Avoin vastaukseni Googlelle suomalaisen bibliografisen kirjastodatan saatavuudesta

Google

Sähköpostissani oli Cycling for librariesista palatessa tälläinen viesti Googlelta

From: Google
To: Mace
Subject: VASKI feed?

Hei,

terveisiä Googlelta.

Olen Googlen kirjahakuprojektissa mukana, ja osa sitä on erilaisten kirjatietokantojen haaliminen. Huomasin VASKI-dumpin täällä http://data.kirjastot.fi/data.html mutta se on jo vuodelta 2010. Tiedätkö onko siitä mahdollisesti uudempaa versiota, vai olisiko peräti saatavilla säännöllinen dumppi?

Huomasin myös Helmet-datan, mutta sen CC-BY tekee siitä hieman hankalammin käytettävän

Lyhyet vastaukset kysymyksiin:

• valitettavasti ei
• pahoittelen, CC0 tiedetään kyllä sallivammaksi lisenssiksi

Kirjastojen bibliografinen metadatahan on hajaantunut sinne tänne, eikä ole mitään yhteistä laaria josta sitä voisi itselleen hankkia. Lähimpänä tällaista yhteisluetteloa lienee BTJ:n AllFons -palvelu ja suomenkielisen kirjallisuuden osalta kansallisbibliografia Fennica. Tulevaisuudessa ehkä sitten Melinda ja KDK, kunhan ne saadaan kasattua. Molemmat ovat sitoutuneet avoimeen dataan. Esimerkiksi Saksan kansalliskirjasto on kunnostautunut datansa saatavuuden osalta.

Googlen Knowledge Panel

Tässä vielä taustaa, tilannekatsaus sekä näkemyksiäni kirjastojen avoimeen (bibliografiseen) dataan:

Vaskin osalta tilanne on tällä hetkellä se, että alkuperäisen, itse kätilöimäni avoimena datana julkaisun jälkeen dumppia ei ole päivitetty ja avoin data ei ilmeisesti ole strategista toimintaa Vaskissa. En ole siellä enää töissä, joten parhaiten ja virallisesti asiaan osaa organisaation näkökulmasta vastata palvelujohtaja Ulla-Maija Maunu (sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@turku.fi). Jos kirjastojen bibliografisesta datasta olisi uudempia versioita olemassa, ne olisivat tuolla http://data.kirjastot.fi/data.html:ssä, joka on kirjastojen yhteinen, simppeli ”datarepositorio”. Olen lähettänyt Vaskin datan myös Datahubiin.

Pääkaupunkiseutua ja joitain muita poikkeuksia lukuunottamatta muissakin Suomen yleisissä kirjastoissa data asustaa järjestelmäpalvelua tarjoavan Axiellin siipien suojissa. Kirjastot saavat omat datansa sieltä käyttöönsä Axiellin kirjastojärjestelmien kuten Auroran, PallasPron tai Origon kautta sekä niihin liittyvien web-liittymien kautta, sekä SRU-ohjelmointirajapinnalla johon pääsy tuppaa nyt Auroraan siirtymisen myötä olemaan rajoitettua. Pääsyn omaan raakaan dataansa kirjasto voi ostaa Axiellilta kuten marras-joulukuussa 2012 tekemässäni PIKI-tietokannan siivousmenetelmät -hankkeessa tehtiin (kts. projektinhallintatyökalun+työpäiväkirjan issue #3325). Axiellilta voi kysellä toimitushalukkuutta, -aikoja sekä -hintoja, ja katsoa lisäksi yllä mainitun PIKI-casen raportin talousosiota.

Axiellin Origo-järjestelmää käyttävät kirjastot ovat hyvässä asemassa, sillä ne voivat itse ottaa bibliografisen datansa ulos MARC-muodossa. Myös akateemisissa kirjastoissa, AMK:ien kirjastoissa sekä Kansalliskirjastolla on myös aika hyvät oltavat, koska ne pystyvät siirtelemään (ainakin bibliografista) dataansa ulos Voyager ja Aleph-järjestelmistään aika kitkattomasti.

Kansalliskirjaston liidaaman Kansallinen Digitaalinen Kirjasto -hankkeen on ollut tarkoitus saada datat liikkeelle kirjastojen omista järjestelmistä, ja se onkin edellytys koko KDK:n toiminnalle. Sama pätee EU:n Europeanaan. Lyhyesti sanoen sekä KDK että Europeana molemmat pyrkivät yhdistämään kirjastojen (sekä arkistojen ja museoiden) haut yhteen weppisivustoon. Syksyllä 2010 Turkuun lähtiessäni toivottiin OAI-PMH haravointirajapintaa yleisten kirjastojen bibliografisen datan siirtelyyn, mutta tietojeni mukaan tilanne on edelleen sama kuin Turusta lähtiessäni 2012 kesällä, eli Axiell ei valitettavasti ole saanut sitä vielä toimitettua. Kansalliskirjasto jo ostikin kaikille yleisille kirjastoille ja maksettua hintaa voi kysellä Kansalliskirjastolta tai Opetus- ja kulttuuriministeriöstä (KDK:n blogikirjoitus aiheesta ei valitettavasti ole enää saatavilla, valitettavaa ja hieman ironista sinänsä). Aihetta käsitellään Vaski-kirjastojen KDK-asiakasliittymän piloinnin loppuraportissa.

Tuo on siis tilanne käytännön datan liikuttelun kannalta. Helsingin alueella Helsinki Region Infoshare on kunniakkaasti edistänyt avoimen datan etenemistä, ja sen toiminta on nyt vakiintumassa osaksi Helsingin kaupungin Tietokeskusta. Siitä on tietenkin vielä paljon, paljon matkaa siihen, että virastojen, kuten Helsingin kaupunginkirjaston data oikeasti liikkuisi niin näppärästi kuin sen pitäisi. Helsingin kaupunginkirjastolla voinee jutella Jussi Vehviläisen ja Antti Pakarisen kanssa, HRI:llä Ville Melonin ja Tietokeskukselta löytynee joku myös.

Paljon puhuttujen immateriaalioikeuksien osalta tilanne on selvä, sillä kirjasto on itse tietokantansa sisällön ylläpitäjä (ei Axiell eikä sisällöntuottaja BTJ tai Kirjavälitys), ja näinollen myös immateriaalioikeuksien omistaja (Tekijänoikeuslaki 49 §). Lisäksi tekijänoikeuslaki takaa sille jolla on oikeus käyttää tietokantaa myös oikeuden tehdä siitä kappaleita (25 j § mom. 4), ja erikseen kumoaa lisenssiehdot jotka pyrkivät haittaamaan tätä (25 j § mom. 5). Lisäksi joku keskeinen oikeus päättyy 15 vuoden päästä tietokannan yleisölle saattamisen jälkeen (49 § mom. 2), mutta minulle on hieman epäselvää tarkalleen mikä.

Kollegiaalisia terveisiä sinne Googlelle lähettäen

Mace

Advertisement

Helsingin kaupungin tietokeskuksessa (ml. Helsinki Region Infoshare) urkkimassa

Helsingin kaupungin tietokeskus

Olin huhtikuun 23. tutustumassa Helsingin kaupungin tietokeskuksen toimintaan. Hyvä että töissä kehotetaan nuuskimaan vähän muualla, Kirjasto 10:stä on oltu esim. Kaupunginkirjaston tapahtuma- ja markkinointiyksikössä, Arabian ja Tapanilan kirjastoissa ja hankinnassa.

Olen käynyt Ympärätalossa sijaitsevassa Tietokeskuksen kirjastossa jokusen kerran in-cognito nuuskimassa, ja tunnen Tietokeskuksen ja Forum Viriumin yhteistä Helsinki Region Infoshare -hanketta (HRI) sen voimakkaan roolin vuoksi, jonka se on ottanut suomalaisessa avoimen datan (so. open data) parissa tässä parin vuoden ajan. Lämpimiä terveisiä sinnepäin!! Muutoin Tietokeskus on ollut minulle sangen tuntematon elin.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen historia yltää peräti sadan vuoden päähän ja tuoreimman vuosikertomuksen (varo PDF) mukaan siellä on hyvä meininki.

Helsingin kaupungin tietokeskus on tilaston, tutkimuksen ja arkistotoimen asiantuntija- ja vastuuorganisaatio. [Se] hankkii, tutkii, välittää ja säilyttää tietoa Helsingistä ja sen alueista – nykyhetkestä, menneisyydestä ja tulevaisuudesta.

Tietokeskuksen, tuttavallisemmin Tieken webbisivut löytyvät osoitteesta http://www.hel.fi/hki/Tieke/fi/Etusivu, ja kaupungin Helmi-intrassa on heillä oma osionsa myös. Tietokeskuksessa on oma kirjasto, jonka olemassaolo oli minulle jonkinlainen mentaalinen hyppylauta tutustumiskäynnille. Kirjastossa työskentelee kolmisen henkilöä, Tiekessä kokonaisuudessaan joku viitisenkymmentä. Kyselin kyllä kaikkien kirjastoihmisten koulutus- ja työtaustat mutta valitettavasti unohdin ne jo. Tietokeskuksen kirjasto palvelee sekä tietokeskusta itseään, mutta on myös avoin kaikille. Avoimuus on näin yleisen kirjaston piirissä kasvaneen kannalta hieman erilaista, sillä Tietokeskus on lukittujen ovien takana. Anyways niille jotka haluavat siellä käydä, sisäänkäynti on Ympyrätalon nurkalla. Kirjaston henkilökunnan mukaan tietopalveluhommia hoidetaan pitkälti sähköpostitse. Kirjaston kokoelmaa käyttää lähinnä Tietokeskuksen oma väki, joskin tutkijoiden ja muiden tyyppien kiinnostus kirjastoon tilattuja lehtiä (varo PDF) kohtaan jättää toivomisen varaa. Minun on ulkopuolisena vaikea arvioida miten hyvin Tietokeskus kirjastoaan hyödyntää, ja millainen rooli kirjastolla todellisuudessa on. En sen tarkemmin tivannut Tietokeskuksen henkilökunnalta. Sinällään kirjasto sijaitsee fyysisesti hyvällä paikalla, Tietokeskuksen pitkän, kaarevan käytävän varrella.

Hyllyjä. Kirjastossa pitää olla hyllyjä

Tietokeskuksen kirjaston tietokanta löytyy verkosta, ja järjestelmänä on PrettyLib. Yksi mietittävä asia on, olisiko hyvä että Tietokeskuksen kirjaston kaltaiset kirjastot olisivat mukana HelMetissä tm. alueellisessa konsortiossa… Vaskissahan niitä on ollut, samoin PIKissä. Ja (Me)linda ja KDK -yhteydet tulevat mieleen myös. Ovat kuitenkin mukana suomalaisten erikoiskirjastojen verkostossa.

Helsinki Region Infoshare

Tapasin Tietokeskuksella myös HRI:n Ville Melonin sekä Hami Kekkosen. Siihen liittyykin mukavia uutisia, nimittäin kolmivuotisen HRI -projektin hartiavoimin puskemat avoin data -jutut juurrutetaan Tietokeskukseen. Tämä on tietenkin hieno homma, ja auttaa meitä muita virastoja saamaan datamme liikkeelle. Helsingin kaupunginkirjastolta onkin jo jonkin verran dataa liikkeellä, ja katalogista löytyvää, muidenkaan julkaisemaa dataa ei tarvitse kauaa selailla ennenkuin tulee ideoita miten sitä voisi käyttää omiin tarpeisiin. HRI:n ylläpitämä datakatalogi varmaankin siirtynee Tietokeskuksen haltuun. Rönsynä todettakoot, että paraikaa Gentissä meneillään olevassa ELAG -konferenssissa (Twitterissä #elag2013) oli työpaja kirjastojen suhteesta tutkimusdataan, ja siellä Joss Winn puhui datakatalogiohjelmisto CKANista ja sen kehittymisestä. ELAGin videotaltionnit tulevat nettiin ensi viikolla.

Avoin data on monille tätä lukeville varmaan suunnilleen tuttu ilmiö, josta lisää esim. HRI:n sivuilla. Datan avaaminen on helppoa ja pakollista (ja hauskaa), ja HRI johdattelee kädestä pitäen. Avoin data helpottaa datan käyttöä sekä oman viraston ulkopuolella (esim. Tietokeskuksessa tai tutkimuksessa), sekä myös viraston sisäpuolella (esim. luettelointitoimiston ulkopuolella).

HRI:n lisäksi Tietokeskuksella käynnissä ehkä mielenkiintoisinta oli kaupunkitutkimuksen tutkimusohjelma Tietoa Stadista. Sitä on tehty muutaman vuoden välien (nyt 2010-2015).

Kaupunkitutkimusosaston toiminnan päälinjat ja keskeiset tutkimushankkeet määritellään kaupunginhallituksen hyväksymässä Helsingin kaupungin tutkimusohjelmassa. Tutkimusohjelma tehdään joka kolmas vuosi, ja sen keskeisenä tavoitteena on paitsi suunnata kaupungin tutkimusvoimavarat tehokkaasti ja tuloksellisesti, myös aktivoida, koordinoida ja konkretisoida Helsingin harjoittamaa tutkimusyhteistyötä.

Sisällysluettelo tässä (sori kopipeistattu joten näyttää vähän pahalta)

1. TILASTO- JA TUTKIMUSTOIMINNAN STRATEGISET SUUNNAT VUOSILLE 2011–2015 11
   1. TIETO PÄÄTÖKSENTEON TUKENA 11
   2. TILASTO- JA TUTKIMUSTOIMINNAN ORGANISOINTI 12
   3. VAHVISTUVA KORKEAKOULUYHTEISTYÖ 13
   4. SEUTUYHTEISTYÖ JA LAAJENEVA TIETOPALVELU 14
   5. TIEDON SAANNIN TURVAAMINEN JA YHTEISTYÖ TIEDON TUOTTAJIEN KANSSA 15
   6. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 15
   7. TIETOJEN KÄYTETTÄVYYS JA JULKAISEMINEN 16
   8. HELSINKI-TIEDON KESKEISET TEEMAT 18
2. 2. HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO-OHJELMA 2011–2013 21
   1. HELSINKI-TILASTON VAKIINTUNEET TUOTTEET JA PALVELUT 21
      1. PERUSTIETOVARANNOT JA TILASTOJULKAISUT 21
      2. TIETOKESKUKSEN YLLÄPITÄMÄT TIETOJÄRJESTELMÄT JA PAIKKATIETOJEN KEHITTÄMINEN 25
      3. TIETO- JA ASIANTUNTIJAPALVELUT 26
      4. ASIANTUNTIJOIDEN VERKOSTOT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT 27
   2. HELSINKI-TILASTON KEHITTÄMISHANKKEET VUOSILLE 2011–2013 28
      1. ASUMINEN, KAUPUNKIRAKENNE JA YMPÄRISTÖ 28
      2. HYVINVOINTI, TERVEYS JA PALVELUT 32
      3. KUNTATALOUS, TYÖMARKKINAT JA KILPAILUKYKY 35
      4. PERUSTIETOVARANTOJEN KEHITTÄMINEN 36
      5. TIETOVARANTOJEN AVAAMINEN, HALLINTA JA KÄYTETTÄVYYDEN PARANTAMINEN 37
3. 3. HELSINGIN KAUPUNGIN TUTKIMUSOHJELMA 2011–2013 38
   1. 3.1 ASUMINEN, KAUPUNKIRAKENNE JA YMPÄRISTÖ 39
   2. 3.2 DEMOKRATIA JA HALLINTO 45
   3. 3.3 HYVINVOINTI, TERVEYS JA PALVELUT 48
   4. 3.4 KAUPUNKIKULTTUURI 55
   5. 3.5 KUNTATALOUS, TYÖMARKKINAT JA KILPAILUKYKY 59

Ohjelma löytyy netistä (varo PDF), ja on kiinnostavaa luettavaa. Siitähän selviää mitä tietoa Helsingistä on tiedossa, eli metatietoa siitä mitä tietoa meillä on tulevaisuudessa. Ohjelma on kehitetty koko Helsingin kaupungin laajuisena yhteistyönä, joten kaupunginkirjastollakin on ollut mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua siihen. Ohjelmaa lukiessa selviää millaisten toimijoiden kanssa Tieke tekee tutkimusyhteistyötä. Linkkaan tässä nyt tilaisuuden tultua Jaani Lahtisen tammikuiseen luentoon Lainaustiedot kirjaston johtamisen työkaluna.

Tietokeskuksen muista julkaisuista mainittakoot Helsingin tila ja kehitys 2013 (varo PDF), neljännesvuosittain julkaistava Kvartti, sekä Helsingin seudun aluesarjat -tietokanta (sis. raakaa dataa)

Vierailuni päättyi eläväiseen kierrokseen kaupunginarkistossa, joka on myös osa Tietokeskusta. Kiitos vieraanvaraisuudesta ja virka-avusta Tietokeskukseen!

Helsinki

Esittelyssä kirjastojen avoin rajapinta SRU

Asiaan liittymätön, mutta naurusta kangistunut kissa

Julkaisempa tämän SRU:ta käsittelevän jutun luonnos-kansiostani, kun SRU on tullut puheeksi viime aikoina useampaan kertaan.

Kirjastoilla on pitkät perinteet aineistoluetteloidensa ohjelmointirajapinnoissa. Vaikka alallemme on hakeutunut sangen niukalti tietokone- ja ohjelmointiosaamista, ja vaikka ilmeisen harvat näitä asioita aktiivisesti ajattelevat, eräs asia mistä puhutaan paljon ovat ohjelmointirajapinnat. Nämä tulevat esiin KDK:n, Auroran, Arenan, CS Library ym. kaltaisissa hankkeissa, joissa nimenomaan avoimet ohjelmointirajapinnat ovat keskeisiä jotta eri järjestelmät voivat keskustella keskenään.

Kenties olisi itua kerätä yhteen paikkaan, kenties data.kirjastot.fi:hin tietoa käytössä ja saatavilla olevista rajapinnoista, erityisesti sellaisista joihin on nyt heti tänään pääsy sekä meillä kirjastoihmisillä itsellämme, että myös muilla organisaatioilla, kansalaisilla ja toimijoilla. Näitä tietojahan on esim. Nelli-portaalin myötä kerätty Kansalliskirjastolle.

Search/Retrieval via URL

Eräs yleinen ja tutustumisen arvoinen kirjastomaailman ohjelmointirajapinta on Search and retrieve via URL (SRU). Kyseessä on standardi, ja tavallaan nykyaikainen versio Z39.50:stä (aka ”Z” aka. ”Zing”) jota olemme kauan käyttäneet ns. kopio- eli poimintaluettelointiin. Kuten nimi sanookin, on kyseessä rajapinta tiedonhakuun. Z, SRW ja SRU ovat kaikki oikeasti eri asioita, mutta nimiä kuulee käytettävän ristiin. Z39.50:n juuret ylettävät kauas, kauas aikaan ennen WWW:tä (kuka muistaa WAIS -tiedonhakujärjestelmän?), SRU on tuoreempaa perua.

SRU:ta käytettäessä hakulausekkeet kuvaillaan Contextual Query Language (CQL) -kielellä. SRU:ta varten on toki olemassa valmiita ohjelmointikirjastoja esimerkiksi Perliin. Kun katsot alla olevia esimerkkejä, tuon query parametrin kaverina on CQL:llä kuvailtuja yksinkertaisia hakulausekkeita. CQL on kyllä sangen ilmaisuvoimainen, ja palvelimesta sitten lopulta riippuu miten se lausekkeita tulkitsee.

Kansalliskirjaston NelliWiki kertoo SRUsta ihan kattavasti.

PallasPro -järjestelmien SRU -rajapinnat vaikuttavat olevan verkkokirjastojen /Zing? -osoitteissa, ja mahdollisesti perustuvat Index Datan tekemiin komponentteihin, jotka sinänsä ovat avointa lähdekoodia ja vapaasti netistä ladattavissa ja käyttöön otettavissa. SRU-palvelimen pystyyn säätäminen ja ylläpito ei taida olla erityisen hauskaa, mutta se on mahdollista.

Varsinais-Suomen yleisten kirjastojen kirjastokonsortion Vaskin SRU-rajapinta palveli aiemmin osoitteessa http://borzoi.kirja.turku.fi/Zing?, mutta on poistunut käytöstä Auroraan siirtymisen myötä. Vaskin nykyinen SRU-rajapinta taitaa olla palomuurin takana. Lapin osoite on http://intro.rovaniemi.fi:8001/Zing? ja Ratamo -kirjastojen http://ratamo.kirjas.to:8005/Zing?.Mitäs muita on, miten nuo Axiellilla hostatut palvelut menevät (esim. http://outi.kirjas.to/). Nämä osoitteet eivät taida olla missään mainostettuja, vaan olen deduktiivisesti päätellyt ne itse, eikä niiden käyttöä näytä olevan mitenkään erityisesti estetty. Joissain kirjastoissa, esim. Vaskissa ja PIKIssä on SRU-rajapintoihin pääsy kokonaan palomuurilla estetty. Kansalliskirjaston palveluista on tietoa täällä ja USA:n Kongressin kirjaston http://z3950.loc.gov:7090/voyager?.

Löpinät sikseen, näin haet 10 kissoja tai koiria käsittelevää teosta Lapista:

http://intro.rovaniemi.fi:8001/Zing?operation=searchRetrieve&query=dc.subject=kissa%20or%20dc.subject=koira

Vastaus näyttää sitten tällaiselta

<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<SRW:searchRetrieveResponse xmlns:srw_dc="info:srw/schema/1/dc-v1.1" xmlns:rdfs="http://www.w3.org/2000/01/rdf-schema#" xmlns:cld="http://www.ukoln.ac.uk/metadata/rslp/schema/" xmlns:DIAG="http://www.loc.gov/zing/srw/diagnostic/" xmlns:mods="http://www.loc.gov/mods" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xmlns:dcmitype="http://purl.org/dc/dcmitype/" xmlns:dcterms="http://purl.org/dc/terms/" xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/" xmlns:rdf="http://www.w3.org/1999/02/22-rdf-syntax-ns#" xmlns:SRW="http://www.loc.gov/zing/srw/" xmlns:zng="urn:z3950:zng_prototype1" xmlns:rec="info:srw/schema/2/rec-1.0">
 <SRW:version>1.1</SRW:version>
 <SRW:numberOfRecords>2382</SRW:numberOfRecords>
  <SRW:records>
 <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Joiku 2007 2 : Lapin nuuskut ry:n jäsentiedote</dc:title>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>noutajat</dc:subject>
<dc:description>4 kertaa vuodessa</dc:description>
<dc:publisher>Lapin nuuskut ry</dc:publisher>
<dc:date>2007</dc:date>
<dc:language>fin</dc:language>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>1</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_10067478</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Burda 2005/10</dc:title>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>vaatteet</dc:subject>
<dc:subject>kaavat</dc:subject>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>2</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_10050294</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Suuri käsityölehti 2005/4</dc:title>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>vaatteet</dc:subject>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>3</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_10050187</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Suuri käsityölehti 2005/2</dc:title>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>vaatteet</dc:subject>
<dc:subject>neuleet</dc:subject>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>4</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_10050185</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Suuri käsityölehti 2003/10</dc:title>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>vaatteet</dc:subject>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>5</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_10036034</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Suuri käsityölehti 2001/11-12</dc:title>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>vaatteet</dc:subject>
<dc:subject>neuleet</dc:subject>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>6</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_10021521</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Lappalaiskoirat : iloisesti läsnä / [teksti Sanna Karppinen] ; [kuvat Lappalaiskoirat ry]</dc:title>
<dc:creator>Karppinen, Sanna</dc:creator>
<dc:creator>Lappalaiskoirat</dc:creator>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>suomenlapinkoira</dc:subject>
<dc:subject>lapinporokoira</dc:subject>
<dc:subject>ruotsinlapinkoira</dc:subject>
<dc:subject>porokoirat</dc:subject>
<dc:subject>lappalaiskoirat</dc:subject>
<dc:subject>historia</dc:subject>
<dc:subject>harrastukset</dc:subject>
<dc:subject>paimenkoirat</dc:subject>
<dc:subject>paimennus</dc:subject>
<dc:publisher>Kirjakaari</dc:publisher>
<dc:date>2012</dc:date>
<dc:identifier>978-952-5969-06-1</dc:identifier>
<dc:language>fin</dc:language>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>7</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_541666</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Ketterä kisu / [Sarah Phillips ; suunnittelu: Mark Richards ; suomennos: Anu Karvinen]</dc:title>
<dc:creator>Phillips, Sarah</dc:creator>
<dc:creator>Richards, Mark</dc:creator>
<dc:creator>Karvinen, Anu</dc:creator>
<dc:subject>lastenkirjallisuus</dc:subject>
<dc:subject>kuvakirjat</dc:subject>
<dc:subject>koskettelukirjat</dc:subject>
<dc:subject>paksulehtiset kirjat</dc:subject>
<dc:subject>etsintä</dc:subject>
<dc:subject>kissa</dc:subject>
<dc:subject>eläimet</dc:subject>
<dc:description>Tunnustelukirja</dc:description>
<dc:description>BTJ, T121015, BTJ Kirjo 2012 : 17a, 20121015, 7,25EUR, 9%, 22, 2,47, ACF-, 021, http://www.btj.com/btjcgi/arvo/get_add_info.cgi?type=PRES&key=4525480053575466, Kuvaus, http://www.btj.com/btjcgi/arvo/get_add_info.cgi?type=IMAGE&key=4525480053575466, Kansikuva</dc:description>
<dc:publisher>Kirjalito</dc:publisher>
<dc:date>2012</dc:date>
<dc:identifier>978-951-28-5523-0</dc:identifier>
<dc:language>fin</dc:language>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>8</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_541515</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Leikkisät pennut / [Sarah Phillips ; suunnittelu: Mark Richards ; suomennos: Anu Karvinen]</dc:title>
<dc:creator>Phillips, Sarah</dc:creator>
<dc:creator>Richards, Mark</dc:creator>
<dc:creator>Karvinen, Anu</dc:creator>
<dc:subject>lastenkirjallisuus</dc:subject>
<dc:subject>kuvakirjat</dc:subject>
<dc:subject>koskettelukirjat</dc:subject>
<dc:subject>paksulehtiset kirjat</dc:subject>
<dc:subject>etsintä</dc:subject>
<dc:subject>ystävät</dc:subject>
<dc:subject>leikki</dc:subject>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>pennut</dc:subject>
<dc:description>Tunnustelukirja</dc:description>
<dc:description>BTJ, T121015, BTJ Kirjo 2012 : 17a, 20121015, 7,25EUR, 9%, 22, 2,47, ACF-, 021, http://www.btj.com/btjcgi/arvo/get_add_info.cgi?type=PRES&key=2226144582534108, Kuvaus, http://www.btj.com/btjcgi/arvo/get_add_info.cgi?type=IMAGE&key=2226144582534108, Kansikuva</dc:description>
<dc:publisher>Kirjalito</dc:publisher>
<dc:date>2012</dc:date>
<dc:identifier>978-951-28-5522-3</dc:identifier>
<dc:language>fin</dc:language>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>9</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_541505</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Jakt med älghund : från valp till älghund / Rolf Westerberg ; [illustrationer: Rolf Svensson ; foto: Anna-Sara Persson]</dc:title>
<dc:creator>Westerberg, Rolf</dc:creator>
<dc:subject>metsästys</dc:subject>
<dc:subject>hirvi</dc:subject>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>metsästys</dc:subject>
<dc:subject>hirvikoirat</dc:subject>
<dc:subject>jämtlanninpystykorva</dc:subject>
<dc:subject>harmaa norjanhirvikoira</dc:subject>
<dc:subject>valkoinen ruotsinhirvikoira</dc:subject>
<dc:subject>musta norjanhirvikoira</dc:subject>
<dc:subject>karjalankarhukoira</dc:subject>
<dc:subject>laika</dc:subject>
<dc:subject>jakt</dc:subject>
<dc:subject>älg</dc:subject>
<dc:subject>hund</dc:subject>
<dc:subject>jakt</dc:subject>
<dc:subject>älghund</dc:subject>
<dc:subject>jämthund</dc:subject>
<dc:subject>norsk älghund, grå</dc:subject>
<dc:subject>svensk vit älghund</dc:subject>
<dc:subject>norsk älghund, svart</dc:subject>
<dc:subject>karelsk björnhund</dc:subject>
<dc:subject>lajka</dc:subject>
<dc:subject>hälleforshund</dc:subject>
<dc:publisher>Settern</dc:publisher>
<dc:date>2011</dc:date>
<dc:identifier>978-91-7586-634-5</dc:identifier>
<dc:language>swe</dc:language>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>10</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_541413</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  </SRW:records>
 <SRW:echoedSearchRetrieveRequest>
  <SRW:version>1.1</SRW:version>
  <SRW:query>dc.subject=kissa or dc.subject=koira</SRW:query>
  <SRW:startRecord>1</SRW:startRecord>
  <SRW:maximumRecords>10</SRW:maximumRecords>
  <SRW:recordPacking>xml</SRW:recordPacking>
  <SRW:recordSchema>dc</SRW:recordSchema>
 </SRW:echoedSearchRetrieveRequest>
</SRW:searchRetrieveResponse>

Siis ihan mukavaa XML:ää jolla voi tehdä kaikkea hauskaa. Eli ei muuta kuin parsimaan!! Jos tykkää ylläolevan Dublin Coren sijasta enemmän MARCista (kröhöm), voi vastauksen pyytää MARCXML:nä antamalle SRU-kutsulle parametrin recordSchema=marcxml, näin:

http://intro.rovaniemi.fi:8001/Zing?operation=searchRetrieve&recordSchema=marcxml&query=dc.subject=kissa or dc.subject=koira

SRU:n explain -operaatiolla voi kysyä palvelimelta mitä metadataformaatteja palvelin osaa palauttaa, ja indeksejä on haettavissa.

Muita mielenkiintoisia, olemassaolevia ohjelmointirajapintoja suomalaisiin kirjastoon ovat ONKI -ontologiapalvelimen rajapinnat sekä Kirjastot.fi:n Labsin rakentamat XML ja JSON -muotoiset rajapinnat HelMet -aineiston kyselyä varten. Tuleeko muita mieleen?

Oma lukunsa on sitten niinkutsuttu screenscraping. Tätä menetelmää voidaan toisinaan käyttää sellaisissa skenaarioissa, joissa palvelin ei oikeasti tarjoa mitään kunnollista ohjelmointirajapintaa. Näin toimivat Frank-monihaku sekä Kymenlaakson Kyyti.

Lisää avoimia rajapintoja on tulossa Axiellin kirjastojärjestelmiin (kröhöm) sekä Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon KDK:hon.

Lukekaa Petrin katsaus KDK-katsaukseen

Lukekaa Petrin kirjoitus KDK:n asiakasliittymä : missä mennään, millä mennään. Hyvä Kansalliskirjaston Alli-toimisto, lisää tätä kaikkialle ympäri meidän alaa heti nyt tänään.

Normipäivä kirjastotyössä

Espresso+laskiaispulla (aion syödä saman myös huomenna)

Noniin, tänään jo kahdeksatta kertaa kirjastoihmiset kertovat Twitterissä, blogeissa, YouTubessa yms. arjestaan, eli asiakkaille hyssyttelystä sekä kissankarvojen harjaamisesta villatakistaan. Tänään on Library day in the life, kierros kahdeksan ja olen mukana toista kertaa blogini kautta.

Heräsin aamulla. En tosin herätyskellooni vaan sisäiseen tunteeseen, että en ole herännyt puoli tuntia aiemmin soineeseen herätyskellooni. Olin oikeassa. Kipikipi toimistolle. En ehtinyt yhdeksäksi, tunnustan!

Näytettyäni naamaani avotoimistolla, karkasin perinteiselle aamukaffelle Café Siriukseen. Sen, sekä laskiaispullan ääreltä lähetin sähköpostia Aalto-kirjastoihin ja Hämeenlinnaan, että voisivatko toimittaa mulle kuvauksen miten ovat Axiell Arenassa ratkaisseet toimipisteiden tietojen tallentamisen. Kiinnostaa sikäli, että meillä on Vaskissa about 45 toimipistettä, eikä näiden tietojen ylläpitäminen wysiwyg-editorilla ole kenenkään etu. Axiell Arenan alla olevassa Liferayssä kyllä on rakenteita tiedon tallentamiseen, mutta Axiell ei tietojeni mukaan tarjoa tätä ominaisuutta osana Arenaa. Eurooppalaiset kollegat twiittailevat arkimaanantaistaan.

Takaisin toimistolle kymmeneksi. Selviää, että 10:30 oleva nettisivukokous perutaan. Twitteriin.

Tänään on kuun toiseksi viimeinen päivä ja käyttämäämme Kirjastot.fi:n projektinhallintatyökaluun olen merkinnyt itselleni, että Vaskin KDK-pilotoinnin loppuraportti julkaistaan vielä tammikuun aikana #2383. Tekstin olen kirjoittanut jo, ja se oli viikon verran kommenttikierroksella kollegoilla ja viiteryhmillä, tai oikeastaan vähän pidempäänkin kun olin itse Oslossa ja Amsterdamissa konferenssimatkalla vielä viime viikon alkupuolen. Raporttia laatiessa ei itse todellakaan voi olla varma että kertoo kaikista mielenkiintoisista vaiheista ja näkökulmista. Muutamat tahot kommentoivatkin ja esittivat jatkokysymyksiä, heille kiitos. KDK-loppuraportti on minulle sikäli henk. koht. sydämen asia, että Vaski on KDK-pilotissa ollut kaikkien Suomen yleisten kirjastojen yhteisellä asialla.

Selvittelin aamupäivän raportin liitteitä; onko organisaatiollamme tahtotilaa laittaa omia suunnitteludokumenttejamme nettiin, sekä voiko Kansalliskirjaston ja Turun kaupunginkirjaston välisiä sopimuksia laittaa näytille (meidän puolestamme läpinäkyvyys toki sopii). Soitin yhdentoista jälkeen Kansalliskirjastolle, sekä myös raporttiamme kommentoineelle Tonterin Petrille Tampereelle pistääkö hän pahakseen jos laitan hänen antamat kommentit näkyville (ei pistä, kiitos Petri). Sitten Twitteriin katselemaan mitä kollegat hääräilevät. Homma keskeytyi kun tallinnalainen kollega kysyi Facebookin kautta, mitä vastata australialaiselle kollegalle joka haluaa osallistua ensi kesän Cycling for librariesiin Vilnasta Tallinnaan.

Glass: Organ Works

Aamupäivän soundtrackina ensin Dizzee Rascalia, mutta se vaihtuu pian paremmin työn taustalle sopivaan Philip Glassin Organ Worksiin. Suosikkilevyjäni. Twitterissä näkyy ilokseni olevan parikin muuta suomalaista osallistumassa #libday8iin.

JoutseNet -asiakirjahallintajärjestelmässä olisi kehittämistä muuten.

Yhteen mennessä on kehittynyt kauhea nälkä. Lounaalle. Pelaan kierroksen Zombie Gunshipiä kun odotan ruokaa pöytääni Cafe Siriuksessa. Tonnikalapastaa. Tiedän ettei tonnikalan syöminen ole oikein. Kadun. Syön silti.

Iltapäivällä neuvottelen KDK-raportin julkaisuproseduurista parin kollegan kanssa. Ensisijaiseksi säilytyspaikaksi sopii ehdottamani Kirjastot.fi:n julkaisuarkisto. Nostakaas muuten käsi pystyyn jos teidän mielestä on ironista ettei kirjastoalalla itsellään ole erinomaista julkaisuarkistoa omille julkaisuilleen.

Luin vielä yhden vanhemman vaatimusmäärittelydokumentin, ja kopi+peistasin sieltä muutamia otteita, joissa on järkevästi ja ymmärrettävästi perusteltu miksi PallasPro-Introsta on päästävä eteenpäin. Kukahan sen on alunperin kirjoittanut, Ulla-Maija ja Malla? Joidenkin kollegoiden mielestä nykyiset verkkokirjastot ovat tyydyttäviä verkkopalveluita yleisille kirjastoille vuonna 2012. Lukekoot perustelujamme raportista.

Koska olen aito superkirjastosetä, joten haluan raportillemme URN-tunnuksen. En saanut ketään kiinni Kansalliskirjaston ISBN-toimistolta, joten generoin NBN:URN:in itse.

Mitähän muuta iltapäivällä vielä tapahtui? En enää edes muista. Iltapäivillä on sellainen taipumus. Viiden jälkeen toimisto alkoi olemaanvaiennut, avo-toimistolla ei ole tänään kukaan iltavuorossa.

Liettua+Latvia+Viro

Rentoutin aivojani parikymmentä minuuttia leikkimällä Gimpillä. KDK-rapsa inspiroi 🙂 Liekö Philip Glassilla ja Klaus Schulzellakin osuutta asiaan. Sitten soitin Pennasen Jukalle, sillä on korkea aika lyödä lukkoon ensi kesän Cycling for librariesin reitti ja aikataulu. Suunnitelmat ovat olleet muuttumatta merkittävästi jo pari kuukautta, joten sovimme tällä suunnitelmalla etenmisestä. Kävimmesen läpi vielä Jukan kanssa Google Mapsin ja kalenterin äärellä. Keskustelemme myös muutamista muista näkökulmista tulevaa seikkailua varten.

Sitten olikin jo aika lähteä toimistolta, ja kello oli tuskin seitsemääkään. Syömään ja bloggaamaan Blankoon. Ihan hyvä päivä takana 🙂

Bibliografinen data on blääh, meillä on parempaakin

Mitä kaikkea dataa kirjaston itse kannattaa ylläpitää?

Mitä Lukas sanoi, bibliografinen metadata ja kuvailutiedot eivät ole kiinnostavinta dataa mitä meillä kirjastoilla on. Se on itseasiassa aika tylsää faktojen luettelemista ja se voidaan tuottaa, säilöä ja ylläpitää keskitetysti, ja jopa ostaa kuten tapana onkin (BTJ:ltä).

Bibliographic metadata as such describe publications, in the broadest sense, providing information about title, authors, subjects, editions, dates, urls, but also physical attributes like dimensions, number of pages, formats, etc. This type of information, in FRBR terms: Work, Expression and Manifestation metadata, is typically shared among a large number of libraries, publishers, booksellers, etc. ‘Shared’ in this case means ‘multiplied and redundantly stored in many different local systems‘. It doesn’t really make sense if all libraries in the world publish identical metadata side by side, does it?

Se mikä sensijaan oikeasti on mielenkiintoista, on paikallinen käyttödata sekä niteistä ja kokoelmista kertova data.

Currently, library data that is really unique and interesting is administrative information about holdings and circulation. After having found metadata about a potentially relevant publication it is very useful for someone to know how and where to get access to it, if it’s not freely available online. Do you need to go to a specific library location to get the physical item, or to have access to the online article? Do you have to be affiliated to a specific institution to be entitled to borrow or access it?

Usage data about publications, both print and digital, can be very useful in establishing relevance and impact. This way information seekers can be supported in finding the best possible publications for their specific circumstances.

Tästä on Suomessakin ollut puhetta tietyissä piireissä. Mitään kehitystä tähän suuntaan ei ole kuitenkaan otettu eikä toistaiseksi ole näkyvissäkään. Ehkä sitten, kun yhteisluettelo kansallinen metadatavaranto (”Melinda”), KDK:n asiakasliittymä, Axiell Arenan kansalliset ulottuvuudet tai jokin vastaava valmistuu ja teostaso voidaan kokonaan siirtää veke kaikista kirjastoista ja tehdä haut yhteen indeksiin (ja rajata halutuin ehdoin, esim. kuuluuko teos oman kirjastoni kokoelmaan), voidaan ruveta miettimään tällaisia asioita.

Lukekaa Lukaksen kirjoitus Local library data in the new global framework, jossa Lukas kertoo paikallisdatan merkityksestä tarkemmin ja myös esittelee malleja miten homman voisi toteuttaa.

No nyt Kansalliskirjastokin kyllästyi Primoon

ExLibris Primo

KDK-hanketta luotsaava Kansalliskirjastokin irtautui asiakasliittymäohjelmistosta Primosta. Uutinen on sikäli melkoinen pommi – joskin ihan tervetullut sellainen – että KDK:n käyttöliittymäprojekti pitää kiinni lupauksestaan olla ottamatta käyttöön ohjelmistoa ellei se ole sopiva. Kuulostaa hieman oudolta, mutta tämä liittyy aiempiin päätöksiin jatkaa pilotointia (”pilotointia”) kunnes ohjelmisto vastaa määrityksiä ja tarpeita.

Oma osuuteni tähän on se, että olen ollut täällä Turun kaupunginkirjastolla reilun vuoden, työstämässä Primoa meidän Vaski-kirjastoille (laajennumme, olemme pian 300 000 asiakasta, 20M€ tulot, 45 toimipistettä). Me irtauduimme KDK-asiakasliittymähankkeesta noin kuukausi sitten. KDK-loppuraporttimme on työn alla (älkääkä kysykö miten aiomme asiakasliittymäämme kehittää).

Lukaise Kansalliskirjaston laatima, tänään julkaistu tiedote. Kansalliskirjasto lähtee nyt etsimään muita vaihtoehtoja KDK:n asiakasliittymäksi. Minä, ja monet muutkin tervehdimme mahdollisuutta avoimempaan ratkaisujen etsintään ilomielin. Kiitos Kansalliskirjastolle että yritätte aukoa näitä kiperiä solmuja ja umpikujia joihin tässä melko ilmeisesti on jouduttu sekä Primon, että itse KDK asiakasliittymähankkeen kanssa. On rohkeaa (ja oikein) sanoa ”okei tää feilaa, tehdään jotain muuta”.

Onnea matkaan. May the source be with you.

KDK-projektin virallisen tiedotuksen uutisotsikot kertovat omaa metatarinaansa

Samaan aikaan toisaalla: Tukholman kaupunginkirjaston uudet webbisivut julkaistiin tänään. Kävin Tukholmassa maanantaina tapaamassa asianosaisia tuttaviani siellä. Vakuuttavaa menoa. Scrum -projektinhallintamenetelmällä ohjattu hanke on toteutettu omin voimin Virtuella Enheten -yksikössä, osittain ostotyönä siten, että konsultoivia ohjelmoijia ja suunnittelijoita on pidetty kirjaston omissa toimistotiloissa. Nyt ohjelmointiosaamista rekrytään omaan taloon ja ostopalvelun osuutta vähennetään. Teknologiana on Axiellin BookIT-kirjastojärjestelmä, sen Alma -rajapinta sekä avoimen lähdekoodin Drupal-julkaisujärjestelmä.

Paljon on vettä virrannut… ja vielä on virrattava

Kirjastoverkkopäivät miltei eilen

Kaivelin tuossa arkistojani ja tuli vastaan kolmen ja puolen vuoden takainen raportaasini Kansalliskirjaston kirjastoverkkopäiviltä. Raporttivälineenä minulla oli tuolloin N95 sekä Jaiku (R.I.P.) ja päivien aiheet melko tutun oloisia: pitäisikö sellainen yhteisluettelo perustaa ja jos pitäisi niin millä ohjelmistolla, keskittämisen aiheuttama monopolisoituminen esim. Kansalliskirjastolle, kuntien liian suuri määrä Suomessa, web 2.0, tägit ja tähdittämiset, kirjastojen yhteisölliset verkkopalvelut (hoh-hoijakkaa), KDK-unelma ”kaikkien muistiorganisaatioiden aineistot samassa liittymässä” jne.

Kirjastoverkkopäivä-Kirjastojen verkkopalvelujen tulevaisuuskuvat, Helsingin Yliopisto, Porthania PII.

mace: Yleisökysymys, jonka muistaakseni esitti yliopistokirjastolainen: onko uusien oppimisvälineiden käyttö todistetusti laadukkaampaa oppimista?

Sekä

suviko: En ole it-asiantuntija, mutta mulla on aina menny pikkasen ohi miksi kaupunkien ja yliopistojen kirjastot panee isoja läjiä rahnaa kälyisillä ominaisuuksilla varustettuihin aineistotietokanta/hakuohjelmiin.
Sit yliopistolla joku kehittää itse paremman kälin Helkaan eli Helka Handyn, joka toimii mobiililaitteillakin paljon paremmin. Tätä lisää.

Mace: tuota tulee itsekin toisinaan mietittyä…

Tämä siis kolme ja puoli vuotta sitten, 2007. Paljon on vettä virrannut Aura-joessa… ja paljon on vielä virrattava jatkossakin ennenkuin tästä kaikesta tulee yhtikäs mitään.

Kaksi avoin data -sovellusta tällä viikolla: tuplakontrolli ja VuFind

Metadataa. Kirjastotyön apuprosessien ytimessä!

Turun ja naapurikuntien kunnankirjastojen Vaski-kirjastokimppa julkaisi aineistotietokantansa avoimena datana vähän aikaa sitten. Avoimen datan idea on, että hyödyllinen annetaan esteettä kaikkien käyttöön. Tällainen ajattelu sopii erinomaisesti kirjastoihin. Yksi hauska puoli avoimessa datassa on se, että data on silloin myös meidän itsemme käytössä. Tämä ei ole ollenkaan itsestäänselvää – normaalisti voimme itsekin käsitellä MARC-tietueitamme vain yhdellä työkalulla, nimittäin kirjastojärjestelmällämme. Vaskissa käytämme Axiellin PallasProta, jolla ei voi tehdä kaikkea. On tärkeää päästä dataan käsiksi monin eri tavoin, ja monien eri tahojen toimesta.

Tässä kaksi casea, joissa kuluneella viikolla hyödyin siitä, että minulla (kuten kakikilla maailman ihmisillä) on esteetön pääsy luettelointidataamme.

Case 1: tuplakontrollia

Duplikaattiongelma. Lulz

Täällä Vaskissa me valmistaudumme vaihtamaan PallasPron toiseen Axiell-tuotteeseen, Auroraan. Samassa tietokantaamme tulee mukaan lisää kirjastoja, ja siirrymme FinMARC -luettelointiformaattista MARC21:een. Anna valvoo ja suunnittelee sitä, yhdessä muiden luetteloijien ja Axiellin kanssa.

Vaski, kuten muutkin kirjastotietokannat ovat sangen sotkuisia monellakin tapaa. Esimerkiksi yhdestä teoksesta saattaa olla useita luettelointitietueita (ns. tuplia (tai tripliä (tai quadruplia (ad nauseaum)))). Ne ovat tietokannan käytön kannalta ärsyttäviä, ja niitä yritetään nyt siivoilla pois.

Tein Annalle tällaisen Perl-ohjelman, joka etsii tuplia ISBN-koodin perusteella (joka on tallennettu kenttään 021‡a):

#!/usr/bin/perl
# lists ISBN-codes which appear in more than one MARC record

use MARC::Batch;

my $file = "vaski-kunnostettu.mrc";
my $batch = MARC::Batch->new('USMARC', $file);

$batch->strict_off();
# First, let's create a magnificient hash or arrays, with ISBNs as keys, and
# lists of record ids as values
while ($record = $batch->next()) {
	for my $field ($record->field('021')) {
		my $isbn = $field->subfield('a');
		push(@{$recsperisbn{$isbn}}, $record->field('001')->data());
	}
	++$i;
}

# then let's see through the hash, and print all the ISBNs which appear in more
# than one record, and list all the records ids per ISBN too
while (my ($key, $value) = each(%recsperisbn)) {
	if (@$value > 1) {
		print($key, ": ");
		foreach $recid (values($value)) {
			print($recid,",");
		}
		print("\n");
	}
}

Tämä ohjelma käy järjestyksessä läpi kaikki tietueemme, ja muodostaa kaikista esiintyvistä ISBN-koodeista listan missä kaikissa tietueissa se esiintyy. Lopuksi se tulostaa kaikkien sellaisten tietueiden tunnisteen (kentästä 001), joiden ISBN esiintyy useammassa kuin yhdessä tietueessa. Näitä löytyi reilu 15 000. Anna arvioikoot, mitkä niistä voisi yhdistää keskenään. Yllä oleva Perl-ohjelma on rakennettu MARC::Record ja MARC::Batch -ohjelmointikirjastojen päälle, jotka ovat ilmaisia, standardin mukaisia ja avointa lähdekoodia.

Case 2: verkkokirjaston pystyttäminen

VuFind

Toinen tämänviikkoinen näpertelyn kohde on VuFind. Se on täysiverinen verkkokirjasto-ohjelmisto, verrattavissa esim. KDK-hankkeessa pilotoitavana olevaan ExLibriksen Primoon. Hakumoottorina VuFind käyttää Solria. Vain paras on kyllin hyvää! Sanomattakin selvää, että sekä VuFind että Solr ovat avointa lähdekoodia ja vapaasti käytettävissä.

Taustajärjestelminä VuFind voi suoraan käyttää Alephia, Voyageria, Innovativen Milleniumia, avoimen lähdekoodin eXtensible Catalogia, Kohaa ja Evergreeniä, OCLC PICAa ynnä muita. Kuten erittäin hyvin tiedämme, me suomalaiset yleiset kirjastot olemme marginalisoituneita kansainvälisistä kollegoistamme omine Axiell-järjestelminemme, mutta VuFindin ja Axiellin järjestelmien väliin voi kyllä rakentaa yhteyden. Tämä tapahtuu laatimalla ohjelma, jota VuFindissa kutsutaan ILS -ajuriksi. Toisessa päässä, eli Axiellin kirjastojärjestelmän päässä käytetään Axiell Web Services -rajapintaa, joka on useiden suomalaisten Axiellin tuotteita käyttävien kirjastojen käytettävissä.

Viikin kampuskirjaston eViikki -palvelu

Suomessa VuFind on käytössä ainakin Helsingin yliopiston Viikin kampuskirjastossa, jonka palvelu on nimeltään eViikki. Maailmalta löytyy paljon kirjastoja, jotka ovat valinneet VuFindin.

En perjantaina jaksanut alkaa säätämään virallisen tietohallinnon kanssa tai ehdottelemaan mitään toimiryhmien perustamista ja kerran kuukaudessa pidettäviä pullakahvikokouksia, joten laitoin omin nokkineni palvelimen pystyyn Amazonin EC2 -pilveen. Se oli asiaan jo ennalta tutustuneena oikeastaan pöyristyttävän helppoa ja siihen meni alle tunti. VuFindin olen aiemmin asentanut omalle läppärilleni, mutta nyt pystyttämääni palvelimeen indeksoin myös Vaskin bibliografisen datan ja katsoin järjestelmää muutenkin tarkemmin. Datamme on FinMARCia, mutta olen konvertoinut sen itse MARC21:ksi Kansalliskirjaston ylläpitämillä konvertointisäännöillä sekä USEMARCON-ohjelmalla (kiitos Ulla, Ere ym.). Näitä Axiellkin käyttää kun teetätämme heillä konvertointityötä.

Hyvältä ja selkeältä näyttää toi VuFind kyllä 🙂

Laadukas viikko takana 🙂

Turku ja Vaski ovat irtisanoutuneet KDK:n Primosta

KDK

Noniin tätä (ja montaa muutakin asiaa) on haudottu, mutta it’s official: Turun kaupunginkirjasto ja muut Vaski-kirjastot irroittautuvat Kansalliskirjaston luotsaaman KDK-hankkeen asiakasliittymästä Primosta. Katso tiedote KDK-hankkeen sekä Kansalliskirjaston julkaisemana.

Tehtävänhallintatyökalu suljettu (paitsi loppurapsa on vielä jäljellä)

Another day in the office

Oh dear, my cubicle is a mess

Today on 25th of July i participated in Library day in the life -campaign. This was already the 7th time for the campaign, and the idea that all sorts of library workers tell about their everyday job for a day (some are reporting all week). The background of the campaign is explained better elsewhere. Today afternoon when i started writing this there were 144 registered reporters and many, many more by the evening. Even more unregistered people were active, especially on tag #libday7 on Twitter.

Ok let’s get to the (everyday) business, this is what i do on this random day in the office:

Just before 9 when i arrived at the library office it seemed that the holiday-season was coming to an end as it seemed more lively than the previous few weeks at the Turku city library’s main building. This day i intended to read some ExLibris Primo documentation and see if i could come up with a way to generate lists of new titles from it via it’s servlet programming interface (API). We are piloting Primo in National Digital Library of Finland -project.

The morning didn’t go too well in that regard, that i was interrupted a few times (quite useful interruptions though, i’m not saying that). First we discussed with my boss how i could get my hands on the access logs of the online catalogue (OPAC) of our Vaski -libraryconsortia for doing some analysis of them. After that we agreed, that i am allowed to travel to and attend Online Information 2011 -conference (where i will be presenting), if i take unpaid leave for it.

11:20 a late morning coffee at the excellent Café Art around the corner.

After coffee i actually managed to spend about 30 minutes looking for and asking for the Primo documentation before the next interruption. This time i had to figure out my own extra salary (päivärahat) for the duration of the IFLA 2011 -conference, where i will be presenting my pet-project Cycling for libraries. I spent a little more than half an hour on this task of calculating my salary.

After that i downloaded primo4j, eyeballed it’s documentation and tried out an example program that came with it.

14 o’clock pasta at Café Sirius.

After food i opened the Primo CSS-stylesheet, which i haven’t really touched during all summer. I have the CSS under version control system (i’m using Bazaar aka bzr), and i reoriented myself to how i had arranged the files there. I also thought about how to organize CSS and other customizable components of the Primo user interface in a version control system (and issue management system), if we wanted to collaborate with other pilot-organizations of the National Digital Library. I wrote a proposal to our NDL-mailing list about finally getting together and starting a collaboration with some such tool.

At about 15:30 i found and installed a version of Firebug that is compatible with my version of Firefox, Firefox 6.0. I started to fiddle with the CSS, and tune it to look like what our ad agency KMG is building our Vaski-consortia’s new website to look like. So i was tuning the colours and layout of our navigation menu etc. It’s quite meditative, really.

I left the office a little after 18, i had tickets to an art performance (which was great, i may add).

Arkipäivä kirjastotyössä

Primon CSS:n säätelyä. Varjo-IT FTW! =)

Osallistuin tänään 25.7. Library day in the life -kampanjaan. Se järjestettiin nyt jo seitsemättä kertaa ja ideana on, että päivän mittaan erilaiset kirjastoihmiset kertovat arkipäivästään netissä; kamppiksen taustoja on selitelty tarkemmin muualla. Tätä kirjoittaessa meitä rekisteröityneitä on 144 kappaletta, ja rekisteröitymättömiä on varmasti enemmän, etenkin Twitterin #libday7 -tagilla.

Asiaan, eli sattumanvarainen maanantai kirjastoammattilaisen arjessa:

Vähän ennen klo 9 toimistolle saapuessani vaikutti, että lomakausi on pikkuhiljaa päättymässä ja toimistolla täällä Turun pääkirjastolla on jo hieman enemmän elämää kuin aiemmilla viikoilla. Tarkoitus oli lueskella Kansallisessa Digitaalisessa KDK:ssa pilotoitavana olevan ExLibris Primon dokumentteja sillä ajatuksella, että keksisinkö jonkun menetelmän tuottaa Primosta uutuusluetteloita sen servlet-ohjelmointirajapintojen kautta.

Aamupäivä meni tämän kannalta kuitenkin melkolailla harakoille muutaman (sinänsä ihan hyödyllisen) keskeytyksen vuoksi; ensiksi juttelimme pomoni kanssa miten saisin Vaskin -verkkokirjaston logeja tutkittavakseni ja sen jälkeen sovimme, että voin matkustaa Online Information 2011 -konferenssiin (jossa minulla on puheenvuoro), mikäli otan palkatonta lomaa.

11:20 viivästyneet aamukaffit mainiossa Cafe Artissa tuossa kulman takana.

Kerkesin etsiskelemään ja kyselemään noita Primon dokumentteja jonkin puolisen tuntia ennen seuraavaa keskeytystä: nyt oli tarpeen laskea päivärahat IFLA 2011 -konferenssiin osallistumisesta, johon menen esittelemään Cycling for librariesia. Päivärahojen selvittelyyn ja laskemiseen meni reilu puoli tuntia.

Sen jälkeen lueskelin latasin primo4j:n, selailin sen dokumentteja ja kokeilin sen mukana toimitettua esimerkkiohjelmaa.

Klo 14 ruokana pastaa Café Siriuksessa.

Ruoan jälkeen aloin katselemaan Primon tyylitiedostoja (eli CSS:ää), jolle en ole tehnyt oikeastaan mitään kesän aikana. CSS:t ovat minulla versionhallintajärjestelmässä, katselin vähän miten olen sen sinne aiemmin organisoinut ja mietin miten Primon CSS:ää (ja muuta käyttöliittämän muokkausta) olisi paras versionhallintajärjestelmään tallentaa, jos haluaisi tehdä sitä yhdessä muiden KDK-pilottien kanssa. Kirjoitin KDK-pilottien sähköpostilistalle ehdotuksen yhteisestä työkalusta tähän hommaan.

Noin klo 15:30 löysin sellaisen version Firebugista, joka toimii käyttämäni Firefox 6.0:n kanssa. Aloin säätämään KDK:n Primon Vaski-näkymää sen henkiseksi, millaiseksi käyttämämme mainostoimisto KMG on tekemässä uutta, kirjastokonsortiomme yhteistä verkkosivustoa. Säätelin siis Primon navigointivalikon värejä ja asetteluja. Se on oikeastaan aika tyydyttävää työtä.

Toimistolta lähdin hieman klo 18 jälkeen, sillä minulla oli lippu Salainen retki -esitykseen, joka on osa Elämyspuisto Turkua.

Trip to old fortress in Lieto, and KDK

"So, this bunch of barbarians was coming from over there..."

Yesterday a dozen or so people from Turku City Library bicycled to Lieto, to a historical site called Vanhalinna. It’s a pretty weird looking big rock sticking out of the flat ground, a bit like Uluru or something. Anyway, there used to be an important fortress when these parts of the world were coming to iron age. The big hill used to be and island of the archipelago. But now the sea has retreated quite a bit and a new fortress was built around the 13th centuy. This new fortress is the Turku Castle.

Being a little new here at Turku City Library, i learned that this is an annual tradition here to bicycle to some interesting site nearby in the springtime, and that’s fantastic of course (kuka tietää mitä on ”tyhy-toiminta” englanniksi?)

There is also a mansion next to the big rock. The site is administered by a foundation, and part of the Turku University. They have an interesting museum there, with several historical exhibitions and art exhibitions too.

Museums and museum-people fascinate me (remember, they are our sisters and brothers), so i had a little chat with a member of the staff there (aargh i didn’t catch her name). I asked about their cataloguing work, and she told me so far they have catalogued objects, and also would like to catalogue all the buildings in the area. We talked some stuff about education to become librarians and museum-people. Then we also talked about collection management in museums and libraries… and soon we were talking about KDK, (Kansallinen digitaalinen kirjasto, National Digital Library of Finland). KDK is a bit special because in addition to libraries, it has  museum and archive colletions in it too, all in a unified user interface… it’s a bit like a national Europeana really. Anyway i told her about those KDK and Europeana, and she said they are now converting their database so they can join Musketti, a database system for finnish museums… then KDK too. This is great, because i am currently working here in Turku to prepare KDK so that it will be suitable for the Vaski-consortia in this area and for finnish public libraries in general. I want to help the Linnavuori museum-people to join KDK if i just can!

Down to the mansion

The bicycling trip was about 20km, so it’s a great little daytrip if you want to visit a nice, interesting site close to Turku.

Thanks to Krisse, our excellent guide who told us a lot of interesting stuff about the site, thanks the museum-person for chats and also to everyone who joined the tour.

Axiell saa palautetta; miten parannettaisi tilannetta?

Axiell

Ei kannata missata Kirjastot.fi:ssä käytävää keskustelua Axiellista sekä PIKI-alueen verkkokirjastouudistuksesta. Heikki Poroila aloitti blogissaan otsikolla PIKI-uudistus Tampereella epäonnistunut – asiakaspalaute murskaavaa ja sittemmin keskustelua on käyty Kirjasto-kaapelin puolella.

Jos minulla olisi kirjasto, se olisi varmasti Auroraton ja luultavasti Arenaton. Kirjastojen ja yritysten suhde on kiusallinen, eivätkä kirjastojen suhteet Axielin kanssa tunnu kuulopuheideni mukaan olevan kovin lämpimät. Tämä varmaan tiedetään Axiellissa kyllä, mutta itselleni lähinnä HelMetin Innovative -umpiossa kasvaneena epäluottamuksen määrä on kuitenkin ollut yllätys. Tilanne ei tietenkään ole kenenkään etu, ei kirjastojen, ei Axiellin eikä Suomen kansan etu.

Hyvä kuitenkin että tätä keskustelua käydään. Eilen taas seikkailin avoimen lähdekoodin maailmassa, ihailusta pakahtuneena. Aivan eri maailma. En nyt tarkoita tuotteita (siis tietokoneohjelmia) vaan avointa lähdekoodia kokonaisuudessaan. Mitä tapahtuisi jos avaisimme Axiellin kanssa tai ilman Axiellia jonkun issue trackerin, jonne dokumentoisimme ohjelmistohankkeitamme? Voisimme tehdä sen heti, siihen ei kauaa menisi sillä Kirjastot.fi on pitkään tarjonnut alallemme keskitettynä projektinhallintatyökaluna Redmineä.

Julkiset ongelmien raportointi-, dokumentointi- ja seurantatyökalut ovat olleet arkea avoimen lähdekoodin maailmassa vuosikausia. Vaikka Axiellin Arena ja Aurora -tuotteet eivät avointa lähdekoodia olekaan, voisimme aivan hyvin valita tehdä projektinhallintaa avoimesti, mieluusti Axiellin kanssa yhteistyössä.

Tässä vielä täydellisyyden (ja tautologian) vuoksi Kirjasto-kaapeli -foorumille kirjoittamani haaste:

Hyvää keskustelua täällä. Mutta hmm-hmm miten voitaisi parantaa tilannetta?

En tiedä moniko meistä tuntee esim. issue trackereiden kaltaisia projektinhallintatyökaluja enkä tiedä millaista ohjelmistoprojektien hallintaa Axiell sisäisesti tekee, mutta ehdotan, että avaamme julkisen issue trackerin.

Kirjastot.fi on jo pitkään tarjonnut Redmine -ohjelmistoa kirjastojen erilaisiin projektinhallintatarpeisiin, olen itse käyttänyt sitä 23 asiaa -verkkokurssin ja Suomen EuropeanaLocal -hankkeen yhteydessä. Redmine on ihan hyvin toimiva ongelmapohjaiseen projektinhallintaan, tosin en ole mikään projektinhallinnan ammattilainen enkä ole aktiivisesti käyttänyt montaakaan vastaavaa ohjelmistoa. Avoimen lähdekoodin maailmassa joitain yleisesti käytettyjä ovat Bugzilla, Launchpad, Trac (mm. Europeana), SourceForge, Google Code, Redmine.

Tällaisethän ovat tuolla ”Oikeassa Maailmassa”, kirjastokuplamme ulkopuoellla aivan arkipäiväisiä ohjelmistonkehityksen työkaluja. Avoin lähdekoodi ei ole edellytys tällaisen järjestelmän käyttämiseen (vaikka avoin lähdekoodi on tietenkin parempi asia kuin estetty lähdekoodi).

Vaski-kirjastoissa ollaan ottamassa käyttöön Auroraa. Asiakasliittymäksi tulee KDK, jota pilotoimme. Henkilökohtaisesti olen valmis sitoutumaan yllä kuvailemani kaltaiseen järjestelyyn käyttää jotain issuetrackeriä. Itseasiassa olisin hyvinkin kiinnostunut jos me Axiell -tuotteita kehittävät kehittävät päättäisimme ottaa tuollaisen jokapäiväikseksi työkaluksemme ja yhteistyöalustaksemme.

Olisiko kiinnostuneita? Tämä on erityisesti suunattu kollegoilleni Vaski-kirjastossa, Axiellille ja Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluyksikölle, sekä mukaan haluaisin tietenkin kollegoita muualtakin jossa Axiellin kanssa toimitaan. Äkkiseltään tuntuisi hyvältä perustaa omat issue trackerit Axiellin Auroralle ja Axiell Arenalle, ja KDK:llekin olen kaipaillut sellaista. Miten on?

Into Eternity, elokuva kulttuuriperinnön pitkäaikaissäilyttämisestä

100 000 vuotta tulevaisuutta

Oletteko nähneet Suomeen rakennettavaa ydinjätteen loppusijoituspaikkaa Onkaloa käsittelevän Into Eternity (suom. Onkalo – Säteilevä hauta) -elokuvan? Olin sen julkistusnäytöksessä Bio Bristolissa viime vuonna, ja se on kummitellut mielessäni siitä asti.

Periaatteessahan elokuva käsittelee siis ydinjätteen sijoittamiseen liittyvää problematiikkaa, Onkalo-hanketta ja sensemmoista. Tämä on mielenkiintoista (ja melko hiuksia nostattavaa) tietenkin, mutta kehoitan kaikkia katsomaan Into Eternityn myös informaationhallinnan, viestinnän sekä aikapolitiikan näkökulmista. Näihin kaikkiin on elokuvassa erittäin hyvää syötettä.

Yksi probleema joka Onkalo -hankkeeseen ja ydinjätteen loppusijoittamiseen liittyy, on sen viestiminen tulevaisuuteen, että ”tämä on vaarallinen paikka, älä tule tänne”. Egypti on nyt levottomuuksineen uutisissa, ja sikäläisistä kultturiperinnön varjelusta menossa olevien mellakoiden keskellä tämä elokuva ja aihe mieleeni tulikin. Kuten Into Eternityssä kerrotaan, egyptiläiset yrittivät aikanaan viestiä tuollaista viestiä hamaan tulevaisuuteen noin 5000 vuotta sitten ja hehän tietenkin epäonnistuivat; pyramidit on ryövätty moneen kertaan.

Ydinjätteen loppusijoituksessa aikajänne on noin 100 000 vuotta. Tämän ajan yli pitäisi pystyä kommunikoimaan, mitä Onkaloon on varastoitu, miksi ja kenen toimesta. Kaksi vastakkaista periaatetta tähän komminikointiin ovat nämä: joko ollaan hyshys ja yritetään olla kiinnittämättä huomiota toivoen, ettei kukaan mene seuraavan 100 000 vuoden aikana kaivelemaan nyt rakentamiimme, Onkalon kaltaisiin loppusijoituspaikkoihimme. Toinen vaihtoehto on yrittää mahdollisimman ymmärrettävästi kertoa tulevaisuuden olennoille, mitä olemme varastoineet. Emme voi tietää ketä täällä maan pinnalla tuolloin liikkuu, joten viestintää ei voida rakentaa millekään tuntemallemme kielelle. Into Eternityssä esitellään taiteilijoiden laatimia kuvia, joihin on yritetty tallentaa yleisesti ymmärrettävää viestiä vaarasta. Taiteentutkimuksen keinoin on etsitty muotoja ja sommitelmia, joiden ajatellaan toimivan kulttuurista riippumatta. Emmehän voi muutamien tuhansien vuosien kokemuksella olettaa, että ihmissivilisaatio jatkaa keskeytymätöntä, kulttuuriantropologien haaveiden mukaista kehitystään. Tällaiset viestintäpyrkimykset saavat nykyiset, ”kansallisuuteen” ja ”etnisyyteen” perustuvat käsityksemme ”monikulttuurisuudesta” vaikuttamaan entistäkin naurettavimmalta. Elokuvan traileri aukeaa noilla mainituilla grafiikoilla:

Lisätietoa elokuvasta löydät sen omilta webasivuilta, IMDb:stä, Wikipediasta ja metacriticistä a Twitteristä sekä @intoeternity että #intoeternity. Kirjastojen aineistotietokannat eivät edelleenkään kerro kulttuurijulkaisuista mitään hyödyllistä, joten en turhaan linkitä niitä tähän nyt. Michael Madsenin haastatteluja löytyy esim. Friends of the pleistoscenestä tekstinä ja YouTubesta videona.

Koko elokuva on näköjään YouTubessa, liitän sen tähän alle. Jos haluat ennemmin ladata elokuvan, löytyy Magneetti-linkki esim. tästä.

Into Eternity (suom. Onkalo–Säteilevä hauta) – suosittelen kirjastolaisille ja kaikille kollegoilleni muilla informaatioaloilla. TIP!

PS. Kirjoitin tämän Aboa Vetus/Ars Nova -museon kahvilassa, ennen kuin kiersin Turun keskiaikaista historiaa käsittelevän näyttelyn. Keskiajasta on 800-400 vuotta. Näyttelyä kiertäessäni en voinut olla ajattelematta miten lyhyt aika se onkaan. Silti käsityksemme tuon ajan Turuta perustuvat hatariin kirkonkirjojen merkintöihin, pariin karttaan, sekä kaivauksissa löytyneisiin esineisiin tai pikemminkin niiden palasiin sekä näiden tietojen yhdistelyyn muuhun historiantutkimukseen.

Datat auki hallituksen päätöksellä, jos ei muuten

Hei kirjasto: avaa datas tai ne avataan (kuva Arja Lento / YLE, sori et förasin)

Avoin data (l. Open Data) etenee Suomessakin. Twitteristä sattui silmiin juuri Ehdotus valtioneuvoston periaatepäätökseksi julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä (52KB PDF). Kymmensivuisen tekstin tiivistelmä:

Periaatepäätöksen linjaukset esittävät tarvittavat toimenpiteet julkisten tietovarantojen saatavuuden ja uudelleenkäytön lisäämiseksi yhteiskunnan kaikilla alueilla. Linjaukset sisältävät kehittämistoimet tietopolitiikan ja lainsäädännön selkeyttämiseksi, käyttöä mahdollistavien rakenteiden ja käytänteiden luomiseksi sekä palvelu- ja sovelluskehityksen edistämiseksi.

Tietopoliittisilla linjauksilla tavoitellaan sitä, että julkisen sektorin digitaaliset tietoaineistot ovat avoimesti saatavilla ja uudelleenkäytettävissä yhtenäisin, selkein ja kaikille tasapuolisin käyttöehdoin. Tietoaineistoja tarjotaan kustannustehokkaasti, jolloin kansantalouden kokonaisedun kannalta tietoaineistot ovat pääsääntöisesti maksuttomia käyttäjälle. Samalla budjetoinnin ja tulosjohtamisen kautta on huolehdittava tietoaineistojen laadusta ja ylläpidosta.

Koko yhteiskunnan käyttöön luotavan tietoinfrastruktuurin avulla voidaan tietoaineistoja tarjota tehokkaasti. Hallinnonalojen tulee tunnistaa ja kuvata tietoaineistonsa uudelleenkäyttöä varten. Tietosisältöjen yhtenäiset kuvailutiedot ja palveluhakemistot helpottavat tiedon käyttöä. Luovutettavissa olevat tietoaineistot saatetaan koneluettavassa muodossa ja avoimilla rajapinnoilla käyttäjille. Tietoaineistojen tarjontaa ja käyttöä edistämään tulee luoda tarvittavat tukipalvelut. Avoimen tietoinfrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito turvataan pitkäjänteisellä rahoituksella.

Palvelu- ja sovelluskehityksen edistämiseksi tarvitaan yhteistyömalleja ja kannustimia. Julkisessa hallinnossa kehitetään avoimen tiedon kulttuuria ja tuetaan kehittäjäyhteisöjen toimintaa. Alan tutkimusta ja kansainvälistä yhteistyötä tulee vahvistaa. Kokeilevaan toimintaan on panostettava erityisesti laajaa kysyntää edustavien tietoaineistojen avaamiseksi ja yhtenäisten käytänteiden luomiseksi.

Teksti on vielä luonnosvaiheessa. Suomessa kirjastot ovat lähteneet erittäin heikosti mukaan datansa avaamistalkoisiin (lue: “datan piilottelun lopettamistalkoisiin”). Jos dataansa ei halua auki, niin nyt vähän äkkiä kampanjoimaan tätä hallituksen periaatepäätöstä vastaan… jos rahkeita riittää. Henkilökohtaisesti en usko että kukaan tätä trendiä sinänsä vastustaa, vaan jahkailu on johtunut siitä, että kirjastolaiset ei vieläkään ymmärrä mitä avoin data tarkoittaa, emmekä ole ottanut asiaksemme selvittää. Katsokaas alkajaisiksi vaikka avointa dataa käsittelevät kirjoitukset Sorvipenkin äärellä -blogista, Kirjastot.fi:n Labsin blogista ja tästäkin blogista. Noh, ei se mitään, asia etenee ilman meidän omaa ymmärrystä ja tahtoa ei tarvita jos asia tulee hallitusohjelmaan tai muutoin säädellään meidän ulkopuolelta.

Kirjaston bibliografisen datan avaamisen ensiaskeleet ovat nämä:

1. ilmoita luetteloijille aikeista, jotta tietävät
2. juttele Labsin kanssa
3. dumppaa tietokanta
4. lähetä dumppi kirjastojen avoimeen datavarantoon data.kirjastot.fi
5. viesti (Suomi.fi, Kirjasto-kaapeli, Kirjastolehti, lehdistö)
6. profit!

Kohta 3 sujuu Origosta muistiinpanojeni mukaan näin: Aineistonhallinta->Vienti->ei hakuehtoja->valitse kaikki->Hyväksy valinta. Tiedostomuodoksi ISO-2709 ja tallenna johonkin omalle tietokoneelle. Yritän muistaa tehdä opetusvideon joskus kun olen Origon äärellä. Dumppaaminen kestää Varsinais-Suomalaisessa, keskikokoisessa kirjastossa kolme neljä tuntia. Ei tiedostokaan ole suuri, Vaski-tietokanta on 763MB.

PallasPro-asiakkaat voivat tilata dumpin Axiellilta (älä maksa liikaa (tonni on liikaa)), tilauskoodi moihaluttaistietokantadumppiosakohteineeniso2709siirtoformaatissajamerkistökoodauksenavaikkapamarc8. Mitenkäs se Voyagerista, Primosta ja muista järjestelmistä käy?

Euroopan yhteisen digitaalisen kirjaston Europeanan Data Provider -sopimuksessa (Europeana Aggregators’ Handbookin liitteenä, s. 44) on myös sovittu, että Europeanaan toimitettava data avataan (kts. artikla 4, Licence of rights for Metadata from Data Provider to
Third Parties, PDF:n s. 47). Epä-kaupallisuus -poikkeuksesta ollaan luopumassa, kuten Tapani vastikään kirjoitti Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymän blogissa, otsikolla Europeanan reunoilta. Ja KDK:honkin liittyy omat sopimuksensa, jossa tällaisista asioista sovitaan. KDK -pilotoinnissa meitä on vajaa tusina, seuraavassa KDK-aallossa kymmeniä lisää.

Miten me kirjastoalalla hoidettaisi toi valtioneuvoston periaatepäätöksen luonnoksen neljäs kappale? Asiakas-workshoppeja MARCista? Auts.

Helsingin Sanomat on tarttunut mahdollisuuteen keräillä vielä PR-pisteitä Open Data -buzzista julkaisemalla kustantamovertailunsa tuloksen datat (csv).

Helsingin Sanomat vertaili kustantajien kirjallista laadukkuutta antamalla pisteitä niiden julkaisemien kotimaisten kaunokirjojen saamille palkinnoille, ehdokkuuksille, myyntitilaston kärkisijoille ja käännöksille vuosina 2000–2010.

Tämä jos mikä kiinnostanee kirjastolaisia. Näitä voisi leipoa yhteen esim. kirjastojen kuvailudatan kanssa ja sitä kautta katsoa vaikkapa risteävätkö palkituimpien teosten asiasanat kirjastoon lainatuimpien teosten asiasanojen kanssa. Tämä edellyttää sitä, että lakkaamme piilottelemasta dataamme asiakkailta ja yhteiskunnalta, ja myös itseltämme ja kollegoiltamme.

Avoimen Dataan liittyvien, ilmaisten PR-pisteiden jako päättyy, kun hommasta tulee normaalitoimintaa, ja asiaahan siis odotellaan seuraavaan hallitusohjelmaan. Pistäkääs siis töpinäksi.

Hoi Tampere/PIKI, ette varmasti kerkeä avoimeksi dataksi bibliografisine datoinenne ennen Turkua/Vaskia :^) Kymppi vetoa!

KDK Spotifyssä

KDK on Spotifyssä

Terveisiä Kansallisen digitaalisen kirjaston eli KDK:n pilotoinnin ääreltä Turusta. Paraikaa rakennellaan yhteyttä Vaski-kirjastojen taustajärjestelmästä Axiellin PallasProsta ExLibriksen Primoon, Axiell LMS Web Services -rajapinnan yli. KDK:n kuulumisia löydät jo internetistä tietenkin hankkeen omilta KDK 2011 -sivuilta, Twitteristä (@KDKHanke) sekä asiakasliittymän omasta blogista.

Lisäksi löydät KDK:n myös Spotifystä.

Katso myös muita KDK-juttuja YouTubesta. Me kirjastoammattilaiset emme kutsu sitä että löytää asiaan liittymättömiä tuloksia ”virheiksi”, vaan serendipiteetiksi 😉

Vilkaisu vuoteen 2011

Vuosi vaihtuu. Katsotaas mitä on tulossa; itkutipaton tammikuu 2011 (pelkästään Facebookissa ilmoittauneita on peräti 454 henkilöä), järjestämämme Cycling for libraries -pyöräilykonferenssi Kööpenhaminasta Berliiniin tapahtuu alkukesästä, hyvin herkulliseksi hankkeeksi osoittautunut KDK tulee käyttöön alkaen yleisten kirjastojen osalta täältä Turusta ja sitten pian laajentuen. Tulevan vuoden aikana  vaihdamme Varsinais-Suomen kirjastokimppamme Vaskin PallasPro -taustajärjestelmän Auroraan ja samalla FinMARC vaihtuu MARC21:een. Näiden järjestelmäuudistusten pistetään pystyyn myös julkaisujärjestelmä, nähtävästi siten että se on tulee OKM:n alaisten kirjastojen käytettäväksi.

Mitäs muuta? Rakenteilla oleva kirjastoalan yhteinen intranetti otetaan käyttöön, yhteisluettelo-hanke etenee ja Kirjasampokin saa ohjelmointirajapintojen lisäksi käyttöliittymän. Europeanan semanttinen tietomalli EDM astuu käyttöön ja e-kirjamarkkinat ehkä lämpenevät täällä Pohjolassakin. Itselläni on muutama koulutus jo sovittuna ja omat digitaalisen kulttuurin tutkimuksen opinnot jatkuvat Turun avoimessa yliopistossa. Toivottavasti pääsen käymään 77. IFLAn WLIC -konferenssissa Puerto Ricossa. Ja tietenkin asuinkaupunkini Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki ja luminen talvi lupaa sammakkomiesten mukaan kuumaa kesää. Vuoden ensimmäinen päivä on vieläpä caturday.

Kun tuota ylle koottua listaa katsoo, se näyttää saumattomalta. Loistavaa!

KDK:sta kirjoittelen kuulumisia täältä Turusta kohtapuolin. Pahoittelen ettei täältä ole vielä kuulunut julkisesti oikein mitään, vaikka olen ollut jo muutaman kuukauden Turussa. KDK:n on Twitterissä (@kdkhanke) ja asiakasliittymän etenemisestä saa uutisia sen omasta blogista, ottakaapa sekin seurantaan.

En nyt millään keksi kuvitusta tähän kirjoitukseeni joten menkööt ilman. Jos lukijoille tulee mieleen joku hyvä kuvitus, niin laittakaapa kommenttiin.

**** HYVÄÄ UUTTA VUOTTA TYYPIT ****

E-kirjat – kirjaston kohtalon kysymys?

E-kirja -seminaarin tallenteet ovat katsottavissa verkon kautta

Eilen Entressen kirjastossa oli E-kirjat – kirjaston kohtalon kysymys? -tapahtuma. Sisäänheittoteksti on tällainen:

Mitä e-kirjojen kehitys merkitsee yleiselle kirjastolle? Miten takaamme kansalaisten vapaan pääsyn tietoon/ pysyvän oikeuden lainata kirjallisuutta maksutta kirjastosta riippumatta siitä, missä muodossa kirja julkaistaan? Miksi laillisen e-aineiston hankkiminen on hankalampaa kuin laittoman? Tekijänoikeudet?

Tapahtuma onneksi tallennettiin, ja löytyy kahdessa osasta täältä (1 tunti 15 min) ja täältä (10 min). Suomen kirjastoseuran pj:n Jukka Relanderin johtamassa paneelissa äänessä olivat Sari Enckell-Jylhä (Akateeminen Kirjakauppa),  Ari Hakkarainen (klaava.fi), Paula Mikkonen (FinELib), Jukka-Pekka Pietiäinen (Suomen tietokirjailijat ry), Viveca Still (Opetus- ja kulttuuriministeriö), Sirpa Tilli, (Kirjavälitys) sekä Fredrik Rahka (Otava). Jukka esittelee panelistit ensimmäisen videon noin 6:50 alkaen.

En valitettavasti päässyt livestreamin äärelle, mutta kuuntelin tallenteen (näkemistä ei juuri ole) iltasella ja mietin nyt jälkeenpäin mitä keskustelusta oikeastaan jäi mieleen. Tietenkin perinteiset ”sisällöt on tärkeimpiä” ja ”kyllä kirja sentään on paras mahdollinen käyttöliittymä” -argumentit kuultiin moneen kertaan, samoin että tekijänoikeudet ”ovat haaste” ja ihmeteltiin että mikähän se mahtaa olla se kirjastojen rooli tulevaisuudessa. E-kirjojen formaatitkin ovat vielä vakiintumattomia eikä koko e-julkaisuasiaan voi kirjasto ottaa kantaa ennenkuin joku jälleenmyyjä voi myydä meille näitä ihmeellisiä, ihmeellisiä e-kirjoja.  Klassikkokamaa. Asiaa tuntemattomien kannalta on hyvä että panelistit puhuivat myös omistamisen muuttumisesta, ”omistaminen” on hieman outo ajatus elektronisessa maailmassa. Myös lainaamisesta puhuttiin, joka nivoutuu tähän omistamiseen, me kirjastothan emme välttämättä omista e-aineistojamme, joten lainaamme niitä eteenpäin niiden omistajan luvalla (=lisenssillä). Syvempiä vesiä kolusi Jukka-Pekka Pietiäinen, vauhtiin päästyään. Terkut hänelle!

Keskustelun myötä yritettiin useampaan kertaan muistutella, ettei kirjaa, e-kirjaa ja e-kirjan lukulaitetta ole mitään syytä sekoittaa toisiinsa, kyseessä ovat täysin eri asiat. Tämä on tietenkin totta ja tuntuu ehkä hieman koomiselta asiasta muistutella, mutta nämä menevät aika monesti edelleen sekaisin. Ongelmana on fiksaatio sanaan ”kirja”. Vaikka paneelinkin aikana mainittiin monia julkaisuja jotka ovat oikeasti e-kirjoja, näistä käytettiin sellaisia termejä kuin ”raportti” tai ”mietintö”. Niissä kaikissa on etukansi, nimiölehti, sivunumerot, ”sivuja”, paljon, paljon sanoja tietyssä järjestyksessä ja lopulta viitteet sekä takakansi. Niillä on ISBN-numerotkin. Silti miellämme ne raporteiksi ja mietinnöiksi, jotka käsittelevät esimerkiksi lähitulevaisuudessa odotettavaa kirjan murrosta e-kirjaksi.

Mitä tuohon muutokseen an sich tulee, niin keskustelussa tietenkin toisteltiin että olemme nyt jonkinlaisen muutoksen keskellä. Onkohan joskus ihan oikeasti ollut olemassa aika, jolloin ei ole ollut muutosta meneillään? Tässä kohtaa on syytä vinkata Gote Nymanin loistava TEDxHelsinki-esitys Mitä he oikein odottivat?

Nasevista kommenteistaan tunnettu Jukka Relander tokaisin jossain vaiheessa itsekin tietokirjailijana, että kolmesta luennointikeikasta saa paremman tilin kuin kirjan kirjoittamisesta. Tämä on ihan hyvä huomio; voinee päätellä, ettei ainakaan tietokirjoja kukaan kirjoita niiden suurten taloudellisten merkitysten vuoksi. Vieläkö tämä on jollekulle yllätys? Jukka muistutti myös, että tietokirjojen rahoitus tulee oikeasti aivan muualta kuin kirjojen myynnistä, joten eikö se nyt olisi aivan sama laittaa sisältö avoimeen jakoon. Niinpä. Mutta ei; avoimeen jakoon teoksilla on mahdollisuus päästä 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Tietenkin kiinnostus sata vuotta vanhoihin tieto- ja oppikirjoihin on vain historiallinen. Ei ole vielä ihan valmis tämä tietoyhteiskunta.

Varoituksena korkeasta verenpaineesta kärsiville, että Jukan kerrottua nähneensä miten Amazonin Kindlen DRM kierretään, totesi joku panelisti tähän ykskantaan: ”siis sähän puhut piratismista. Me voidaan uhkailla piraatteja” (no vähän pidemmin sanakääntein kyllä). Tämä on syytä ohittaa silmien pyöräytyksellä; panelisti vain vitsailee tai on väliaikaisesti pahuuuden riivaama eikä häntä ole syytä tässä kohtaa ottaa tosissaan.

Erillisessä videossa (se pienempi 10 minuuttinen) olevien loppupuheenvuoroissa nostetaan esille pari asiaa: ensimmäinen koskee pitkäaikaissäilytystä. Katso KDK PAS. Toinen koskee sähkö- ja äänikirjojen arvonlisäverotusta. Näillä se on 22%, ns. tavallisella kirjalla 9%. En tiedä mitä te veroista ajattelette, mutta minusta verot on ihan kiva juttu. Sitten todetaan että tulevaisuudessa saattaa lukemis- ja julkaisukulttuuri tulevaisuudessa muuttua ja ehkäpä jopa teksti, kuva ja video voivat yhdistyä (pliis, itse luet tätä paraikaa internetistä).

Otetaas tässä kohtaa hieman ASIAANLIITTYVÄÄ HUUUUTOOOAAAARARRRGGGH.

Mainitsin tapahtuman ja sen tallenteet lyhyesti myös Turun kaupunginkirjastossa pidettävässä Sähköinen kirjasto -blogissa.

Vastausta tapahtuman varsinaiseen kysymyksenasetteluun ei paneelissa löydy eikä oikein etsitäkään mutta kaikki tyynni tässä keskustelussa tuodaan aika kattavasti esille erilaiset e-kirjaa koskevat asiat. Kannattaa siis katsoa. Kiitos Jaakolle ym. espoolaisille tilaisuuden tallentamisesta ja järjestämisestä. Kiitos kuuluu tietenkin myös panelisteille.

Sertifiointi menetelmäksi kirjastojen ohjaukseen

DINI-Zertifikat 2010 für Dokumenten- und Publikationsservices

Saksan reissulla juttelin KOBV:n aivan uskomattoman loistavien tyyppien kanssa (kuvittele maakunnallinen Kirjastot.fi). Tuli puheeksi, että Saksassa on Deutsche Initiative für Netzwerkinformation e. V. eli DINI -yhteenliittymä, jonka idea on seurata ja koordinoida kirjastojen verkkopalvelujen kehittämistä.

DINI on laatinut sertifikaatin julkaisuarkistoja (”repositorioita”) varten (yök PDF). Kriteerit ovat sangen laajat. Esimerkiksi arkistolla pitää olla kirjallinen tietoturvapolicy, metatieto pitää olla noudettavissa ulos arkistosta ilmaiseksi, sen tekninen toiminta pitää olla dokumentoitua, tietyt tukipalvelut pitää olla tarjolla aineistoa tallentaville henkilöille, sopimuksissa julkaisuarkistolle ei saa siirtyä ulossulkevia immateriaalioikeuksia, julkaisuarkiston tulee määritellä kullekin dokumentille pysyvä tunniste (esim. DOI tai urn:nbn), indeksointipolicy pitää olla olemassa, järjestelmän tulee käyttää saksalaista Dewey:n luokitusjärjestelmää. Myös tilastointia ja pitkäaikaissaatavuutta käsitellään.

Näiden vaatimusten lisäksi DINI-sertifikaatti listaa suosituksia, esimerkiksi julkaisuarkiston pitää tarjota tukea aineiston siteeraamisessa ja kursseja rakenteellisesta kirjoittamisesta.

DINI:n sivuilta löytyy tietenkin lista sertifikaatin laatimiseen osallistuneista asiantuntijoista sekä julkaisuarkistoista, jolle sertifikaatti on myönnetty.

Saksalaiset kollegat kertoivat, että DINI-sertifikaatti on Saksassa saanut niin arvokkaan aseman, että käytännössä kukaan ei halua perustaa arkistoa ilman kyseistä sertifikaattia. DINI-sertifikaattia pidetään arvokkaan laadun takeena.

Tässä mallissa on monta asiaa oikein.

Sertifiointi toteuttaa ”pehmeää valtaa”. Julkaisuarkisto saa tietenkin olla sellainen kuin sen pystyttäjä haluaa. Mutta markkinamekanismi ajaa kohti sertifioimista. Ja kun yhdellä on se, muut eivät halua olla huonompia. Myös itse sertifikaatti on kilpailuasetelmassa suhteessa muihin sertifikaatteihin.

Yleisesti ottaen tämän kaltainen vallankäyttö istuisi erittäin mainiosti suomalaiseen kirjastomaailman malliin, jossa kunnilla ja muilla kirjastojen katto-organisaatioilla on paljon autonomiaa. Tunnustetut toimijat, joilla ei ole todellista valtaa puuttua toisten asioihin, voisivat painostaa sertifiointijärjestelmällä. Alallamme sekä osaaminen että valta ovat erittäin hajallaan, sertifikaateilla osaamista voitaisi koota vallaksi nyt olemassa olevien valtaorganisaatiorajojen ylitse.

Tällaisina tunnustettuina toimijoina mieleen tulevat ainakin Kirjastot.fi, Kirjastot.fi Labs mahdollisesti yhteydessä muiden pohjoismaisten kirjasto-laboratorioiden kanssa, yleisten kirjastojen neuvosto YKN, IFLA, EBLIDA, Suomen kirjastoseura, Suomen tieteellinen kirjastoseura, Informaatiotutkimuksen yhdistys tai vaikkapa ns. nuorkirjastolaisporukka.

ELY-keskuksilla eikä Opetus- ja kulttuuriministeriölläkään ei paljoakaan valtaa pakottaa kuntien kirjastotoimintaa, mutta sertifioinnin kaltaista pehmeää valtaa voisi hyvinkin käyttää. Näenkin ministeriössä paraikaa laatimisen alla olevat laatusuositukset juuri sertifikaattina, vaikka ei niitä sellaisiksi kutsuta. Idea on kuitenkin sama: osoittaa mitkä kirjastot täyttävät tietyt laatusuositukset ja mitkä eivät. Samoin KDK:n ja KDK-yhteensopivuuden voi nähdä sertifikaattina. Yhteisluetteloa rakennettaessa tulee laadittua edellytykset siihen liittymiselle ja näin yhteisluetteloon mukaan kelpaaminen on aineistotietokannan laadun tunnustus.

Sertifiointia voisi tehdä mitä erilaisimmin kriteerein. Esimerkiksi nuorkirjastolaisporukalla voitaisi lanseerata sertifikaatti vaikkapa henkilökunnan vaihtuvuuden perusteella; arviointia voisi tehdä johtoportaan liikkuvuuden sekä rekrytoinnin kannalta. YKN voisi ylläpitää linjakuria eväämällä sellaisilta jäseniltään sertifikaatin, jotka toimivat YKN:n yhteisen strategian vastaisesti. Kirjastot.fi voisi sertifioida kirjastojen verkkopalveluja ja alamme opiskelijat voisivat arvioida organisaatioita, joissa tekevät harjoittelujaan.