalaisen tyttökoulun rakennuksen vihkiäisissä 27.09.1844 (sama teos HelMetissä).

Muuta EuropeanaLocalin kautta toimitettua aineistoa on niinikään vaatimaton joukko aiemmin digitoitua musiikkia. Se ei tosin ole edes alueellisesti tai seudullisesti merkittävää, vaan mukana siksi, että Helsingin kaupunginkirjastolla olisi edes jotain annettavaa. Tarkoitus oli saada myös Rikhardinkadun kirjastossa sijaitsevan RikArt -taiteilijakirjakokoelma, mutta niiden toimitus on toistaiseksi viivästynyt RikArtin sivustopäivityksen vuoksi. Uskon että mukaan saadaan saadaan ajan mittaan muutakin aineistoa (ehkä Sinun aineistojasi 😉

Europeanaan kulkee aineistoja monia muitakin reittejä pitkin kuin EuropeanaLocalia, esim. Kansalliskirjasto on vienyt suuren määrän vanhoja sanomalehtiä. Tulevaisuudessa tämän kaltainen toiminta tapahtunee pitkälti Kansallisen Digitaalisen Kirjaston KDK:n siipien suojissa.

EuropeanaLocal etsiikin paraikaa sopivia aineistoja maailmalle vietäväksi. Tämän satelliittihankkeen fokuksena ovat siis muistiorganisaatioiden paikallisesti- tai seudullisesti arvokkaat, digitoidut tai syntyjään digitaaliset kulttuuriperintöaineistot. 13.09.2010 järjestämme Helsingissä tapahtuman, jossa asiasta voidaan tarkemmin keskustella ja sopia jatkosta. Luonnollisesti sitä ennenkin ovat yhteydenotot erittäin tervetulleita. Yhteystiedot löytyvät KirjastoWikistä.

Briefly in english (skipping the fundamentals of EuropeanaLocal)

The first materials to make it to the European digital library Europeana via our national EuropeanaLocal -process are finally live. The first items are 50 digitized publications of the Helsinki-collection, quite a typical local collection of Helsinki city library. We have also submitted a small amount of digitized classical music to Europeana, but they’re not really within the scope of EuropeanaLocal. Submitting of a collection of artists’ books called RikArt has unfortunately been postponed for now. We are holding our national meeting on 13.9.2010, and hope to get more contributions then.

First day of ELAG behind

What really has changed?

The first day of the annual European Library Automation Group (ELAG) -conference in Helsinki is now wrapped up. Great to see so many hardcore information handling experts come together and discuss things.

One thing is more evident now than ever: libraries of today do have programming power and are systematically directing it to tackle a wide variety of problems head-on.

Two more days to go. Keep an eye out for #elag2010/elag2010.

Historiallinen hanke Helsingissä: ostari kirjastoksi

Ostari matalaksi, kirjasto tilalle

Helsingissä on meneillään mieltä ylentävä ja sangen historiallinen hanke: Kaisaniemestä on rysäytetty ostari huis helevettiin ja tilalle tulee kirjasto. Naapurissa Espoossa (ja toki muuallakin) kirjastoja on tavattu bygata ostarien yhteyteen, ei tilalle.

Kyseessähän on Kaisaniemen Anttilan tilalle tuleva Helsingin yliopiston kirjasto, joka käy samalla läpi uudelleenorganisoinnin. Aiemmin saman kiinteistön yläkerrassa sekä pohjakerroksessa on ollut Helsingin yliopiston opiskelijakirjasto, nyt Helsingin yliopisto keskittää keskustakampuksensa kirjastopalvelunsa samaan sumppuun. Kumpulan ja Viikin kampusten kirjastot jäävät kampustensa yhteyteen, mikä luonnollisinta onkin. Kaisaniemessä on vastikään alkanut varsinainen rakennustyö, opiskelijakirjaston tilat ja sisäänkäynti on siirretty korttelin toiselle puolelle, Fabianinkadulle jo aiemmin.

Meniköhän kaikki nimet yllä oikein? Enivei lisätietoa remontin keskeltä saa (ja on saanut jo vuoden 2007 alusta) seuraamalla Nicola Nykoppin pitämään Kirjastosuunnittelijan muistiinpanoja -blogia (kiitokset Nicolalle). Helsingin keskustaan on tulossa tietenkin toinenkin suuri kirjasto, kun kaupunginkirjaston keskustakirjastohanke askeltaa kohti vuotta 2017. Tai jotain muuta vuotta.

Koska muuten saataisi pääkaupunkiin vihdoin Kirjastokatu? Kirjasto-aiheisia katuja on valtakunnassa 11 kpl, kun kirkkokatuja/-teitä/-raitteja yms. on 632 kappaletta ja vastaavasti kauppakatuja/-teitä/-raitteja yms. 264 kappaletta. Lisäksi on kaikenmaailman rovastin, pappis, rovasti -yms. sekä kauppias-, tori- yms. aiheisia katuja. Minun Suomessani näistä suuri osa korvattaisi Informaatikonkujilla, Hyllytysraiteilla, Digitointikaarilla, Tietopalvelupoluilla, Bibliometriikkakaduilla sekä Metadatabulevardeilla. Ja tietenkin Kansalaistoreilla 😀 lol! Kannilan nimissä on sentään muutama hassu pätkä julkista elintilaa. Enemmänkin saisi olla.

EuropeanaLocalin kuulumisia

Olen tässä kevään mittaan työskennellyt EuropeanaLocalin parissa, ja huomenna 1.6. palaan ns. oikeisiin töihin asiakaspalveluun fyysiseen kirjastoon. EuropeanaLocalhan on siis koko EU:n laajuinen proggis, joka kerää paikallisesti ja alueellisesti merkittäviä digitaalisia aineistoja kaikista muistiorganisaatioista (eli kirjastoista, arkistoista ja museoista) ja toimittaa niitä Euroopan yhteiseen digitaaliseen kirjastoon Europeanaan.

Europeana avataan tulevana kesänä (beta on ollut auki jo pidempään), ja kättelyssä on tavoitteena 10 miljoonaa objektia. Tämä tulee kasaan. Tosin on edelleen epäselvää mitä ”yksi objekti” Europeanassa tarkoittaa (onko esim. kolikko, josta on valokuva kummaltakin puolelta yksi vai kaksi objektia?). Tämän lisäksi Europeanassa on muutama muukin vielä ratkaisematon ongelma… 😉

Varsinaisen Europeanan ympärillä on joukko satelliittiprojekteja, joista EuropeanaLocal on eräs. Osa projekteista kerää aineistoja esim. teeman perusteella, kuten biodiversiteettiä käsittelevään aineistoon keskittyvä BHL, matkailuun keskittyvä Europeana Travel ja kansalaistoimintaan, työväenliikkeeseen ja maahanmuuttoon keskittyvä HOPE. Osa projekteista taas kehittelee Europeanan hakumekanismeja tai tekee käyttäjätutkimuksia. Varsinainen verkosto siis.

EuropeanaLocalin fokus on paikallisesti ja alueellisesti merkittävissä aineistoissa, joka on tietenkin sangen ympäripyöreä rajaus. Suomessa EuropeanaLocal -toimijana on Helsinkin kaupunki, käytännössä Helsingin kaupunginkirjasto. Eli minä 🙂

EuropeanaLocal -katsaus keväällä 2010

Nyt projektinhallintatyökalun aikaa osoittava punainen viiva on kirinyt kiinni tehtävien päättymisajat. Kaikenlaista saatiin aikaan tässä kevään mittaan. Mutta paljon jäi tekemättä, ja se jossain määrin ottaa kupoliin. Mutta tämä on vain työtä. Muihin Helsingin kaupungin virastoihin ei saatu aikaan niin hyviä yhteyksiä että heidän aineistojaan olisi saatu mukaan Europeanaan tätä kautta, ainakaan menneen kevään aikana. Projekti toki jatkuu vielä vuoden 2011 kesään asti, eli aikaa on ja pohjatyö pitkälti tehtynä. Mitään virastojen välistä yhteistyötä ei siis todellisuudessa saatu aikaiseksi, muutamaa kokousta lukuun ottamatta. Mutta minun maailmankuvassani kokoukset eivät ole yhteistyötä. Helsingin kaupunginkirjastolla ei digitaalisia objekteja ole juuri ollenkaan, vaikka tuli tässä keväällä pieni kourallinen teoksia digitoituakin. Muista virastoista niitä ainakin jonkun verran löytyisi. Noh… jatketaan.

Seuraavaksi tätä aletaan virittelemään kansalliseksi palveluksi kaikille Suomen muistiorganisaatioille, joilla on digitaalisia kokoelmia. Palvelukuvaus on vielä hieman työn alla, mutta suunta on päätetty ja olen siihen kyllä tyytyväinen; epävirallisesti ilmaisten Helsingin kaupunginkirjasto haluaa toimittaa kaikkien Suomen muistiorganisaatioiden digitaaliset kokoelmat Europeanaan, sikäli kun ovat EuropeanaLocalin fokuksessa, eivät ole menossa muuta kautta ja täyttävät tietyt ehdot, esim. aineistot on säännönmukaisesti luetteloitu, levitysoikeudet ovat kunnossa ja digiaineistot ovat jo internetissä.

Tuosta seuraa sitten omat hässäkkänsä, mutta niitä murehditaan lanseerauksen jälkeen eli syksyllä. Jos asia työn puolesta kiinnostaa, niin merkitkääpä kalenteriin päivämäärä 13.9.2010, jolloin järjestämme asiaa käsittelevän tapahtuman muistiorganisaatioille.

Kesän tämä hanke on jäissä, mutta minulla on jostain syystä sellainen kutina, että minulle aiheutuu tästä kesäharrastusta. Noh, en ole hankkeessa (muodollisesti) vetäjänä, joten joku muu ehkä/varmaankin/toivottavasti/uskoisin/haluaisin/kenties murehtii mitä hankkeen suhteen tehdään kesällä ja sitä seuraavassa tulevaisuudessa.

Aiempia blogikirjoituksiani EuropeanaLocalista tagilla europeanalocal ja uudessa Kirjastolehdessä 2/2010 oli myös kirjoittamani juttu otsikolla Suomalaisaineistot matkalla kohti Europeanaa, muistaakseni sivulla 26. Juttu löytyy myös netistä. Kiitos kirjastolehdelle jutun julkaisusta, Kirjastolehti on hyvä lehti. KirjastoWikissä on sivu myös. Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon KDK:n sivuilla on erittäin hyvä ajankohtaista -sivu, jota seuraamalla pysyy kärryillä sitä sivuavista tapahtumista yleisellä tasolla, ja Europeanaakin käsittelevät uutiset kertyvät sinne varsin hyvin. Paraikaa siellä on esimerkiksi juttuja kulttuuriaineistojen digitoinnin määrärahoista sekä mielenkiintoisia Europeanaan liittyviä uutisia Euroopan ylimmästä hallinnosta sekä Suomen eduskunnan sivistysvaliokunnasta jonka lausunto 7/2010 vp aivan suorasanaisesti kehoittaa muistiorganisaatioita mukaan Europeanaan. EuropeanaLocalin yhteystiedot löytyvät yllä mainitun wiki-sivun kohdasta yhteyshenkilöt. Tai voi soittaa/sähköpostittaa/mesettää/facebook-chattia suoraan minulle.

EuropeanaLocal nivoutuu nähdäkseni ihan sievästi KDK:hon, sillä EuropeanaLocal jatkuu kesään 2011, ja tuo olisi ihan hyvä aika integroitua KDK:n yhteistyöverkostoihin, formaattimuuntimeen sekä KDK:n Europeana -yhteyksiin.

Kepa lainaa kirjoja Maailma kylässä -festarin kirjateltassa

Kepan kirjasto Maailma kylässä -festareilla

Koukkasin tänään ohimennen Maailma kylässä -festareilla Helsingin Kaisaniemessä. En ehkä ole messuihmisiä, mutta emotapahtumaan liittyvässä Maailman kirjat -kirjamessuilla oli pari mielenkiintoista toimijaa. Ensinnäkin Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan vastikään uudistunut, Samuli Kuntun vetämä kirjasto+tietopalvelu on tänään ja huomenna paikalla, ja kaiken myyntihurmoksen keskellä he lainaavat kirjoja pöydästään suoraan käpälään kaikille kiinnostuneille. Kirjastojärjestelmänä ja lainauksenvalvontajärjestelmänä on vanha kunnon muistivihko.

Runous+kääntäminen+ei rahaa+crowdsourcing+papercraft=POESIAconC

Toinen huomioni kiinnittänyt porukka oli POESIAconC, joka on Argentinasta lähtöisin oleva jonkinsortin liike, joka on crowdsourcannut (eli talkoollistanut) kirjansidontatoimintansa. Juttu menee suunnilleen niin, että kun Argentiinassa talouslama iski isosti, muuttui pienkirjallisuuuden kustannustoiminta mahdottomaksi. Tästä eivät sikäläiset kuitenkaan tyystin lannistuneet, vaan paikallisen sekä käännetyn runouden kirjansidontaa tehdään talkoovoimin, papercraft -hengessä. Jokainen kirja on taiteilijakirja, ja jokainen voi olla taidekirjataiteilija. Runouden kustantaminenkin voi näin jatkua, kiitos vapaaehtoisten. Jos osaat espanjaa, kurkkaa täältä lisätietoa. Ihailtavaa sinnikkyyttä! Mukana toiminnassa tietenkin ruotsalaisia, Malmöstä, mistäs muualtakaan 🙂

Kirjastot.fi:n kirjastotietokantaa uudistetaan; voin välittää viestiä

Helsingistä Hailuotoon

Kirjastot.fi:n kirjastotietokantaa päivitetään. Olen mukana parissa siihen pyrkivässä workshopissa. Jos teillä blogin lukijoilla on ideoita kirjastotietokannan suhteen, niin heittäkääpä tännepäin. Ensimmäinen workshop on jo huomenna, pari muuta tässä kevään ja alkukesän mittaan.

Pohjana on Kirjastot.fi:n käyttäjätutkimus, jossa on selvitelty sivustoon ja kyseiseen kirjastotietokantaan kohdistuvia odotuksia sekä sitä miten ihmiset sitä käyttävät.

Tietokannassa on nyt jo kaikenlaista erinomaista. Esim. kustakin kirjastosta on paikkatiedot gps-koordinaatteina ja kunkin kirjaston omalla sivulla tietokannassa on suoraan kartta, jossa mukavasti näkyy kirjaston sijainti. Palvelu osaa myös suositella reittiä kyseiseen kirjastoon. Kirjasto-organisaation sivulla on kivasti suora linkki sen omiin tilastoihin; ehkä niitä voisi noutaa näkyville spesifimmin.

Tietokanta voisi olla saatavilla myös ohjelmille; APIn pitäisi ymmärtää paikan nimiä riittävän hyvin, palauttaa tiedot hyvässä XML-muodossa (KML tms.) jne. Voisi integroitua Frankkiin (jonka uusi versio on valmis Ihan Kohta) sekä Helkaan; itsellä ollut eräänkin kerran vaikeuksia tulkita missä Helkasta löytämäni teos oikeastaan sijaitsee. Esim. tänään etsin Museo-lehteä. Ei olisi hieman parempi visuaalisuus haitannut. Helkan mukaan lehti löytyy seuraavista ikävänkuuloisista paikoista:

Helka: Museo -lehden sijainnit

Kirjasto	Sijainti
Eläinmuseon kirjasto, vain lukusalikäyttöön	Hmetm I A
Kansalliskirjasto, ei kotilainaan	H Ref. Aikakausl.
Kasvimuseon kirjasto, laina-aika 28 vrk	Hmkti Kasvimuseon kirjasto Per. Museo
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kirjasto laina-aika 28 vr	Su SUK P Museo
Käyttäytymistieteet / Minerva, ei kotilainaan	Hk Lehdet Varasto Museo
Museovirasto Kansallismuseo, 1.6.-31.8. rajoitetusti to 9-16	B KUMU 45 Museo
Museovirasto Kansallismuseo, 1.6.-31.8. rajoitetusti to 9-16	B Konserv. Museo
Museovirasto Kansallismuseo, 1.6.-31.8. rajoitetusti to 9-16	B KM käsikirj. Museo
Museovirasto, 1.6.-31.8. muuton takia avoinna vain to 9-16	B Kansat. Museo
Museovirasto, 1.6.-31.8. muuton takia avoinna vain to 9-16	B Kehit. Kaukonen Museo
⋮

Tuon näkymän ”kirjasto” -linkki vie täysin erinäköiselle sivustolle, josta tonkimalla katuosoitteet löytyvät. Juuri tällaista kankeutta Kirjastot.fi:n tietokanta voisi yrittää helpottaa jollain tavalla. Samankaltaista parannusta kaipaisi myös HelMet, jossa kirjastojen nimet eivät sentään ole yhtä kryptisiä. Kallion kirjaston voi odottaa sijaitsevan Kalliossa, Rajamäen kirjaston Rajamäessä ja Rikhardinkadun kirjaston Rikhardinkadulla. Tämä ei tosin päde niihin erityisesti espoolaisiin kirjastoihin, jotka on nimetty lähimmän ostoskeskuksen mukaan :^) Eikä Rikhardinkadunkaan kirjaston sijainti ole selvää niille, jotka eivät tiedä missä kyseinen katu sijaitsee. Kirjastossa sijaitsevista HelMet-päätteiltä ei muuten ole helppoa pääsyä mihinkään karttapalveluun, joten tuokin pitäisi ottaa huomioon Kirjastot.fi:n tietokantaa suunniteltaessa.

Sivujen metatiedoissa voisi olla parantamisen varaa, esim. Helsingin kaupunginkirjaston sivulla on metatietoina

<meta name="description" />
<meta name="keywords" />
<meta name="DC.Title" content="Kunnankirjasto" />
<meta name="DC.Creator" content="Kirjastot.fi-toimitus" />
<meta name="DC.Language" scheme="ISO639-1" content="fi" />
<meta name="DC.Subject" />
<meta name="DC.Description" />


Noihin saisi sisällön kyllä poimittua sivuista automaattisesti. Juuri metadatahan on meidän kirjastolaisten ydinosaamista, tai näin ainakin jotkut minulle haluavat mielellään kertoa. Noita parantamalla saataisi lisää koneluettavuutta ja hakukonenäkyvyyttä sekä tietenkin hyvää karmaa. Kirjastojen puhelinnumerot voisivat olla URI-linkkejä tel-skeemalla, niin älypuhelimet ja muut laitteet osaisivat suoraan haistaa sivusta puhelinnumerot. Vertaa 09 310 85000 ja <a href="tel:+358-9-310-85000">09 310 85000</a>. Yhteystietojen ohessa olisi –mikäli mahdollista– hyvä olla suurempi kuva kunkin toimipisteen julkisivusta; sellainen on mainio apu kirjastosuunnistuksessa.

Yksi juttu on se, että tiedot ovat tietokannassa vanhentuneita. Nyt tietojen päivittäminen on hajautettu eri kirjastoille,  joista jotkut päivittävät tietojaan ja jotkut eivät. Tähän olisi tarkoitus tietenkin miettiä jotain parannusta; koneellisesti asia ei välttämättä helposti hoidu, sillä kirjastojen omilla sivuilla kuntien sivujen alaisuudessa on käytössä vaikka minkälaisia julkaisujärjestelmiä joiden kanssa ei voi missään yleisesti ymmärretyssä muodossa tietoja vaihtaa kumpaankaan suuntaan. Sellaistakin olen kuullut ehdoteltavan, että kirjastojen aukiolo-, yhteys- ja paikkatietojen ensisijainen sijainti olisi syytä olla Kirjastot.fi:n tietokanta, ja vasta toissijaisesti oman katto-organisaation (esim. kunnan) alaisuudessa oleva sivusto.

Asiaan melkein liittymättä väsäilin joskus iltapuhteekseni Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet KML-tiedostoon, jota voi käyttää esim. Google Mapsin tai Google Earthin kanssa tai lueskella koneellisesti.

Mitäs teille tulee mieleen? Jo huomenna on siis eka työpaja Kirjastot.fi -sivustoa ylläpitävän Sinisen Meteorin kanssa. Pitäisi yrittää pitää mielessä kenelle palvelu on tarkoitettu ja mitä tarkoitusta varten.

Urpo Nylander esittelee e-kirjojen lukulaitteita

Laitoin nyt tuubiin maaliskuussa videoimani haastattelun+turinan Helsingin kaupunginkirjaston Urpo Nylanderin kanssa, jossa Upa esittelee muutamia kirjastolle hankittuja e-kirjan lukulaitteita. Laitteet ovat

• Cybook Opus
• BeBook Mini
• Sony PRS-600

Lisäksi puhutaan hieman Adobe Digital Editionsista jonka päälle yleisten kirjastojen tarjoama Ellibs -palvelu rakentuu. Kaikki kolme laitetta toimivat ADE:n kanssa, mutteivät valitettavasti ongelmitta.

Helsingin kaupunginkirjasto aloittaa e-kirjojen lainaamisen asiakkaille pikapuolin. Minittäin maanantaina. Laitteita on jo saatavilla Turun ja Espoon kaupunginkirjastoista. Klaava.fi:ssä näkyy olevan ihan kivasti koottu juttuja e-kirjoista ja niiden tilasta Suomessa. Todettakoot tässä muuten samalla, että kirjastojen e-kirjahankkeilla on heikko google-näkyvyys (eli hankkeet eivät ole olemassa) muutoin kuin uutisoinnin tai muun kolmannen osapuolen puolesta. Asiaa voisi varmaan parantaa laatimalla edes jonkinlaiset tietosivut kirjaston sivustolle; asiaa kohtaan on kuitenkin kiinnostusta.

Muita e-kirjoja käsitteleviä kirjoituksiani löydät avainsanalla e-kirja ja kirjasto-kaapelilla on paraikaa menossa kirjastoja ja e-kirjoja käsittelevä keskustelu otsikolla Sähkökirjat keskusteluun.

Kuntapäättäjien kirjastotietous

Kirjastovirkailijapäivillä 2010 Kajaanissa nousi keskustelussa esiin sellainen asia, että Suomessa on olemassa tutkimus jossa on kartoitettu kunnallispäättäjien tietoutta kaupungin- ja kunnankirjastoista ja kulmia nosteli huhu, että ko. tutkimuksessa jotkut päättäjät luulivat kirjaston olevan monien kymmenien prosenttien menoerä kunnan budjetissa. Kun asia tuli puheeksi, ei ko. lähde valitettavasti mielen sopukoista silloin löytynyt. Katselin silloin hieman Oulun yliopiston informaationtutkimuksen laitoksen julkaisuja mutta viitettä ei silloin löytynyt ja asia jäi. Kerkesin kuitenkin kauhistella asiaa Qaikussa otsikolla Kirjastovirkailijapäivillä 2009 kauhujuttu: jotkut päättäjät luulevat että kirjaston menot ~40% kunnan menoista.

Kuluvan viikon maanantaina olin Joensuussa esittelemässä KirjastoWikiä ja asia tuli jälleen esiin, sattuman kautta. Tällä kertaa viitekin löytyi, kyseinen tutkimus on Anne Ollankedon ja Anna Ruuskan 2007 tekemä ja on lähteenä Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston julkaisusarjan raportissa Kirjastojen arvioin tiyhteistyö Pohjois-Pohjanmaalla–Raportti yhteistyöstä ja käytetyistä arviointimenetelmistä (2MB PDF). Raportin ovat laatineet Eeva-Liisa Heikkilä sekä Maija Saraste, mutta valitettavasti varsinaista tutkimusta ei ilmeisesti ole saatavilla verkosta (lähetin sähköpostia tekijöille Annelle ja Annalle).

Kohdassa 2.10 Kuntapäättäjien kirjastonkäyttö (alk. s. 18) asiaa käsitellään. Ensin selitetään tutkimusmetodia, että kyselylomake lähetettiin noin 1670 kirjastolautakuntien sekä kunnanvaltuustojen ja -hallistusten jäsenille ja mitä kaikkea lomakkeessa on kyselty. Vastaajat olivat pääosin miehiä ja ns. kypsällä iällä. Kirjaston peruskäyttö (l. kirjojen lainaaminen) oli vastaajien keskuudessa sangen ahkeraa, sensijaan esim. verkkopalveluita ei käytä ollenkaan 40% vastanneista.

Heikkilän ja Sarasteen raportista löytyy myös löytyy seuraava ote:

Kirjastojen kannalta kiinnostavaa oli luottamushenkilöiden arviot kirjastomenojen osuudesta kunnan tilinpäätöksestä vuonna 2006. Tähän kysymykseen jätti peräti 28 % vastaajista vastaamatta. Jotkut vastaajat olivat arvioineet kirjastomenojen osuuden varsin suureksi, jopa useaksi kymmeneksi prosentiksi. Vastauksien keskiarvo oli 2,7 %; kirjastomenot todellisuudessa ovat noin prosentti kunnan menoista. Vastaajien esittämiä arvioita tullaan vertaamaan kuntien kirjastomenojen todelliseen osuuteen.

Jepa jepa…

Kulut (monella eri tapaa jaotelttuina) kirjastoalan tilastoista, kohdasta ”Toimintakulut tilastovuonna”. Kokonaisbudjetit löytyvät  muualta verkosta, ja siitä voi laskeskella kuinka suuri menoerä kirjastot eri puolella Suomea tarkalleen ovat.

Sitä mielellään ajattelisi, että tietoyhteiskunta on järjestelmä, jossa päätöksiä tehdään tiedon (eikä esim. noituuden, uskonnon, pyhien kirjoitusten, mielivallan, kokemusten tai elämysten) nojalla.

(via pohjois-Savon sivistystoimentarkastaja Eeva Hiltunen)

PS. Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan edesottamuksia voi seurailla Keskeneräisten ajatusten kaatopaikka -blogin tagillä kklk. Muiden kunnallispäättäjien kirjastotietoudesta ei kyllä voi tutkimatta tietää. Luulisi=toivoisi että aika tarkka tieto on siitä, mihin kunnissa rahat laitetaan ja ainakin jonkinlainen käsitys siitä mitä sillä saadaan aikaan.

Eeva-Liisa Heikkilä – Maija Saraste