Mistä kirjastotyössä oikeasti on kyse? Lajittelusta!

Sorting out sortingin havainnollistavaa grafiikka

Sorting Out Sortingin havainnollistavaa grafiikka

Mistä kirjastotyössä on kyse? Tiedon tasapuolisen ja vapaan saatavuuden turvaamisesta? Elinikäisestä oppimisesta? Tiedontarpeiden tyydyttämisestä? Humaanista ihmiskontaktista joka välittää aidosti™? Tietoyhteiskuntataitojen takaamisesta vauvasta vaariin? Googlea paremmasta tiedonhausta syvästä webistä? Sananvapauden puolustamisesta? Don’t believe the hype!!! Kirjastotyössä on hyvin pitkälti kyse asioiden lajittelusta tiettyyn järjestykseen. Uskokaa minua, yli kymmenen vuoden työkokemuksella kirjastoissa tiedän todellakin mistä puhun.

Tässä 30 -minuuttinen katsaus yhdeksään eri lajittelumenetelmään. Videossa ne on luokiteltu kolmeen eri ryhmään:

  1. Insertion sort (lisäyslajittelu)
    1. Linear insertion
    2. Binary insertion
    3. Shell sort
  2. Exchange sort  (vaihtolajittelu)
    1. Bubble sort
    2. Shakersort
    3. Quick sort
  3. Selection sort (valintalajittelu)
    1. Straight selection
    2. Tree selection
    3. Heap sort (kekolajittelu)

Ainakin osa lienee intuitiivisesti tuttuja kaikille meille kirjoja, cd-levyjä yms. työssänsä lajitelleille, osa on ehkä uusia. Jokatapauksessa on hienoa nähdä miten nämä toimivat, ja analysoida hieman niiden tehokkuuksia ja suorittamia operaatioita. Tietokoneen muisti toimii eri tavalla kuin fyysisessä kirjastotilassa hyllyttäessä tai palautusautomaattiin palautettujen kirjojen ja levyjen lajittelussa, sillä etäisyyksillä on erilainen merkitys siirto- ja vertailuoperaatioiden vaatimien resurssien suhteen.

Sallikaa minun esitellä – Ronald M. Baecker ja David Sherman (Dynamic Graphics Project, Toronton yliopisto, 1980): Sorting Out Sorting.

BoingBoing Gadgets: 25 moderneinta kirjastoa

Helsingin kaupunginkirjaston intrassa Kaivossa oli tänään nostettu esiin BoingBoingissa esiintuotu juttu, jossa oli koottu moderneja kirjastoja. Kirjoitin näin:

Lol eka kommentti BBG:ssä: “I love books. They’re so decorative!”.

OP:n vinkkaama juttu oli muuten BoingBoingin Gadgets-osiossa, joka keskittyy erilaisten vimpaimista kirjoittamiseen. Toinen huomioni on se, että varsinaisessa artikkelissa Turun kaupunginkirjasto on nostettu esiin teknologia ja innovaatio -osiossa (mitä ikinä innovaatiot tässä yhteydessä mahtavatkaan tarkoittaa) ja erityisesti siksi, että Turussa aineisto on hyllyssä aiheen eikä materiaalityypin mukaisesti ryhmiteltynä. Näinhän meillä Kirjasto 10:ssäkin oli alunperin tarkoitus tehdä kirjastoa perustaessa mutta hommasta jostain (valitettavasta) syystä luovuttiin. Tuollaiseen teema-ajatteluun törmää kirjastoissa aika-ajoin, enkä pidä sitä sikäli kovin edistyksellisenä; luulisi, että sama olisi tullut mieleen jo kun ensimmäistä kertaa jonkinlaiseen alkukirjastoon hommattiin muutakin tavaraa kuin kirjoja, kauan aikaa sitten. Samaa asiaa puitanen toistuvasti kirjastoissa.

Hienoa kyllä jos turkulaiset ovat saaneet homman todella toimimaan ja Turussa voivat asiakkaat ajatella tyyliin “haluaisin tietoa Frank Zappasta, ai tässähän on jotain konserttivideoitakin” eikä “tekisi mieli katsoa jotain videoita, ahaa tässä olisi Frank Zappaa”. Fyysisen aineiston kanssa toimiessa tämä on tosiaan ikiaikainen ongelma että mihin se kirottu esine hyllyyn oikein sijoitetaan eikä aineistotietokannoistakaan ole mitään iloa, koska ne ovat kirjastoissa niin kamalia. Kauanko vielä joudumme ajattelemaan teos- ja nidekohtaisia metatietojamme, saati sitä varsinaista sisältöä esineiden kautta? Voisiko pliis kirjastoissa järjestää tietoa tiedonhallinnan järjestelmien avulla, eikä esineiden varastointijärjestelmien avulla.

Tai niin, mitä minä täällä haaveilen. Kirjasto ei ole tiedon, tarinoiden, löytämisen ja kohtaamisen paikka. Kirjasto on julkaistujen teosten paikka. :\

Mielenkiintoista lukea, millä perustein kirjastoja on tuolle listalle nostettu.

Siis via BoingBoing Gadgets, via Kaivon keskustelupalstat.