Kaisa Hypénin toimittama kirja Kirjasto 2010–Lukijat, tekstit ja verkko (ISBN 978-951-692-753-7, BTJ, 2009) on käpälissäni. Teos sisältää erittäin mielenkiintoisia artikkeleita kaikenlaisista kirjastoa liippaavista aiheista ja mukana on myös oma tekstini Sananen yleisten kirjastojen roolista internetissä.
Kirja tulee kauppoihin ja kirjastoihin tässä syksyn mittaan, en itseasiassa edes tiedä tarkkaa julkaisupäivämäärää. Suunnitelmissa on myös julkaisutilaisuus.
Sain sopimuksen mukaan kolme tekijäkappaletta ja laitoin yhden kiertoon kollegoille heti eilen kun hain kirjat postista. Saatesanoissa kehotan tekemään merkintöjä teokseen ja laittamaan sen kiertoon parin viikon jälkeen. Toinen lähtee kiertoon huomenna opiskelutovereille ellen unohda ottaa sitä mukaan luennolle. Yhden pidän varmaan itselläni ainakin toistaiseksi, sentimentaalisista syistä.
Oma tekstini on tulossa avoimesti saataville kirjan julkaisun jälkeen.
Luetteloin kirjan LibraryThingiin (se täydentyy vielä) ja toki se löytyy myös Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta (jonne suorien linkkien teko on valitettavasti vähän niin ja näin). BTJ:n sivuilla on tietenkin blurbi ym. tietoa myös. Frank -monihausta voi vahtailla kirjan ilmaantumista kirjastoihin. Ehkä se tulee myös Amazoniin ja Google Book Searchiin. Tämä on kuitenkin kiinni jostain muusta kuin minusta.
Kirjan sisällysluettelo näyttää tältä (on muuten todella paha epäkohta, ettei kirjastoluetteloissa ole saatavilla sisällystä, sehän on aivan keskeinen tapa jäsennellä teksti):
- Kaisa Hypén: Johdannoksi: Tästä kokoelmasta, sisällöistä ja merkityksistä
- Osaamisesta ja sen soveltamisesta
- Pirjo Tuomi: Pitäisikö kirjastossa tietää kirjoista?
- Kirjallisuuttako kirjastoissa?
- Kirjasto osana kirjallisuusinstituutiota: ”jokaiselle lukijalle kirja–jokaiselle kirjalle lukija”
- Kirjastonhoitaja valitsee kirjoja
- Kirjastonhoitaja puhuu kirjoista
- Kirjastonhoitaja tietää kirjoista
- … mutta tietääkö kirjastonhoitaja oikeasti kirjoista
- ”Voiko toimia puutarhurina tuntematta kasveja? Voiko työskennellä yleisessä kirjastossa tuntematta kirjoja?”
- Katariina Ervasti: ”Mä oon aina halunnut jonkun tällaisen ryhmän!”–Kirjoitelma lukupiireistä ja lukupiirejä vetävistä kirjastolaisista
- Muutama sana tästä artikkelista
- ”40 kiinnostunutta kuukaudessa, parissa!” – Lukupiirin perustamisesta ja markkinoinnista
- ”Tää 91-vuotias Liisa on varmaan lukenut tonneittain kirjoja elämänsä aikana.” – Lukupiirin ihmisistä
- ”Berberovan Säestäjätär! Semmoinen 90-luvun alussa ilmestynyt kirja, ei hirveen monta kappaletta saatavilla.”
- Lukupiirin kirjojen valitsemisesta
- ”Kauheen vapaamuotoista, erilaista kuin akateemisissa piireissä” – Lukupiirikeskustelujen luonteesta
- ”Jos meinaa liikaa rönsyillä, niin sit mä vaan tällai kynällä pistän [koputtaa kynää pöytään].” – Lukupiirinvetäjän roolista
- ”Tulee myönteinen kirjastosuhde, tutuksi se tie kirjastoon.” – Mitä kirjasto ja kirjastolainen saa lukupiiriltä?
- ”Yhteisöllinen lukeminen hoitaa lukijoita.” – Mitä asiakas saa lukupiiriltä?
- ”Tää on asiakaspalvelun uusi muoto, tää on henkilökohtaisempaa asiakaspalvelua.” – Tulevaisuudesta
- Kirjastotyö ja verkko
- Kaisa Sinikara: Kirjastot ja verkko – Lyhyt historia
- Tietoyhteiskunnan kehittyminen Suomessa
- Tietoyhteiskuntaohjelmat
- Tietotyö ja informaatioammatit
- Hiljainen tieto
- Tietoyhteiskunnan laajenevat aallot kirjastoissa
- Kolme muutosaaltoa
- Perinteisten toimintojen automatisointi 1970-1980
- Integroitu järjestelmä muuttaa kaikkien työtä 1990-luvulla
- Digitaalisen tietoympäristön muutosaalto vuosituhannen taitteessa
- Verkko muuttaa myös maailmankuvia
- Muuttuvat metaforat
- Tulevaisuusorientaatio hyvän kirjastonhoitajan mallina
- Tieto- ja viestintätekniikan vaikutus ajan ja paikan kokemukseen
- Tietotekniikka ja ihmiskuva
- Globaali kirjastomaailma
- Missä olemme nyt?
- Mace Ojala: Sananen yleisten kirjastojen roolista internetissä
- Internet on kuin öö… sarja putkia?
- Varoituksen sana metaforista
- Internet on luomus
- Verkko ilman instituutioita
- Eräitä näkemyksiä kirjastosta
- Mistä kirjasto rakentuu?
- Kilpailusta ei ole pulaa
- Missä kaikkialla on tarjolla aineistoja?
- Missä kaikkialla on kokoelmia esillä?
- Missä kaikkialla on metatietoa?
- Missä kaikkialla on tarjolla tietopalvelua?
- Miten kirjastot hyötyvät Internetistä?
- Miten Internet hyötyy kirjastoista?
- Kirjastojen on tehtävätä itsensä merkityksellisiksi Internetissä
- Uusia sovelluksia ja osallisuutta
- Jarmo Saarti: Asiakkaat verkkopalveluiden käyttäjinä ja tuottajina
- Käyttäjä- ja teoslähtöisyys fiktiivisten aineistojen sisällönkuvailussa
- Fiktiivisten aineistojen tiedonjärjestämisen sovelluksia verkossa
- Kaupallisen sovellukset
- Verkkoyhteisöjen sovellukset
- Uutta tekstimaailmaa luovat sosiaaliset verkkoympäristöt
- Lukijat teosten tulkitsijoina ja fiktiivisen merkitysmaailman rakentajina
- Haasteita kirjasto- ja tietopalvelualalle
- Kaisa Hypén: Verkon silmässä: Kirjastot ja merkitysten verkko
- ”Ensimmäisenä maailmassa”: ruotsalaisilla on jo sellainen
- ”Verkko, jolla voi kävellä”: semanttisesta annotoinnista
- Ei vain ihmisiä, vaan myös koneita varten: muutama sana ontologioista
- Nonsense ja nonsense: Kaunokin ontologisointi
- YSO, TAO, MAO, MUSO, ARO, KOKO… kehittyvä ontologiainfrastruktuuri
- Ontologiat ja tietämyksenhallinta eli jos Google ei löydä, kysy kirjastosta
- ”Kirjasto on intertekstuaalisuuden korkein potenssi”
- Kirjoittajat
Paatuneenkin verkkoon kirjoittajan on pakko myöntää, että tällaisessa ihan oikeassa, arvokkaassa julkaisuprosessissa mukana oleminen on jotenkin selittämättömällä (ja kyseenalaisella) tavalla majesteetillista 😉
Riippumaton asiantuntija 