Varokaas, aion kokeilla TIEDETTÄ!

Stand back, i'm going to try science!

Stand back, I’m going to try SCIENCE!

Tätä päivää on vähän jännätty tässä kevään mittaan, sillä nyt 7.5. on ollut määrä julkistaa Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikön informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman erillishaun tulokset. Haku oli helmikuussa. Ja niinhän siinä kävi, että onnitteluviestejä alkoi surisemaan kännykkääni ennenkuin ehdin itse katsoa asiaa aamulla 🙂

Opinnot alkavat syksyllä, siihen asti tyhjennän Kirjasto 10:n palautusautomaattia ja hyllytän cd-levyjä (this is my work), ja ylläpidän mahdollisuuttani Koulutusrahaston aikuiskoulutustukeen… ja haaveilen syksyllä alkavasta tieteenteosta ja muusta mahtavasta!

Sillävälin lukekaa Chealsye Bowleyn (@chealsye) tuore, työssäoppimista akateemisen kirjaviisauden sijasta kohottava kirjoitus Why am I getting my MLIS? Because I have to.

Advertisement

Suomalainen informaatiotutkimus. Missä sitä on?

Kertokaa minulle, oi informaatiotutkijat, miten voin pitää silmällä mitä alalla kotimaassa tapahtuu. Meillähän on täällä informaatiotutkimuksen laitos kolmessa yliopistossa (Tampereen INFIM, Oulu sekä Åbo Akademie). Lisäksi AMKit.

Siis tarkalleen mistä saan tiedon kun jotain on julkaistu ja saatavilla. RSS syötteenä/-inä plskthx. Eikös nyt ole vuosi 2010, eli ainakin informaation ja julkaisujen kanssa painivien hardcodespesialistien (kuten informaatiotutkimuksen tutkijoiden, opettajien jne) pitäisi olla  juuri tässä maailman parhaita?

Mitä te rakkaat blogini lukijat teette seurataksenne tutkimusta? Kirjastolehdessä on toisinaan jotain juttuja ja omissa introissamme tai Kirjastoseuran uutisissa voi olla joskus jotain sattumanvaraisia nostoja. Mutta mikä on se systemaattinen ja meidän parhaalla mahdollisella tavalla järjestämä tapa? Ritva kerro minulle, tai joku INFIM-tyyppi. Valaiskaa minua!

Ainakin seuraavia sivuja kannattaa varmaan seurata (ne RSS-syötteet pliiiiiiiiiiiide pliiiiide):

Aivan mahdotonta pysyä kärryillä 😦 😦 Tähän on pakko olla joku parempi tapa. Onhan. EVO? Eikö nykyään ole kaikenlaisia julkaisujärjestelmiä ja -luetteloita. Voisiko joku niistä olla kattava? Tai voisiko erilaisista, epäkattavista luetteloista koota mieleilensä näkymän tutkimukseen?

Olisiko tässä mahdollisuus Informaatiotutkimuksen yhdistykselle, Suomen kirjastoseuralle tai Suomen tieteellinen kirjastoseuralle jotenkin hoitaa homman siten, ettei kenenkään tarvitsisi enää ikinä nähdä erityisesti kohtuuttomia määriä inhimillistä vaivaa seuratakseen alan tutkimusta ja julkaisuja? Eikös jossain määrin juuri tuosta ole kysymys kirjastossa, siis kirjaston ideassa?

Zotero -ryhmä Informaatiotutkimus

Ketään tuskin kiinnostaa, mutta perustin Zoteroon ryhmän Informaatiotutkimus. Laitoin siemeneksi viitteet Helsingin avoimen yliopiston tämänvuotisten perusopintojen tiedonhankinnan ja informaatiolukutaidon -opintojakson kirjallisuuden.

En tiedä mitä hyötyä tästä voisi olla, en todellakaan ole edes täysin perillä Zoteron kaikista ominaisuuksista. Ajattelin että joku informaatiotutkimuksen piirissä enemmän elävä ehkä tietää 🙂 Mahtavatkohan Zoteroon tehdyt muistilaput, korostukset ym. annotointi välittyä käyttäjältä toiselle. Olisi hienoa.

Zotero on Firefox -laajennus viitteidenhallintaan. Tämänkaltaiset yhteisölliset ominaisuudet ovat ohjelmassa vielä tuoreita.

Laitoin tällaisen eksistentialistisesti itsekriittisen kuvauksen ryhmälle:

Informaatiotutkimukseen liittyvää aineistoa suomeksi, englanniksi sekä muilla kielillä.

(Joku voisi olla sitä mieltä että kannattaisi ennemmin liikkua kansainvälisissä piireissä, sellaisissa ryhmissä kuten Information research, Information science tms. Zoteroa ja erityisesti sen sos. web. ominaisuuksia kovin hyvin tuntematta kuvitelmani on se, että kiinteät, suppeat aiheet olisivat soveltuvampia kuin näin laajat. Parempi olisi ehkä perustaa ryhmä informaatiotutkimuksen perusopinnolle. Noh, niin tai näin, tälläinen suomenkielinen ryhmä nyt kuitenkin on perustettu ja ryhmän fokus (ja nimi) ehkä muutttuu myöhemmin.)

Yleisesti ottaen olen säilönyt nettikirjanmerkkejäni del.icio.usissa, jossa olen tunnuksella mace. Jatkan toki Delin käyttämistä, olen käytellyt Zoteroa lähinnä joihinkin duuniin liittyään viitteidenhallintaan, ja tallennellut joitain nettilinkkejä molempiin systeemeihin.

Haussa on muuten joku ns. sosiaalinen webin annotointijärjestelmä josta jollakulla olisi käyttökokemusta. Ne ovat erittäin kiehtovia!

Tekstarit lisäävät kirjoitus- ja lukutaitoa

Olen takaisin Suomessa parin kuukauden Australian reissun jälkeen. Hauskaa oli. Elämä täyttyy jälleen työstä kirjastossa ja informaatiotutkimuksen opinnotkin alkavat viikon päästä. Lisäksi on pari hankkeita joita pitäisi alkaa kohtapuolin järjestelemään.

Varsinainen asiani on se, että UNICEFin Innovation for Africa -raportin (1MB PDF) mukaan tekstarit toimivat virikkeenä opetella lukemaan ja kirjoittamaan Afrikassa jossa taito ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Tekstarit ovat nimittäin puheluita halvempia ja tekstareitse on monien asioiden hoito parempaa kuin puhelimitse. Tekstarien halvempia hinta on taloudellinen kannuste oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Vilkaiskaapa tarkemmin 160 Characters -sivuston referaattia, sekä varsinaisen raportin sivua 11.

Täälläpäinhän yleensä ajatellaan että tekstarit, sähköposti, netti ja muu vastaava tapainturmellus tuhoavat rakkaan äidinkielemme ja sitämyöten ihmisten ajattelun ja sivistyksen ja ennen pitkää kai sivilisaationkin. Olen asiasta tietenkin eri mieltä :^)

(via The Long Now Foundation blogi)

Eipä herunut opiskelupaikkaa :´(

Hain tänään informaatiotutkimuksen perusopintoihin Tampereen avoimen yliopiston verkkokurssille. Eipä herunut paikkaa. Haku alkoi kello 17 ja lähetin oman hakemukseni noin 17:14. Jouduin varasijalle 46. Harmi, olin suunnitellut että tämä olisi aivan täydellinen aika aloittaa verkon kautta noi perusopinnot kun varsinainen päiväduunikin alkaa palkattoman lomani jälkeen kohtapuolin ja työn ohessa opiskelu on mukavaa. Myöhemmin voisi sitten hankkiutua kokopäiväiseksi opiskelijaksi, mutta sellaista ei ainakaan toistaiseksi siis ole näkyvissä.

Aikamoinen hinku tuonne kurssille on näemmä ollut. En tiedä paljonko kurssilla tilaa oli, mutta varmasti ainakin 70 (jos kurssille otettiin vaikkapa 25 hlö) henkilöä ehti ilmoittautumaan ennen minua tuon vartin aikana. Tampereen laitos vaikuttaa hyvältä, siellä on minuun Helsingin yliopiston opiskelijakirjaston 150v -juhlaseminaarissa kirjastohistoriajutuillaan vaikutuksen tehnyt Ilkka Mäkinen sekä Tere Vadén.