Muistutus: e-kirja on tiedostoon tallennettu webbisivu

Tuija Aalto jututti kirjamessuilla Finn Lecturan Mikko Tirrosta: e-kirjan teko muistuttaa lähinnä nettisivun tekoa. Metadatakin on leivottu kirjan sisään. Oletko koskaan kurkistanut e-kirjan sisälle? Esimerkiksi ePubit aukeavat kuten normaalit .zip -tiedostot.

Tuijan uusi kirja Kuinka olla avoin – työelämän uudet viestintätaidot on julkaistu vastikään (Finn Lectura, 2012, ISBN 978-951-792-549-5).

Kurkistus yksinkertaisen e-kirjan sisään (artikkelini Kirjasto 2010–Lukijat, tekstit ja verkko -teoksessa)

Advertisement

Kirjasto 2010 loppuunmyyty jo

Minulla oli ilo olla mukana kirjoittamassa Kaisa Hypénin toimittamaa tekstikokoelmaa Kirjasto 2010–Tekstit, lukijat verkko yhdessä mitä mainioimpien muiden kirjoittajien kanssa. Kustantajamme BTJ otti kirjasta 400 kappaleen painoksen, ja kuulin pari päivää sitten Kaisalta, että teos on jo loppuunmyyty. *gasp*. Ostajat lienevät lähinnä kirjastoja ja HelMet-alueellekin teoksia on hankittu peräti 23 kappaletta (tai kts. Frankista). Kaikki tekijäkappaleeni olen jo vapauttanut joten en valitettavasti voi paljonkaan auttaa teitä himokkaita lukijoita, jotka ette malttaisi roikotella varausjonoissa tai ahnaasti kierrellä kirjakaupoista teosta jäljittäen 😉

Sen verran voin osaltani kuitenkin tehdä, että oma tekstini Sananen yleisten kirjastojen roolista internetissä on lähdössä rinnakkaisjulkaisuun, elektronisesti. Tämä on alunperinkin ollut suunnitelmanani, jahka kirjan julkaisusta on kulunut hieman aikaa. Pamflettia en sentään jaksa alkaa painamaan. Faxi kaikkiin Suomen yleisiin kirjastoihin? Hauska ajatus, mutta käytännössä en ehkä jaksa 🙂 Mitkä teidän mielestänne olisivat hyviä tapoja julkaista teksti, onko toiveita? Blogiin se on sellaisenaan liian pitkä; 4 700 sanaa eli noin 43 000 merkkiä.

En todellakaan ole PDF-tiedostojen ystävä, mutta varmaan sellainen pitäisi olla myös koska monet niistä jostain syystä tykkäävät. Mutta varsinaisesti tietenkin HTML-tiedostona. Ja ehkä myös äänikirjana kunhan käheä ääneni hieman virkistyy ja joku kohtuullinen mikrofoni pitäisi löytää myös. Olisiko joku karismaattisella äänellä varustettu blogini lukija (tai joku tuttava) kiinnostunut lukemaan tekstin? Olisi hauska saada parikin eri äänikirjaversiota aikaan. Maksan 30€ puhtaana käpälään.

Muita kirjoituksiani kirjastamme tagin kirjasto 2010: lukijat teksti ja verkko alta ja kirjastot.fi:n Labsin blogissa oli armollinen kirja-arvio jo kauan aikaa sitten. BTJ:n sivuilta löytyy blurbi.

Julkkarit 19.11.2009 Sellon kirjastossa *<:-3

Kirjamme Kirjasto 2010–lukijat, teksti ja verkko (ISBN 978-951-692-753, BTJ, 2009) julkaistaan tapahtumassa nimeltä Kirjaston NYT,  Sellon kirjastossa Espoon Leppävaarassa 19. marraskuuta. Menkää sinne ja pliide ottakaa valokuvia, blogatkaa ja videoikaa. Itse en pääse tulemaan, sillä olen järjestämässä Kirjastovirkailijapäiviä Kajaanissa.

Kirja on siis Kaisa Hypénin kirjoittama artikkelikokoelma, ja mukana on oma tekstini Sananen yleisten kirjastojen roolista internetissä.

Tapahtuman blurbi Kirjastot.fi:n ammattikalenterissa on tämä:

Kirjastoissa työskentelee monenikäisiä ihmisiä, joilla on erilainen ammatillinen tausta, työkokemus, erilaista osaamista, erilaisia strategioita selvitä jokapäiväisestä työstä.Vieläkö tarvitaan sisältöjen tuntijaa, vieläkö perinteisillä kirjastolaisen vahvuuksilla pärjää/on käyttöä tänään? Miten tietojaan ja toimintatapojaan voi päivittää ja uudistua itse? Miten kirjastojen pitäisi osallistua ja näkyä sosiaalisissa medioissa? Mitä kirjaston pitää itse tuottaa verkkoon, millainen kirjaston ”verkkohabitus” on tai millainen sen  pitäisi olla? Miten kirjastojärjestelmiä pitäisi kehittää jne.

Näihin kysymyksiin saamme vastauksia Kirjaston NYT- seminaarissa 19.11.2009, klo 9-16 Sellon kirjastossa. Tiedossa mielenkiintoisia esiintyjiä ja oivalluksia herättäviä esityksiä

Päivän ohjelma julkistetaan viikolla 43.

Tagilla löytyy muut maininnat kirjastamme tässä blogissa.

Jee meidän kirja Kirjasto 2010 tuli painosta :)

Kaisa Hypénin toimittama kirja Kirjasto 2010–Lukijat, tekstit ja verkko (ISBN 978-951-692-753-7, BTJ, 2009) on käpälissäni. Teos sisältää erittäin mielenkiintoisia artikkeleita kaikenlaisista kirjastoa liippaavista aiheista ja mukana on myös oma tekstini Sananen yleisten kirjastojen roolista internetissä.

Kirja tulee kauppoihin ja kirjastoihin tässä syksyn mittaan, en itseasiassa edes tiedä tarkkaa julkaisupäivämäärää. Suunnitelmissa on myös julkaisutilaisuus.

Sain sopimuksen mukaan kolme tekijäkappaletta ja laitoin yhden kiertoon kollegoille heti eilen kun hain kirjat postista. Saatesanoissa kehotan tekemään merkintöjä teokseen ja laittamaan sen kiertoon parin viikon jälkeen. Toinen lähtee kiertoon huomenna opiskelutovereille ellen unohda ottaa sitä mukaan luennolle. Yhden pidän varmaan itselläni ainakin toistaiseksi, sentimentaalisista syistä.

Oma tekstini on tulossa avoimesti saataville kirjan julkaisun jälkeen.

Luetteloin kirjan LibraryThingiin (se täydentyy vielä) ja toki se löytyy myös Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta (jonne suorien linkkien teko on valitettavasti vähän niin ja näin). BTJ:n sivuilla on tietenkin blurbi ym. tietoa myös. Frank -monihausta voi vahtailla kirjan ilmaantumista kirjastoihin. Ehkä se tulee myös Amazoniin ja Google Book Searchiin. Tämä on kuitenkin kiinni jostain muusta kuin minusta.

Kirjan sisällysluettelo näyttää tältä (on muuten todella paha epäkohta, ettei kirjastoluetteloissa ole saatavilla sisällystä, sehän on aivan keskeinen tapa jäsennellä teksti):

• Kaisa Hypén: Johdannoksi: Tästä kokoelmasta, sisällöistä ja merkityksistä
• Osaamisesta ja sen soveltamisesta
  • Pirjo Tuomi: Pitäisikö kirjastossa tietää kirjoista?
    • Kirjallisuuttako kirjastoissa?
    • Kirjasto osana kirjallisuusinstituutiota: ”jokaiselle lukijalle kirja–jokaiselle kirjalle lukija”
      • Kirjastonhoitaja valitsee kirjoja
      • Kirjastonhoitaja puhuu kirjoista
      • Kirjastonhoitaja tietää kirjoista
      • … mutta tietääkö kirjastonhoitaja oikeasti kirjoista
    • ”Voiko toimia puutarhurina tuntematta kasveja? Voiko työskennellä yleisessä kirjastossa tuntematta kirjoja?”
  • Katariina Ervasti: ”Mä oon aina halunnut jonkun tällaisen ryhmän!”–Kirjoitelma lukupiireistä ja lukupiirejä vetävistä kirjastolaisista
    • Muutama sana tästä artikkelista
    • ”40 kiinnostunutta kuukaudessa, parissa!” – Lukupiirin perustamisesta ja markkinoinnista
    • ”Tää 91-vuotias Liisa on varmaan lukenut tonneittain kirjoja elämänsä aikana.” – Lukupiirin ihmisistä
    • ”Berberovan Säestäjätär! Semmoinen 90-luvun alussa ilmestynyt kirja, ei hirveen monta kappaletta saatavilla.”
    • Lukupiirin kirjojen valitsemisesta
    • ”Kauheen vapaamuotoista, erilaista kuin akateemisissa piireissä” – Lukupiirikeskustelujen luonteesta
    • ”Jos meinaa liikaa rönsyillä, niin sit mä vaan tällai kynällä pistän [koputtaa kynää pöytään].” – Lukupiirinvetäjän roolista
    • ”Tulee myönteinen kirjastosuhde, tutuksi se tie kirjastoon.” – Mitä kirjasto ja kirjastolainen saa lukupiiriltä?
    • ”Yhteisöllinen lukeminen hoitaa lukijoita.” – Mitä asiakas saa lukupiiriltä?
    • ”Tää on asiakaspalvelun uusi muoto, tää on henkilökohtaisempaa asiakaspalvelua.” – Tulevaisuudesta
• Kirjastotyö ja verkko
  • Kaisa Sinikara: Kirjastot ja verkko – Lyhyt historia
    • Tietoyhteiskunnan kehittyminen Suomessa
      • Tietoyhteiskuntaohjelmat
      • Tietotyö ja informaatioammatit
      • Hiljainen tieto
    • Tietoyhteiskunnan laajenevat aallot kirjastoissa
      • Kolme muutosaaltoa
      • Perinteisten toimintojen automatisointi 1970-1980
      • Integroitu järjestelmä muuttaa kaikkien työtä 1990-luvulla
      • Digitaalisen tietoympäristön muutosaalto vuosituhannen taitteessa
    • Verkko muuttaa myös maailmankuvia
      • Muuttuvat metaforat
      • Tulevaisuusorientaatio hyvän kirjastonhoitajan mallina
      • Tieto- ja viestintätekniikan vaikutus ajan ja paikan kokemukseen
      • Tietotekniikka ja ihmiskuva
      • Globaali kirjastomaailma
    • Missä olemme nyt?
  • Mace Ojala: Sananen yleisten kirjastojen roolista internetissä
    • Internet on kuin öö… sarja putkia?
    • Varoituksen sana metaforista
    • Internet on luomus
    • Verkko ilman instituutioita
    • Eräitä näkemyksiä kirjastosta
    • Mistä kirjasto rakentuu?
    • Kilpailusta ei ole pulaa
      • Missä kaikkialla on tarjolla aineistoja?
      • Missä kaikkialla on kokoelmia esillä?
      • Missä kaikkialla on metatietoa?
      • Missä kaikkialla on tarjolla tietopalvelua?
    • Miten kirjastot hyötyvät Internetistä?
    • Miten Internet hyötyy kirjastoista?
  • Kirjastojen on tehtävätä itsensä merkityksellisiksi Internetissä
• Uusia sovelluksia ja osallisuutta
  • Jarmo Saarti: Asiakkaat verkkopalveluiden käyttäjinä ja tuottajina
    • Käyttäjä- ja teoslähtöisyys fiktiivisten aineistojen sisällönkuvailussa
    • Fiktiivisten aineistojen tiedonjärjestämisen sovelluksia verkossa
      • Kaupallisen sovellukset
      • Verkkoyhteisöjen sovellukset
    • Uutta tekstimaailmaa luovat sosiaaliset verkkoympäristöt
    • Lukijat teosten tulkitsijoina ja fiktiivisen merkitysmaailman rakentajina
    • Haasteita kirjasto- ja tietopalvelualalle
  • Kaisa Hypén: Verkon silmässä: Kirjastot ja merkitysten verkko
    • ”Ensimmäisenä maailmassa”: ruotsalaisilla on jo sellainen
    • ”Verkko, jolla voi kävellä”: semanttisesta annotoinnista
    • Ei vain ihmisiä, vaan myös koneita varten: muutama sana ontologioista
      • Nonsense ja nonsense: Kaunokin ontologisointi
      • YSO, TAO, MAO, MUSO, ARO, KOKO… kehittyvä ontologiainfrastruktuuri
      • Ontologiat ja tietämyksenhallinta eli jos Google ei löydä, kysy kirjastosta
    • ”Kirjasto on intertekstuaalisuuden korkein potenssi”
• Kirjoittajat

Paatuneenkin verkkoon kirjoittajan on pakko myöntää, että tällaisessa ihan oikeassa, arvokkaassa julkaisuprosessissa mukana oleminen on jotenkin selittämättömällä (ja kyseenalaisella) tavalla majesteetillista 😉

Yle ja turkulaiset (ja minä) e-kirjoista

YLEn Päivä Suomessa -ohjelman 2.9. otsikko Sähköisiä lainakirjoja ja hiidenkirnuja kiinnitti tietenkin huomioni. Ohjelma on vielä Areenassa muutaman päivän ajan ja myös tekstinä otsikolla sähkökirjat saapuvat kirjaston hyllylle syyskuussa. Jutussa Turun kaupunginkirjaston Risto Suomi ja Eira Honka esittelevät sähkökirjaa YLEn Jouni Koutoselle.

Tunnereaktioni oli ristiriitainen, sillä Tiina-Emilia Kauniston suloinen, pehmeä ääni hiveli äänielimiäni väittämällä, että Turun kaupunginkirjasto on ensimmäinen yleinen kirjasto Suomessa, joka alkaa lainaamaan sähköisiä kirjoja. Samalta tuntunee, jos tulee ruoskituksi riikinkukon pyrstösulalla; onhan sähkökirjoja ollut monissa yleisissä kirjastoissa jo jonkin aikaa lainattavissa, itsekin olen radiossa niistä jutellut useaan eri otteeseen, esim. YleX:ssä (Ogg, 3:20 min) Radio Helsingissä (mp3, ~8min) kesällä 2006. Pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastoihin ja muihinkin kirjastoihin on lisensoitu Ellibs. Ohjelmaa pidemmälle kuunneltua kuitenkin selvisi, että YLE tarkoittaa sähkökirjalla laitetta, ei teosta.

Terminologia todellakin on vielä vakiintumatonta. En itse ole e-kirjojen (kummassakaan merkityksessä) ystävä, vaikka toki digitaalisessa muodossa julkaiseminen on ihanaa. No tulipa sanottua tämäkin nyt sitten ääneen. Uudelleen se tulee sanottua Kaisa Hypén toimittamassa ja BTJ:n syksyllä julkaisemassa kirjassa Kirjasto 2010–Lukijat, tekstit ja verkko (ISBN 978-951-692-753-7), jossa mukana olevassa artikkelissani Sananen yleisten kirjastojen roolista internetissä tilitän mm. seuraavasti:

Internetissä on aineistoa saatavilla käytännössä mielin määrin, mutta kirjastojen verkkopalveluissa ei ole aineistoja ensinkään. Joskus on vaikea nähdä metsää puilta: kirjastot olettavat elektronisten aineistojen (eli e-aineistojen) tarkoittavan niin sanottuja e-kirjoja, e-lehtiä tai ylipäätään kaikenlaisia entuudestaan tuttuja painotuotteita, joiden eteen on liitetty kirjain e.

Julkaisijoiden toivotaan saattavan näitä e-aineistoja kirjastojen ostettavaksi, jotta kirjaston verkkopalvelussa olisi edes jotain mielenkiintoista. E-aineistojen oletetaan muistuttavan painotuotteita kaikin tavoin: niitä ostetaan kaupasta rahaa vastaan, niitä lasketaan kappalemäärin, niissä on sivuja tai äänitteiden tapauksessa niiden kesto on mitattavissa sekunneissa, ne eivät muutu hankinnan jälkeen, ne ovat kaikille käyttäjille samanlaisia, ne on mainittu kansallisbibliografia Fennicassa, niillä on tekijä ja julkaisuajankohta, jokainen niistä on itsenäinen kokonaisuus ja jokaisella on tasan yksi etukansi, yksi nimiölehti ja yksi takakansi. Mikään näistä ominaisuuksista ei ole kuitenkaan elektroniselle aineistolle luontainen (Tuija, Yoe, Mace: Sula Pinta #31–Kirjastojen digitaalinen tulevaisuus, 23asiaa verkkokurssi, vieraana Mace Ojala).

Niin kutsutut e-aineistot pyrkivät olemaan arkaaisiin ajatus- ja toimintamalleihin (hankinta, poisto, lainauksenvalvonta) sopivia yhteensopivuustuotteita. Semmoisina ne ovatkin tarpeellisia kaikille, joille teksti ja kirjallisuus tarkoittavat kahden vasikannahan väliin sidottuja, selluloosapuurosta puristettuja lastuille painettuja kirjaimia, musiikki muovisia läpysköitä tai tietynlaisia pisteitä viidellä vaakaviivalla (jälleen selluloosapuurolastuille painettuina) tai yleisemmin kaikkea, joka voidaan tyhjentävästi kuvailla MARC-tietueisiin alun perin 1960-luvulla laadittujen luettelointisääntöjen mukaisesti.

Oho, ei tämän pitänyt mennä nyt tähän tilitykseen Tämän blogipostauksen pointti sensijaan on, että kuunnelkaa se Ylen e-radiojuttu (Tiina-Emilian äänestä nauttien) tai lukekaa se e-teksti Ylen sivuilta ja että Turussa voi kohta lainata e-kirjan (laitteen).

Lukekaa lisäksi uusi First Monday volume 14 numero 9.