Cory Doctorow: ”Näin kirja tuhotaan” (niin&näin № 65)

Cory Doctorow

Cory Doctorow (photo by Joi Ito, CC-BY 3.0)

Tässä viimeinen osio Cory Doctorowin artikkelista Näin kirja tuhotaan, joka on julkaistu Ville Lähteen suomentamana Niin&Näin -lehdessä (ISSN 1237-1645) numero 65, kesä 2/2010. Teksti perustuu Royal Ontario Museumissa pidettyyn puheeseen ja transkripti löytyy verkosta.

Millainen olisi hyvä e-kirjan käyttäjäsopimus?

Älkää rikkoko tekijänoikeuslakia. Kolme sanaa! Eikä enempää tarvita kirjojemme tekijänoikeuksien ylläpitämiseen. Kaikki muu on vain lukijoiltamme varastamista. Lukijat ymmärtävät, mitä tuo sopimus merkitsee. He eivät ymmärrä, mitä iPhoneen ostetun äänikirjan sopimuksen 26 000 sanaa tarkoittavat. Eikä kukaan kirjojen kirjoittaja suostuisi moisiin sopimuksiin. Älkää vahingossakaan rikkoko.

Jos olette kirjastonhoitajia tai arkistonhoitajia, älkää ostako tallenteita, joihin liittyy epäreiluja käyttäjäsopimuksia. Älkää ennen kaikkea ostako tallenteita, johon liittyy hallintateknologiaa, älkääkä missään, siis missään tapauksessa ostako tallenteita, joiden hallintateknologia valvoo lukijoiden lukutottumuksia. Kirjastonhoitajat ovat kamppailleet lukijoidensa intellektuaalisten vapauksien puolesta vuosisatojen ajan. Nuo tyypit pitävät kirjastonhoitajia idiootteina. Lakatkaa olemasta idiootteja. On aika toimia kokoelmienne ja asiakkaidenne puolesta.

Lisenssejä, jotka vaativat kirjastonhoitajia luovuttamaan tietoja asiakkaiden lukutottumuksista? Kukaan kirjastonhoitaja ei tee sitä, koska me kaikki tiedämme, miten ihmisen käyttäytyminen muuttuu, kun heitä tarkkaillaan. Me tiedämme, että intellektuaalinen vapaus vaatii yksityistä tilaa.

Ottakaa selvää ACTA:n etenemisestä ja vaatikaa, että sopimusprosessi tehdään näkyväksi. Meidän on saatava tietää, mitä sopimuksessa sanotaan, ja siitä täytyy keskustella julkisesti. Tekijänoikeus ei saa olla salaisuuksia savuisissa neuvotteluhuoneissa vaan läpinäkyvyyttä, julkisuutta ja monenkeskeistä osallistumista.

Anti-Counterfeit Trage Agreement eli ACTA oli puheena myös IFLA 2010:ssä. Kyseessähän on siis salainen kauppasopimus, jossa on mukana sellaisia toimijoita kuten USA ja EU:n komissio (eli myös Suomi), mutta jota valmistellaan suljettujen ovien takana eikä edes Euroopan parlamentti saa sitä nähtäväkseen. ACTA on multilateraalinen sopimus, jolla on tarkoitus ohittaa nykyinen, Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) immateriaalioikeuksista sopiva kansainvälinen elin World Intellectual Property Organization (WIPO). Ruotsin Piratpartietin Christian Engström totesi osuvasti IFLA 2010:ssä, että ACTAn kaltaisten multilateraalisten menettelyjen businesslogiikka on sama logiikka kuin mafialla.

Doctorow taas kirjoittaa, että WIPOlla on suunnilleen sama suhde tekijänoikeuslakiin kuin Mordorilla pahuuuteen.

Coryn kirjoitus käsittelee kirjaa ja kirjan omistamista ja sisältää paljon tärkeää viestiä meille kirjastolaisille. Akuutein viesti on IFLA 2010:nkin aikaan Twitterissä heitelty ilmaus, johon varmasti jokaisen kirjastoammattilaisen on helppo yhtyä:

FUCK ACTA!

En tiedä miten draconian on tapana kääntää, mutta perkeleellinen on melko hyvä kuvaus ACTA:sta ja sen luomisen prosessista.

Yleisemmin Cory kirjoittaa siitä, että e-kirjoihin liittyvät käyttäjäsopimukset (l. lisenssit) pyrkivät tuhoamaan kirjan, ja lukemiselle ja kirjoittamiselle rakentuvan länsimaisen kulttuurin. ”Kirja” ei  tässä yhteydessä tarkoita tietenkään tiettyä kirjan fyysistä muotoa (selluloosalehdyköitä pyökki- tai vasikannahkakansien välissä tms.), vaan kulttuuritallennetta jonka voi lopullisesti ja peruuttamattomasti saada omistukseensa jonka omistamisesta ja käyttämisestä voi itse päättää. Omistamisesta katso Suomen tekijänoikeuslain 19 §, 1. momentti:

Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella ensimmäisen kerran myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu Euroopan talousalueella, kappaleen saa levittää edelleen.

Totta kai Doctorow kirjoittaa kopioinnista ja sen keskeisestä merkityksestä kulttuurin prosessin keskiössä.

Hän mainitsee myös erään, erityyppisissä yhteyksissä esiin nousevan ja sangen kiusallisen faktan joka liittyy käyttödataan. Eli siihen, kuka lainaa mitäkin teoksia kirjastoista. Asiakkuuden hallinnan myötä on asiallista kysyä kirjastoilta, miten kirjasto hyödyntää tarkkoja tietoja asiakkaiden käyttäytymisestä, jota kertyy kirjastojen arkipäiväisten tiedonhaku- ja lainauksenvalvontaprosessien yhteydessä.

Vastaus on, ettei kerta kaikkiaan yhtään mitenkään.

Tosiasiassa voisimme aivan hyvin kertoa yhteiskunnalle mitä asioita käsitteleviä  kirjoja ja lehtiä ihmiset tiettynä aikana tai tietyssä paikassa lainaavat. Olisi kiehtovaa nähdä esimerkiksi onko meneillään olevilla Helsingin juhlaviikoilla merkitystä kirjastoaineiston käyttöön. Jos haluaisimme, meillä olisi myös tieto esimerkiksi siitä, lukeeko henkilökuntamme alamme ammattikirjallisuutta tai miten self-help -oppaat korreloivat työttömyystilastojen kanssa.

Usein kuulee, etteivät kirjastot kerää ja käytä tätä tietoa siksi, että se loukkaisi ihmisten yksityisyyttä ja intellektuaalista vapautta johon Corykin viittaa ja josta kirjoitetaan paljon Eduskunnan kirjaston 2008 julkaisemassa teoksessa Paratiisi vai panoptikon–näkemyksiä ubiikkiyhteiskuntaan (ISBN 978-951-53-3054-3, PDF ISBN 978-951-53-3055-0). Haluaisin että asia todella olisi näin. Todellisuudessa uskon, että tuota tietoa ei koeta tärkeäksi, emmekä me kirjastolaiset osaa edes ajatella että sellaista dataa todella kertyy ja mitä valtavia mahdollisuuksia se tarjoaakaan. Tämä on tietenkin todella ankeaa.

Kansalaisten intellektuaalisten oikeuksien suojeluun vetoamiselta menee pohja välittömästi kun kirjasto lisensoi e-aineistoja asiakkaiden käyttöön. Tällöin juuri tuota käyttötietoa kertyy muiden toimijoiden iloksi, mutta ei kirjastojen itsensä iloksi. Äkkisiltään mieleen tulee mieleen suuri joukko toimijoita, joilta emme todellakaan yritä estää käyttäjiemme käyttötietojen keräämistä; EBSCO, Elsevier, WSOY (HS:n Digiarkisto), PressDisplay, Naxos (jos olet eri mieltä, kerro ihmeessä!). Päinvastoin, jotta pääsee edes selaamaan mitä on saatavilla noilta toimittajilta, on kirjauduttava kirjastotunnuksillaan. Jos olet käyttänyt Nelli-portaalia, et  ole voinut välttyä huomaamasta sitä ”salli tietojeni luovutus kolmansille osapuolille” -ruksia.

Ehdotan että me kirjastot alamme aivan välittömästi, ollenkaan empimättä joko

  1. oikeasti suojaamaan kirjaston käyttäjien intellektuaalista vapautta ja estämään aineiston toimittajia keräämästä arkoja tietoja heistä, tai
  2. alamme itse hyödyntämään noita käyttötietoja ja myös pyrimme hyödyntämään yhteiskuntaa julkaisemalla tuota tietoa (varmasti esim. tutkijoita, poliitikkoja ja julkaisijoita kiinnostaisi tietää vaikkapa eri asiasanojen suosion trendejä eri asiakassegmenteissä)

Vieläkö tätä blogia lukee joku, jonka mielestä politiikalla ja kirjastoilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Osaatko itse ovelle vai saatetaanko?

Mainokset

Photos of Borås→Göteborg Cycling for libraries and IFLA 2010 are up

Thank you friends!

I organized and catalogued my photos from IFLA 2010 and our Cycling for libraries -tour from Borås to Göteborg. My whole IFLA -experience is a Flickr -collection with some subsets. One contains photos from our ~70 km cycling tour with Claudia Serbanuta, Timo Tuominen and Jukka Pennanen, and another from the actual IFLA conference with thousand of librarians worldwide.

Direct links to slideshows respectively: Cycling for libraries Borås to Göteborg and IFLA 2010. Enjoy! (I sure did!!!)

Our little 70 kilometers was a warm-up for our main event, which will be 650 km from Copenhagen to Berlin, early summer 2011 and you are invited!

IFLAn ja kirjastoseurojen merkityksestä tuoreille kirjastoammattilaisille

Kirjoittelin hieman reflektioita IFLAsta, IFLA -konferenssista sekä IFLAn New Professionals Special Interest Groupista (NPSIG) sekä kirjastoalan kirjastoseuroista yleensäkin NPSIGin blogiin otsikolla On IFLA’s relevance for new library professionals.

IFLA2010:ssa Göteborgissa

IFLAssa

On perjantai, ja neljäs päivä IFLA 2010 -konferenssia on takana päin. Oikeasti pitäisi puhua World Library and Information Congressista (WLIC), mutta yleisesti puhutaan vain ”IFLA-konferenssista” tai ”IFLAsta”. IFLAhan on The International Federation of Library Associations and Institutions, eli kirjastojärjestöjen kansainvälinen kattojärjestö jonka tapahtuma tämä on. IFLA on tietenkin paljon, paljon muutakin.

Täällä Göteborgissa on mukavaa ja verkostoituminen, kirjastojuoruaminen, höpöttely, kiihkoilu sekä Cycling for libraries -tapahtuman promoaminen on hauskaa, kiinnostavaa ja tärkeää, mutta virallisesta ohjelmasta en jotenkin ole vielä(kään!) päässyt kärryille. Eilen oli yksi mielenkiintoinen luento vapaakappalejärjestelmän historiasta (kts. aiempi läppäni Encyclopædia Britannica: Kirjasto{{neutraalius}}) ja huomenna lauantaina on tiedossa lisää kirjastohistoriaa, mukana puhumassa myös mainio Ilkka Mäkinen.

Tämänpäiväinen Committee on Free Access to Information and Freedom of Expression (FAIFE) -sessio (niitä on kai yhteensä kolme), oli hyvä myös, Tanskan kansalliskirjaston bossi Erland Kolding Nielsen kertoi kansalliskirjaston suhteesta Muhammed-skandaaliin.

Koko valtavan messukeskuksen kokoisessa konferenssissa menee todella paljon aikaa paikasta toiseen siirtymiseen ja minulla on jatkuvasti vaikeuksia ensinnäkin lukea ohjelmalehtistä, toisekseen päättää missä rinnakkaisessa sessiossa haluaisin olla. Mutta tiedossa on, ja kaikki IFLAssa aiemmin olleet ovat neuvoneet, ettei IFLAan tulla varsinaisen ohjelman takia, vaan nimenomaan verkostoitumaan uusien ja vanhojen kirjastotuttujen kanssa. Poikkeuksena ovat poster-sessiot, sekä mahdolliset osallistumiset johonkin IFLAn lukuisista ryhmistä (joihin en kuulu).

Täällä on käsittääkseni 3500 osallistujaa ja noin 130 suomalaista, sekä tuttuja että tuntemattomia. Maailmaa kiertävä IFLA järjestetään 2012 Suomessa, joten suomalaisten osuus on tänä vuonna suuri.

Vaikka varsinaisesta ohjelmasta onkin mennyt sivu suun leijonan osa, on silti todella mahtavaa olla mukana IFLAssa! Olen näpsinyt täältä varsinaisesta IFLA 2010:stä sekä Boråsista pidetystä The Global Librarian -satelliittitapahtumasta ja Cycling for libraries Borås→Göteborg -pyöräilystämme hieman kuvia. Kuvat ovat vielä luettelematta, teen sen kun palaan Suomeen.

Tapahtumasta on kaikenlaista verkossa, esim. Twitterissä (#ifla2010) sekä The IFLA Experience -sivustolla.  Toivottavasti suomalaisiakin kuulumisia saadaan Kirjasto-kaapelille, Kirjastolehteen, Tuliainen -blogiin ynnä muualle.

Allow me to rephrase: /we/ are arriving in IFLA2010 by bicycle from Borås

Thank you bicycleimages@Flickr

I announced a few days ago that i’m arriving in IFLA 2010 in Göteborg by bike and am looking for companions. Now i’m delighted that there’s already four of us! 🙂 The weather will be sunny and perfect, i promise.

I’m bicycling Borås→Göteborg IFLA2010. Join me!

2 Männer aus Wien ca 1900

radlmax@Flickr: 2 Männer aus Wien ca 1900

IFLA 2010-conference in Göteborg is up ahead. Like thousands of colleagues worldwide, i’m attending. I’m also attending The Global Librarian, an IFLA satellite conference in Borås. I will bicycle from Borås to Göteborg. Join me, let’s arrive in IFLA together on (two) wheels!

76th IFLA

76th IFLA

Actual IFLA opens on Tuesday 10th of August, TGL is on Monday the 9th. The distance is about 70 kilometers, and (you and) i should make it to Göteborg well before dusk. I haven’t been on the route before, but it goes near some nice lakes, forests, villages, fields and other swedish countryside before arriving in Göteborg. This should be a very relaxing ride, and be quite a nice unformal orientation to IFLA 🙂 Take a look at the route on Google Maps, and it’s also available in Google Street View and of course in Google Earth too so you can do a virtual journey of the whole trip in advance if you want!

If you’re interested let me know by commenting below, joining the Facebook event, emailing me at mace@kirjakaapeli.lib.hel.fi, or on Twitter or whatever you find most convenient.

This is an unformal and unofficial event. But this is a beginning… 😉