Lue Päivi Jokitalon kirja ”Powerpoint-vapaa vyöhyke”

Päivi Jokitalo:

Päivi Jokitalo: ”Powerpoint-vapaa vyöhyke”

Sain juuri Päivi Jokitalon uuden kirjan Powerpoint-vapaa vyöhyke (Avain, 2013, ISBN 978-952-304-002-1). Se on vielä mainiompi kuin mitä vedoksen lukeneena muistinkaan! Aihe on aivan kaikille tuttu, ja kirja kokoaa hurjan määrän inspiroivia, perusteltuja ja konkreettisia ratkaisuja kaikenlaisten konferenssien, seminaarien ja kokousten parantamiseen.

Itsellänikin on lusikkani sopassa tällaisissa pyrkimyksissä, ja meidän Cycling for libraries -epäkonferensimme on Päivin kirjassakin esillä. Kirjasta voitte lukea mitä mieltä olen siitä tiedonvälitys ja -tuotantomallista että korokkeelta annetaan asioita paikalle matkustaneen yleisön tiedoksi kuin idiooteille. Ja mitä olen asialle tehnyt. Nykyään olen jättäytynyt pois (kirjasto)työelämästä, ja Tampereen yliopistolla informaatiotieteiden yksikössä opiskelemassa. Kukaan ei ottaisi yliopistoakaan vakavasti jos täällä vain kökötettäisi luentosaleissa, eikä sellaiseen haaskaukseen pidä suostua työssäkään. Ihminen on enemmän.

Tilaa itsellesi tämä Päivin kirja. Powerpoint ei tietenkään ole asian varsinainen ydin, mutta Powerpoint-vapaan vyöhykkeen saapumista odotellessasi suosittelen lukemaan Edward Tuften esseen The cognitive style of Powerpoint–Pitching Out Corrupts Within ja kolumnin Wired -lehdestä 11.09 (2003) otsikolla ”PowerPoint is evil”, sekä Talking Headsista tutun David Byrnen ”Learning to love PowerPoint” samaisesta Wiredistä.

Kiitos Päivi!

Mainokset

Mistä kirjastotyössä oikeasti on kyse? Lajittelusta!

Sorting out sortingin havainnollistavaa grafiikka

Sorting Out Sortingin havainnollistavaa grafiikka

Mistä kirjastotyössä on kyse? Tiedon tasapuolisen ja vapaan saatavuuden turvaamisesta? Elinikäisestä oppimisesta? Tiedontarpeiden tyydyttämisestä? Humaanista ihmiskontaktista joka välittää aidosti™? Tietoyhteiskuntataitojen takaamisesta vauvasta vaariin? Googlea paremmasta tiedonhausta syvästä webistä? Sananvapauden puolustamisesta? Don’t believe the hype!!! Kirjastotyössä on hyvin pitkälti kyse asioiden lajittelusta tiettyyn järjestykseen. Uskokaa minua, yli kymmenen vuoden työkokemuksella kirjastoissa tiedän todellakin mistä puhun.

Tässä 30 -minuuttinen katsaus yhdeksään eri lajittelumenetelmään. Videossa ne on luokiteltu kolmeen eri ryhmään:

  1. Insertion sort (lisäyslajittelu)
    1. Linear insertion
    2. Binary insertion
    3. Shell sort
  2. Exchange sort  (vaihtolajittelu)
    1. Bubble sort
    2. Shakersort
    3. Quick sort
  3. Selection sort (valintalajittelu)
    1. Straight selection
    2. Tree selection
    3. Heap sort (kekolajittelu)

Ainakin osa lienee intuitiivisesti tuttuja kaikille meille kirjoja, cd-levyjä yms. työssänsä lajitelleille, osa on ehkä uusia. Jokatapauksessa on hienoa nähdä miten nämä toimivat, ja analysoida hieman niiden tehokkuuksia ja suorittamia operaatioita. Tietokoneen muisti toimii eri tavalla kuin fyysisessä kirjastotilassa hyllyttäessä tai palautusautomaattiin palautettujen kirjojen ja levyjen lajittelussa, sillä etäisyyksillä on erilainen merkitys siirto- ja vertailuoperaatioiden vaatimien resurssien suhteen.

Sallikaa minun esitellä – Ronald M. Baecker ja David Sherman (Dynamic Graphics Project, Toronton yliopisto, 1980): Sorting Out Sorting.

Cycling for libraries – kaikki sujui paremmin kuin oletimme

Photo by Jonas Tana

Kööpenhaminan ja Berliinin välille sijoittuva 650km ja 11 päivää pitkä (sekä pelkkään pyöräilyyn noin 1.8 miljoona kaloria investoinut) ylikansallinen, kirjastoammatillinen epäkonferenssimme Cycling for libraries on paketissa.

Tapahtumasta jäi aimo läjä videoita, valokuvia, twiittejä, sähköposteja, blogikirjoituksia, lehtijuttuja, elinikäisiä muistoja, tarinoita, juoruja, anekdootteja, verkostoja, innovaatioita sekä aitoja ystävyyksiä.

Järkkäsiporukkamme nousi Suomesta lauttaan 25.5. ja palasi 11.6. Varsinaisesti Cycling for libraries tapahtui välillä 28.5.-7.6. Alkua edeltävänä päivänä nautimme Kööpenhaminalaisten ystäviemme vieraanvaraisuudesta ja loppua seuraavana päivänä järjestimme videoyhteyden Saksan sadansilta kirjastopäiviltä Ouluun Kirjastopäiville. Näiden väliin mahtui yli 80 subjektiivista, erilaista, henkilökohtaista ja takuuvarmasti ikimuistoista epäkonferenssielämystä.

Olemme tehneet Pennasen Jukan kanssa valmisteluja miltei vuoden ajan, joten oletimme Cycling for librariesin sujuvan hyvin. Toki muutama pelko oli persiissä pitkän prosessin varrella ja muutamia loistaviakin ideoita jäi toteuttamatta.

Omaksi hämmästyksekseni kaikki sujui jopa paremmin kuin odotin. Ansio tästä kuuluu työparilleni Jukalle sekä muille järjestelyihin osallistuneille kuten Juha Manniselle, Jonas Tanalle, Ella Mustamolle, Beate Ruschille, Hella Klauserille, Jan Holmquistille, Ann Francis Pedersenille, Tenna Weng Pedersenille, Mikkel Helldén-Hegelundille, Robert Zepfille, Sylvia Sobiechille, Leena Virtaselle, Anna Viitaselle, Ulla-Maija Maunulle, Sebastian Slottelle, Melanie Surkaulle, Doreen Thiedelle, Benjamin Blintenille, Urpo Nylanderille, Antti Pakariselle, Pasi Niemelle, Päivi Tossavaiselle, Tuomas Lipposelle, Panu Somermalle, Ate Silvolle, Mikko Helanderille, Jonni Tammistolle, Ulla-Maija Maunulle, Inkeri Näätsaarelle, Barbro Wigell-Ryynäselle, Päivi Jokitalolle sekä lukuisille, lukuisille muille osallistuneille ja tukeneille.

Cycling for libraries at Greve library, photo by vocivelo

Kaikkein rakkain kiitos kuuluu kuitenkin Cycling for librariesin pyöräilijöille. Te teitte tämän tapahtuman. Olette hämmästyttäviä XOXO

Summary in english: the warmest thank you to all the participants of Cycling for libraries. You made this come true, you are amazing XOXO

BoingBoing Gadgets: 25 moderneinta kirjastoa

Helsingin kaupunginkirjaston intrassa Kaivossa oli tänään nostettu esiin BoingBoingissa esiintuotu juttu, jossa oli koottu moderneja kirjastoja. Kirjoitin näin:

Lol eka kommentti BBG:ssä: “I love books. They’re so decorative!”.

OP:n vinkkaama juttu oli muuten BoingBoingin Gadgets-osiossa, joka keskittyy erilaisten vimpaimista kirjoittamiseen. Toinen huomioni on se, että varsinaisessa artikkelissa Turun kaupunginkirjasto on nostettu esiin teknologia ja innovaatio -osiossa (mitä ikinä innovaatiot tässä yhteydessä mahtavatkaan tarkoittaa) ja erityisesti siksi, että Turussa aineisto on hyllyssä aiheen eikä materiaalityypin mukaisesti ryhmiteltynä. Näinhän meillä Kirjasto 10:ssäkin oli alunperin tarkoitus tehdä kirjastoa perustaessa mutta hommasta jostain (valitettavasta) syystä luovuttiin. Tuollaiseen teema-ajatteluun törmää kirjastoissa aika-ajoin, enkä pidä sitä sikäli kovin edistyksellisenä; luulisi, että sama olisi tullut mieleen jo kun ensimmäistä kertaa jonkinlaiseen alkukirjastoon hommattiin muutakin tavaraa kuin kirjoja, kauan aikaa sitten. Samaa asiaa puitanen toistuvasti kirjastoissa.

Hienoa kyllä jos turkulaiset ovat saaneet homman todella toimimaan ja Turussa voivat asiakkaat ajatella tyyliin “haluaisin tietoa Frank Zappasta, ai tässähän on jotain konserttivideoitakin” eikä “tekisi mieli katsoa jotain videoita, ahaa tässä olisi Frank Zappaa”. Fyysisen aineiston kanssa toimiessa tämä on tosiaan ikiaikainen ongelma että mihin se kirottu esine hyllyyn oikein sijoitetaan eikä aineistotietokannoistakaan ole mitään iloa, koska ne ovat kirjastoissa niin kamalia. Kauanko vielä joudumme ajattelemaan teos- ja nidekohtaisia metatietojamme, saati sitä varsinaista sisältöä esineiden kautta? Voisiko pliis kirjastoissa järjestää tietoa tiedonhallinnan järjestelmien avulla, eikä esineiden varastointijärjestelmien avulla.

Tai niin, mitä minä täällä haaveilen. Kirjasto ei ole tiedon, tarinoiden, löytämisen ja kohtaamisen paikka. Kirjasto on julkaistujen teosten paikka. :\

Mielenkiintoista lukea, millä perustein kirjastoja on tuolle listalle nostettu.

Siis via BoingBoing Gadgets, via Kaivon keskustelupalstat.