”Tavarakyyti tuo kirjaston kirjat” (Ilta-Sanomat 24.3.2014)
Katohan nyt tuli puskista; Jyväskylässä on joukkoistamisideana aloitettu tällainen: vapaaehtoiset kuskaavat kirjaston varaukset polkupyörällä kotiin. Tämän Piggyback -palvelun Coreorientin Harri Paloheimo:
Kuulin syksyllä Jyväskylän suunnitelmista sulkea puolet lähikirjastoistaaan.
Ai-van mahtavaa, terkkuja Jyväskylään ja konseptiille kaikkea hyvää!
(via Tero Vainikainen)
PS en tiennyt että Ilta-Sanomat ilmestyy jo aamulla
Zoé Benoit, kirjaston residenssitaiteilija
Kuvataiteilija Zoè Benoit kerää kirjastojen lainaustoimistojen piippauksia ja äänimaisemia BIBLIOBEEP -teokseensa. Tässä on monta asiaa oikein: taiteilijaresidenssi, äänien ja äänimaisemien tutkiminen, arjen ja työn tallentaminen.
Harri Sahavirta kirjoitteli juuri hyvän jutun Kuulokulmia kirjastoon, ja omia kirjoituksiani CBC:n Sparkissa hälystä ja QWERTY:stä sekä Formatdag 2012 aiheena kirjaston ja äänen suhde.
Aurora Karamzin (kuvituskuvan lähde Finna)
Hyvää Auroran päivää kirjastoala. Ostin sinulle Kauppalehden sivuilta lahjaksi Axiell Nordicin tilinpäätöksen 2012, voit ladata sen täältä. Päiväys on 30.4.2013, ja vuoden 2013 tilinpäätöstä odotellaan piakkoin.
Itse en osaa talousluvuista paljoakaan päätellä. Aiemmin ostin Axiell Nordicin tilinpäätöksen 2011, johon voi vertailla.
DogeDC: 013
DogeDC, kirjastotieteen ja kirjastojen metadataprosessien ytimessä.
”Google Books, maailman suurin kirjasto” YLE Areenassa
Näittehän tämän Google Books–Maailman suurin kirjasto -dokumentin jonka YLE tarjoaa Areenan kautta suunnilleen joulukuun puoleen väliin asti. Guuglettelemalla löysyi alkuperäinen nimikin, H. G. Wellsiä mukaillen Google And The World Brain. Ohjaaja on Ben Lewis ja webbisivulla on monenmoista elokuvapalkintoa esillä.
Dramatisoinnista ei ole puutetta. Sehän kuuluu elokuvan henkeen. Muutamia mielestäni keskeisiä asioita on jätetty mainitsematta, esim se että Googlen digitoimat kirjat palautettiin sinne mistä olivat peräisinkin, ja joidenkin kirjastojen kanssa oli jopa diili että ne saivat myös digitoidut kopiot kirjoista. Siellä ne kirjat seisovat samoissa kirjastojen hyllyissä missä ennen Googlen skannailuakin, kaikkien luettavissa ja skannattavissa. Kirjasto-virastot, kustantajat ja kirjailijat eivät ole edelleenkään laittaneet montaakaan tikkuakaan ristiin digitaalisen sisällön ja internetin puolesta, ja Google on siinäkin mielessä erinomainen kirittäjä. Niin tai näin, kannattaa katsoa toi leffa kun se nyt on YLEn kautta saatavilla. Mittaa on about tunti.
Lausuntoja leffaan ovat jakaneet sellaiset isonimiset usual suspectit kuin Lawrence Lessig, Kevin Kelly, Jaron Lanier, Brewster Kahle, Clay Shirky, ja ilokseni myös (Paul Otletista kirjoittanut) W. Boyd Rayward. Rikkana rokassa Jean-Noël Jeanneney.
The story of the
mostneljänneksi ambitious project avoimen lähdekoodin, Wikipedian ja Creative Commonsin jälkeen [blog. huom.] ever conceived on the Internet. In 2002 Google began to scan millions of books in an effort to create a giant global library, containing every book in existence. They had an even greater purpose – to create a higher form of intelligence, something that HG Wells had predicted in his 1937 essay ”World Brain”. But over half the books Google scanned were in copyright, and authors across the world launched a campaign to stop Google, which climaxed in a New York courtroom in 2011. A film about the dreams, dilemmas and dangers of the Internet.
Alla vielä traileri. On siinä onneksi muutakin kuin hyvin huolestuneita setä-ihmisiä.
Tulipalo Internet Archivessa
Keskiviikkona Internet Archiven skannauskeskuskessa on ollut tulipalo (kts Scanning Center Fire–Please Help Rebuild). Henkilövahingoilta säästyttiin, eikä dataakaan menetetty, mutta paloon jäi tuoreimman tietoni mukaan 600 000 USD:n arvosta. Tietoa ja linkki varainkeruuseen löytyy IA:n blogista sekä Twitteristä @InternetArchive.
[Via @TheLib]
Lukekaahan Ville Tikkasen kirjoitus mitä on Kirjasto kaikille, minulle ja meille. Avoimet (ohjelmointi)rajapinnat (l. APIt), niitähän on tietyissä piireissä kirjastoissakin unelmoitu, osana avoimempaa ja yhteisöllisempää kirjastoa.
Sorting Out Sortingin havainnollistavaa grafiikka
Mistä kirjastotyössä on kyse? Tiedon tasapuolisen ja vapaan saatavuuden turvaamisesta? Elinikäisestä oppimisesta? Tiedontarpeiden tyydyttämisestä? Humaanista ihmiskontaktista joka välittää aidosti™? Tietoyhteiskuntataitojen takaamisesta vauvasta vaariin? Googlea paremmasta tiedonhausta syvästä webistä? Sananvapauden puolustamisesta? Don’t believe the hype!!! Kirjastotyössä on hyvin pitkälti kyse asioiden lajittelusta tiettyyn järjestykseen. Uskokaa minua, yli kymmenen vuoden työkokemuksella kirjastoissa tiedän todellakin mistä puhun.
Tässä 30 -minuuttinen katsaus yhdeksään eri lajittelumenetelmään. Videossa ne on luokiteltu kolmeen eri ryhmään:
Ainakin osa lienee intuitiivisesti tuttuja kaikille meille kirjoja, cd-levyjä yms. työssänsä lajitelleille, osa on ehkä uusia. Jokatapauksessa on hienoa nähdä miten nämä toimivat, ja analysoida hieman niiden tehokkuuksia ja suorittamia operaatioita. Tietokoneen muisti toimii eri tavalla kuin fyysisessä kirjastotilassa hyllyttäessä tai palautusautomaattiin palautettujen kirjojen ja levyjen lajittelussa, sillä etäisyyksillä on erilainen merkitys siirto- ja vertailuoperaatioiden vaatimien resurssien suhteen.
Sallikaa minun esitellä – Ronald M. Baecker ja David Sherman (Dynamic Graphics Project, Toronton yliopisto, 1980): Sorting Out Sorting.
Palautetuissa kirjoissa viipyilee toisinaan asiakkaan tuoksu. Tämä oli hyvin mielenkiintoinen
Postitalossa rakennetaan sisätiloja uudelleen, ja alue on entistä siivottomampi. Auringonpaiste ja lämpö katalysoi alueen kusen lemua
Tämä Postitalon nurkkaus jossa henkilökunnan sisäänkäynti sijaitsee haisee aina, etenkin viikonloppujen jälkeen
Tässä tuoreessa kirjassa oli poikkeuksellisen mielenkiintoinen tuoksu, musteista ja liimoista. Kollegani Anni sanoi että tuo mieleen ala-asteen maantiedon kirjan
Käyttämättömät CD-pussit tuoksuvat mielestäni He-Maneille, lapsuudesta tuttua
Arduino Mega ADK -mikrokontrollerissani on tyypillinen pintaliitoselektroniikan aromi
Hajuaisti eli olfaktorinen aisti on kemiallinen kaukoaisti ja yksi ihmisen viidestä aistista. Haistamisen edellytys on, että hajumolekyyli sopii rakenteeltaan aistinsolun reseptoriproteiiniin ja tarttuu siihen kiinni. Hajureseptorisolut sijaitsevat nenäontelon katossa hajuepiteeliksi kutsutulla alueella.[1] Perushajujen määräksi arvioidaan noin 1000 ja näiden muodostamia erilaisia hajuja on arvioiden mukaan noin 10 000.[2] Hajuaisti on yksi vähiten tunnettu ja tutkittu ihmisenaisteista. Vuonna 2004Nobelin lääketieteen palkinto myönnettiin hajuaistin tutkimisesta Richard Axelille ja Linda B. Buckille. [Wikipedia: hajuaisti]
Kiva
Kirjastoihmisillä on oma tiimi mikrolainoituspalvelussa Kivassa. Liittykääs mukaan!
Librarians, library students, and other information-profession-oriented folks dedicated to helping raise the standard of literacy and education in the developing world through giving people a boost out of poverty.
Jäseniä on jo kohta kolmesataa, ja rahaa lainattu 90 000 $
[via Eric Childress]
[edit 21.07.2013 00:08]
Jahas, myös avoimen ja vapaan lähdekoodin kirjastojärjestelmän Kohan kehitäjillä on oma tiiminsä, hienoa!
[via @ranginui]
Viivakoodigeneraattori HelMet-korteille
Kokosin ennen lounasta simppelin viivakoodigeneraattorin HelMet -kirjastokorteille. HelMetissä käytetään Code 39 -koodausta, ja kyseessä on aivan yksinkertainen HTML + JavaScript -käyttöliittymä jQueryllä ja jQuery Barcode -plugarilla pikaisesti kokoamaani generaattoriin. Se kysyy käyttäjältä kirjastokortin numeroa (se 200000… -alkunen litania), ja tekaisee siitä napin painalluksella viivakoodin. Ei ole vaikeaa.
Saatavilla GitHubista. Kiitos avoin lähdekoodi ja kiitos internet.
Unohtuiko kirjastokortti himaan mutta tarvit sitä johonkin? Ei hätää, tulosta oma Code 39 viivakoodi!
Sähköpostissani oli Cycling for librariesista palatessa tälläinen viesti Googlelta
From: Google
To: Mace
Subject: VASKI feed?Hei,
terveisiä Googlelta.
Olen Googlen kirjahakuprojektissa mukana, ja osa sitä on erilaisten kirjatietokantojen haaliminen. Huomasin VASKI-dumpin täällä http://data.kirjastot.fi/data.html mutta se on jo vuodelta 2010. Tiedätkö onko siitä mahdollisesti uudempaa versiota, vai olisiko peräti saatavilla säännöllinen dumppi?
Huomasin myös Helmet-datan, mutta sen CC-BY tekee siitä hieman hankalammin käytettävän
Lyhyet vastaukset kysymyksiin:
Kirjastojen bibliografinen metadatahan on hajaantunut sinne tänne, eikä ole mitään yhteistä laaria josta sitä voisi itselleen hankkia. Lähimpänä tällaista yhteisluetteloa lienee BTJ:n AllFons -palvelu ja suomenkielisen kirjallisuuden osalta kansallisbibliografia Fennica. Tulevaisuudessa ehkä sitten Melinda ja KDK, kunhan ne saadaan kasattua. Molemmat ovat sitoutuneet avoimeen dataan. Esimerkiksi Saksan kansalliskirjasto on kunnostautunut datansa saatavuuden osalta.
Googlen Knowledge Panel
Tässä vielä taustaa, tilannekatsaus sekä näkemyksiäni kirjastojen avoimeen (bibliografiseen) dataan:
Vaskin osalta tilanne on tällä hetkellä se, että alkuperäisen, itse kätilöimäni avoimena datana julkaisun jälkeen dumppia ei ole päivitetty ja avoin data ei ilmeisesti ole strategista toimintaa Vaskissa. En ole siellä enää töissä, joten parhaiten ja virallisesti asiaan osaa organisaation näkökulmasta vastata palvelujohtaja Ulla-Maija Maunu (sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@turku.fi). Jos kirjastojen bibliografisesta datasta olisi uudempia versioita olemassa, ne olisivat tuolla http://data.kirjastot.fi/data.html:ssä, joka on kirjastojen yhteinen, simppeli ”datarepositorio”. Olen lähettänyt Vaskin datan myös Datahubiin.
Pääkaupunkiseutua ja joitain muita poikkeuksia lukuunottamatta muissakin Suomen yleisissä kirjastoissa data asustaa järjestelmäpalvelua tarjoavan Axiellin siipien suojissa. Kirjastot saavat omat datansa sieltä käyttöönsä Axiellin kirjastojärjestelmien kuten Auroran, PallasPron tai Origon kautta sekä niihin liittyvien web-liittymien kautta, sekä SRU-ohjelmointirajapinnalla johon pääsy tuppaa nyt Auroraan siirtymisen myötä olemaan rajoitettua. Pääsyn omaan raakaan dataansa kirjasto voi ostaa Axiellilta kuten marras-joulukuussa 2012 tekemässäni PIKI-tietokannan siivousmenetelmät -hankkeessa tehtiin (kts. projektinhallintatyökalun+työpäiväkirjan issue #3325). Axiellilta voi kysellä toimitushalukkuutta, -aikoja sekä -hintoja, ja katsoa lisäksi yllä mainitun PIKI-casen raportin talousosiota.
Axiellin Origo-järjestelmää käyttävät kirjastot ovat hyvässä asemassa, sillä ne voivat itse ottaa bibliografisen datansa ulos MARC-muodossa. Myös akateemisissa kirjastoissa, AMK:ien kirjastoissa sekä Kansalliskirjastolla on myös aika hyvät oltavat, koska ne pystyvät siirtelemään (ainakin bibliografista) dataansa ulos Voyager ja Aleph-järjestelmistään aika kitkattomasti.
Kansalliskirjaston liidaaman Kansallinen Digitaalinen Kirjasto -hankkeen on ollut tarkoitus saada datat liikkeelle kirjastojen omista järjestelmistä, ja se onkin edellytys koko KDK:n toiminnalle. Sama pätee EU:n Europeanaan. Lyhyesti sanoen sekä KDK että Europeana molemmat pyrkivät yhdistämään kirjastojen (sekä arkistojen ja museoiden) haut yhteen weppisivustoon. Syksyllä 2010 Turkuun lähtiessäni toivottiin OAI-PMH haravointirajapintaa yleisten kirjastojen bibliografisen datan siirtelyyn, mutta tietojeni mukaan tilanne on edelleen sama kuin Turusta lähtiessäni 2012 kesällä, eli Axiell ei valitettavasti ole saanut sitä vielä toimitettua. Kansalliskirjasto jo ostikin kaikille yleisille kirjastoille ja maksettua hintaa voi kysellä Kansalliskirjastolta tai Opetus- ja kulttuuriministeriöstä (KDK:n blogikirjoitus aiheesta ei valitettavasti ole enää saatavilla, valitettavaa ja hieman ironista sinänsä). Aihetta käsitellään Vaski-kirjastojen KDK-asiakasliittymän piloinnin loppuraportissa.
Tuo on siis tilanne käytännön datan liikuttelun kannalta. Helsingin alueella Helsinki Region Infoshare on kunniakkaasti edistänyt avoimen datan etenemistä, ja sen toiminta on nyt vakiintumassa osaksi Helsingin kaupungin Tietokeskusta. Siitä on tietenkin vielä paljon, paljon matkaa siihen, että virastojen, kuten Helsingin kaupunginkirjaston data oikeasti liikkuisi niin näppärästi kuin sen pitäisi. Helsingin kaupunginkirjastolla voinee jutella Jussi Vehviläisen ja Antti Pakarisen kanssa, HRI:llä Ville Melonin ja Tietokeskukselta löytynee joku myös.
Paljon puhuttujen immateriaalioikeuksien osalta tilanne on selvä, sillä kirjasto on itse tietokantansa sisällön ylläpitäjä (ei Axiell eikä sisällöntuottaja BTJ tai Kirjavälitys), ja näinollen myös immateriaalioikeuksien omistaja (Tekijänoikeuslaki 49 §). Lisäksi tekijänoikeuslaki takaa sille jolla on oikeus käyttää tietokantaa myös oikeuden tehdä siitä kappaleita (25 j § mom. 4), ja erikseen kumoaa lisenssiehdot jotka pyrkivät haittaamaan tätä (25 j § mom. 5). Lisäksi joku keskeinen oikeus päättyy 15 vuoden päästä tietokannan yleisölle saattamisen jälkeen (49 § mom. 2), mutta minulle on hieman epäselvää tarkalleen mikä.
Kollegiaalisia terveisiä sinne Googlelle lähettäen
Mace
Helsingin kaupungin tietokeskus
Olin huhtikuun 23. tutustumassa Helsingin kaupungin tietokeskuksen toimintaan. Hyvä että töissä kehotetaan nuuskimaan vähän muualla, Kirjasto 10:stä on oltu esim. Kaupunginkirjaston tapahtuma- ja markkinointiyksikössä, Arabian ja Tapanilan kirjastoissa ja hankinnassa.
Olen käynyt Ympärätalossa sijaitsevassa Tietokeskuksen kirjastossa jokusen kerran in-cognito nuuskimassa, ja tunnen Tietokeskuksen ja Forum Viriumin yhteistä Helsinki Region Infoshare -hanketta (HRI) sen voimakkaan roolin vuoksi, jonka se on ottanut suomalaisessa avoimen datan (so. open data) parissa tässä parin vuoden ajan. Lämpimiä terveisiä sinnepäin!! Muutoin Tietokeskus on ollut minulle sangen tuntematon elin.
Helsingin kaupungin tietokeskuksen historia yltää peräti sadan vuoden päähän ja tuoreimman vuosikertomuksen (varo PDF) mukaan siellä on hyvä meininki.
Helsingin kaupungin tietokeskus on tilaston, tutkimuksen ja arkistotoimen asiantuntija- ja vastuuorganisaatio. [Se] hankkii, tutkii, välittää ja säilyttää tietoa Helsingistä ja sen alueista – nykyhetkestä, menneisyydestä ja tulevaisuudesta.
Tietokeskuksen, tuttavallisemmin Tieken webbisivut löytyvät osoitteesta http://www.hel.fi/hki/Tieke/fi/Etusivu, ja kaupungin Helmi-intrassa on heillä oma osionsa myös. Tietokeskuksessa on oma kirjasto, jonka olemassaolo oli minulle jonkinlainen mentaalinen hyppylauta tutustumiskäynnille. Kirjastossa työskentelee kolmisen henkilöä, Tiekessä kokonaisuudessaan joku viitisenkymmentä. Kyselin kyllä kaikkien kirjastoihmisten koulutus- ja työtaustat mutta valitettavasti unohdin ne jo. Tietokeskuksen kirjasto palvelee sekä tietokeskusta itseään, mutta on myös avoin kaikille. Avoimuus on näin yleisen kirjaston piirissä kasvaneen kannalta hieman erilaista, sillä Tietokeskus on lukittujen ovien takana. Anyways niille jotka haluavat siellä käydä, sisäänkäynti on Ympyrätalon nurkalla. Kirjaston henkilökunnan mukaan tietopalveluhommia hoidetaan pitkälti sähköpostitse. Kirjaston kokoelmaa käyttää lähinnä Tietokeskuksen oma väki, joskin tutkijoiden ja muiden tyyppien kiinnostus kirjastoon tilattuja lehtiä (varo PDF) kohtaan jättää toivomisen varaa. Minun on ulkopuolisena vaikea arvioida miten hyvin Tietokeskus kirjastoaan hyödyntää, ja millainen rooli kirjastolla todellisuudessa on. En sen tarkemmin tivannut Tietokeskuksen henkilökunnalta. Sinällään kirjasto sijaitsee fyysisesti hyvällä paikalla, Tietokeskuksen pitkän, kaarevan käytävän varrella.
Hyllyjä. Kirjastossa pitää olla hyllyjä
Tietokeskuksen kirjaston tietokanta löytyy verkosta, ja järjestelmänä on PrettyLib. Yksi mietittävä asia on, olisiko hyvä että Tietokeskuksen kirjaston kaltaiset kirjastot olisivat mukana HelMetissä tm. alueellisessa konsortiossa… Vaskissahan niitä on ollut, samoin PIKissä. Ja (Me)linda ja KDK -yhteydet tulevat mieleen myös. Ovat kuitenkin mukana suomalaisten erikoiskirjastojen verkostossa.
Helsinki Region Infoshare
Tapasin Tietokeskuksella myös HRI:n Ville Melonin sekä Hami Kekkosen. Siihen liittyykin mukavia uutisia, nimittäin kolmivuotisen HRI -projektin hartiavoimin puskemat avoin data -jutut juurrutetaan Tietokeskukseen. Tämä on tietenkin hieno homma, ja auttaa meitä muita virastoja saamaan datamme liikkeelle. Helsingin kaupunginkirjastolta onkin jo jonkin verran dataa liikkeellä, ja katalogista löytyvää, muidenkaan julkaisemaa dataa ei tarvitse kauaa selailla ennenkuin tulee ideoita miten sitä voisi käyttää omiin tarpeisiin. HRI:n ylläpitämä datakatalogi varmaankin siirtynee Tietokeskuksen haltuun. Rönsynä todettakoot, että paraikaa Gentissä meneillään olevassa ELAG -konferenssissa (Twitterissä #elag2013) oli työpaja kirjastojen suhteesta tutkimusdataan, ja siellä Joss Winn puhui datakatalogiohjelmisto CKANista ja sen kehittymisestä. ELAGin videotaltionnit tulevat nettiin ensi viikolla.
Avoin data on monille tätä lukeville varmaan suunnilleen tuttu ilmiö, josta lisää esim. HRI:n sivuilla. Datan avaaminen on helppoa ja pakollista (ja hauskaa), ja HRI johdattelee kädestä pitäen. Avoin data helpottaa datan käyttöä sekä oman viraston ulkopuolella (esim. Tietokeskuksessa tai tutkimuksessa), sekä myös viraston sisäpuolella (esim. luettelointitoimiston ulkopuolella).
HRI:n lisäksi Tietokeskuksella käynnissä ehkä mielenkiintoisinta oli kaupunkitutkimuksen tutkimusohjelma Tietoa Stadista. Sitä on tehty muutaman vuoden välien (nyt 2010-2015).
Kaupunkitutkimusosaston toiminnan päälinjat ja keskeiset tutkimushankkeet määritellään kaupunginhallituksen hyväksymässä Helsingin kaupungin tutkimusohjelmassa. Tutkimusohjelma tehdään joka kolmas vuosi, ja sen keskeisenä tavoitteena on paitsi suunnata kaupungin tutkimusvoimavarat tehokkaasti ja tuloksellisesti, myös aktivoida, koordinoida ja konkretisoida Helsingin harjoittamaa tutkimusyhteistyötä.
Sisällysluettelo tässä (sori kopipeistattu joten näyttää vähän pahalta)
Ohjelma löytyy netistä (varo PDF), ja on kiinnostavaa luettavaa. Siitähän selviää mitä tietoa Helsingistä on tiedossa, eli metatietoa siitä mitä tietoa meillä on tulevaisuudessa. Ohjelma on kehitetty koko Helsingin kaupungin laajuisena yhteistyönä, joten kaupunginkirjastollakin on ollut mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua siihen. Ohjelmaa lukiessa selviää millaisten toimijoiden kanssa Tieke tekee tutkimusyhteistyötä. Linkkaan tässä nyt tilaisuuden tultua Jaani Lahtisen tammikuiseen luentoon Lainaustiedot kirjaston johtamisen työkaluna.
Tietokeskuksen muista julkaisuista mainittakoot Helsingin tila ja kehitys 2013 (varo PDF), neljännesvuosittain julkaistava Kvartti, sekä Helsingin seudun aluesarjat -tietokanta (sis. raakaa dataa)
Vierailuni päättyi eläväiseen kierrokseen kaupunginarkistossa, joka on myös osa Tietokeskusta. Kiitos vieraanvaraisuudesta ja virka-avusta Tietokeskukseen!
Helsinki
Sparkin loistava keulahahmo Nora Young. Kiitos pitkäaikaisesta inspiraatiosta!!
Olen Canadian Broadcastin Corporationin (CBC, vrt. YLE) Spark -ohjelman pitkäaikainen kuuntelija. Se on sekä aiheiltaan että tuotantotasoltaan erittäin inspiroiva, viihdyttävä ja laadukas ja kun listailen oman elämäni ja työelämäni inspiraation lähteitä, CBC, CBC:n Spark, ohjelmaa vetävä Nora Young ynnä muu tuotantoremmi ovat ehdottomasti mukana.
Spark julkaisee nykyään varsinaisten, radiota varten tuotettujen ohjelmiensa lisäksi haastattelut pidempinä netissä. Niiden joukossa oli tällä viikolla todella mielenkiintoinen juttu hälyn ja melun kulttuurihistoriasta. Haastateltavana oli Mike Goldsmith. Kun itse jätän kirjastoalan taakseni, voisin hyvinkin tehdä jotain tällaista! Ääntä on käsitelty mielenkiintoisilla tavoilla Formatdag 2012 -semmassa talvella, ja minuun on suuresti vaikuttanut myös Yhdyskuntasuunnittelu -lehden numero 1/2011 (varo PDF).
Burzum: Fallen (Byelobog Productions, 2011)
Ollessani Turun kaupunginkirjastolla töissä syksy 2010-kesä 2012, kuuntelin paljon black metallia, erityisesti Burzumia, Paysage d’Hiveriä (jota on ollut tämän blogin välisoittonakin) ja Darkspacea. Kunnon bläkkis on tietenkin sinällään hyvin kaunista ja esteettistä ja tietyntyyppisellä, puuromaisella hälymusiikilla on pitkään ollut paikka sydämessäni. Mutta esteettisten meriittiensä lisäksi bläkkiksessä on juuri avotoimistoon sopivia ominaisuuksia: musiikki on suurta ja peittää alleen paljon, ihmisen puhetaajuuksilla on paljon tavaraa, etäisestä kiljumisesta sanoista ei voi kuvitellakaan saavansa selvää, biisit ovat pitkiä, ja biisien rakenteet eivät vedä huomiota puoleensa, vaan musiikki sensijaan ikäänkuin sulkee vaippansa sisään. Avokonttorityöntekijä arvostaa, ymmärtänette mitä ajan takaa.
Tämän tyyppisestä vastamelusta ja vastamelusuunnittelusta oli puhetta tuossa Miken haastattelussakin, ja siis myös hälyn historiasta ja muusta sellaisesta. Myös tietokonehistorian grand-old-maneihin lukeutuvasta Charles Babbagesta on tuossa haastattelussa puhetta, hän oli hälyn vastustaja ja osallistui Dickensin ym. veijareiden kanssa melun ja luokka-ajattelun suhteen edistämiseen.
Charles Babbagen aivot purkissa ym., jotka valokuvasin Lontoon Science Museumissa vuonna 2009
Kirjastoilla ja äänellä/hälyllä/melulla/hiljaisuudella on tietenkin suhde, josta riittäisi paljon, paljon ammennettavaa monessa mielessä.
Toinen Sparkissa esillä ollut aihe tällä viikolla perinteisen konekirjoitus- ja tietokonenäppäimistön qwerty -järjestys, sekä siihen liittyvä folklore. Melko yleisesti tunnetaan, että qwerty-järjestys periytyy mekaanisista kirjoituskoneista, joiden näppäinjärjestys on kehitetty niin, etteivät kirjasinvarret tarttuisi toisiinsa. Tämä suunnitteluperusteluhan on nykyään tietenkin absurdi, mutta näppäinjärjestyksen vaihtaminen esim. Dvorakiin olisi yhteisöllisesti kallista ja epätuottavaa. Asiaa käsittelevässä Sparkin jaksossa 214 myös dekonstrudoidaan tuota myyttiä ja valotetaan siihen liittyvää historiaa kertomalla konekirjoituskilpailusta, sekä taloustieteistä tutusta verkosto-vaikutuksesta (network effect).
Jessican konffabadge
Jessica Parland-von Essen osallistui Malmössä pidettyyn, pohjoismaiseen avoin linkitetty data -seminaariin (#nordlod). Käykääpä lukemassa Och solen sken över #nordlod -raportaasi.
>poke< (kuva by MsWord@Flickr)
Tein vuoden 2012 lopulla freelancerina parin kuukauden ajan erittäin hauskaa, opettavaa ja vaativaa ”kuutamokeikkaa” PIKI-kirjastoille bibliografisen datan parissa, ja ilmeisesti sen vuoksi olin kutsuttuna Kansalliskirjaston Kuvailun tiedotuspäivillä 20.-21.3.2013 puhumaan asiasta. Kansalliskirjaston Tarja Mäkisellä sekä minulla oli tunnin osuus otsikolla Näkökulmia laatuun. Itse juttelin luettelointityön ja luettelointidatan suhteesta tietojenkäsittelyyn, ohjelmointiin ja tietohallintoon, laatuajattelusta sekä kirjavista mahdollisuuksista joita meillä kirjastoilla olisi käytettävissämme, ja joiden parissa marras-joulukuussa estottomasti revittelin.
Tapahtuman molemmat päivät on taltioitu, oma osuuteni alkaa ensimmäisen päivän (20.3.) videotallenteen noin kohdasta 2:18:00 ja kestää 25 minuuttia plus keskustelua.
Jos haluat katsella pelkkää esitysgrafiikkaani tuolta tiedotuspäiviltä, se löytyy Prezistä. Aiempi blogipostauksessani maaliskuun 12. päivältä sisältää linkit laatimaani lähdekoodiin, myös työpäiväkirjana käyttämääni projektin- ja asianhallintajärjestelmään sekä myös tekstiksi kirjoittamaani raporttiin.
BaseX:llä ja XQueryllä MARC21 -tietueiden kimpussa
Tein marras-joulukuussa freelancena töitä PIKI-kirjastoille tietokannan siivouksen parissa. Pöyhin about 2 miljoonaa MARC21 -tietuetta kokonaan kirjastojärjestelmän (Axiell Aurora) ulkopuolella ja hauskaa oli. Lisäksi suunnittelin miten kirjastojärjestelmän ulkopuolella tehtyjä muutoksia voi tuoda tuotantotietokantaan ym. ym.
Projektin- ja asianhallintaan käytin Kirjastot.fi:n tarjoamaa Redmineä, ja käytin sitä myös työpäiväkirjanani. Avasin sen julkiseksi ja se on siis kaikkien nähtävissä. Tonkimiseen paras alku lienee lista kaikista issue-trackeriin merkityistä asioista. Kaikki kirjoittamani XQuery -kielinen lähdekoodi löytyy sensijaan GitHubista ja minua, sinua ja lähdekoodia suojaa GNU GPL-lisenssi. Työpäiväkirja ja lähdekoodi ovat mielestäni mielenkiintoisimmat dokumentit työstäni ja analyyseistä. Laadin myös raportin, joka löytyy Google Docsista, jossa sitä voi myös kommentoida.
(: Check all classification fields which claim to get their value from
YKL classification systems, see if they are really define there. Based
on my screenscraped YKL :)
declare namespace srw="http://www.loc.gov/zing/srw/";
declare namespace marc="http://www.loc.gov/MARC21/slim";
declare variable $yklres := fn:doc('ykl.xml');
declare variable $ykl := $yklres/ykl/class/@no/data();
<yklClasses>{
for $field in /records/record/srw:recordData/marc:record/marc:datafield[@tag="084"]
let $classNo := $field/marc:subfield[@code="a"]/data()
where $field[marc:subfield[@code="2"] = "ykl"]
return <yklClass
inYkl="{if ($classNo = $ykl) then 'true' else 'false'}">{
$classNo
}</yklClass>
}</yklClasses>
Esitelmöin ja toivottavasti myös demoan hommiani Kansalliskirjaston järkkäämillä sisällönkuvailun tiedostuspäivillä lounaan jälkeen keskiviikkona 20.3.2013 Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa. Päivillä on muutakin mukavaa ja mielenkiintoista aihetta tarjolla. Tilaisuuteen voi osallistua etänä, ja webinaari ilmeisesti myös taltioidaan. Toivottavasti siellä tavataan.
Nyt ne inhottavat allit ja löllöt liikkeelle Betty Gloverin Library Workout -videon tahtiin. Tilaa nyt, vain 69,95USD (vuoden 1987 kurssilla).
(via sieltä täältä Twitteristä)
Törmäsin Cycling for libraries -yhteisön kautta sattumalta väitöskirjaan Latvian yliopistosta vuodelta 2007, Baiba Mūzen Bibliotēku elektroniskie katalogi un to kvalitāte.
Riippumaton asiantuntija 