Lue Päivi Jokitalon kirja ”Powerpoint-vapaa vyöhyke”

Päivi Jokitalo:

Päivi Jokitalo: ”Powerpoint-vapaa vyöhyke”

Sain juuri Päivi Jokitalon uuden kirjan Powerpoint-vapaa vyöhyke (Avain, 2013, ISBN 978-952-304-002-1). Se on vielä mainiompi kuin mitä vedoksen lukeneena muistinkaan! Aihe on aivan kaikille tuttu, ja kirja kokoaa hurjan määrän inspiroivia, perusteltuja ja konkreettisia ratkaisuja kaikenlaisten konferenssien, seminaarien ja kokousten parantamiseen.

Itsellänikin on lusikkani sopassa tällaisissa pyrkimyksissä, ja meidän Cycling for libraries -epäkonferensimme on Päivin kirjassakin esillä. Kirjasta voitte lukea mitä mieltä olen siitä tiedonvälitys ja -tuotantomallista että korokkeelta annetaan asioita paikalle matkustaneen yleisön tiedoksi kuin idiooteille. Ja mitä olen asialle tehnyt. Nykyään olen jättäytynyt pois (kirjasto)työelämästä, ja Tampereen yliopistolla informaatiotieteiden yksikössä opiskelemassa. Kukaan ei ottaisi yliopistoakaan vakavasti jos täällä vain kökötettäisi luentosaleissa, eikä sellaiseen haaskaukseen pidä suostua työssäkään. Ihminen on enemmän.

Tilaa itsellesi tämä Päivin kirja. Powerpoint ei tietenkään ole asian varsinainen ydin, mutta Powerpoint-vapaan vyöhykkeen saapumista odotellessasi suosittelen lukemaan Edward Tuften esseen The cognitive style of Powerpoint–Pitching Out Corrupts Within ja kolumnin Wired -lehdestä 11.09 (2003) otsikolla ”PowerPoint is evil”, sekä Talking Headsista tutun David Byrnen ”Learning to love PowerPoint” samaisesta Wiredistä.

Kiitos Päivi!

Lukekaapa Jessican kokemukset pohjoismaisesta avoimen datan seminaarista

Jessican konffabadge

Jessica Parland-von Essen osallistui Malmössä pidettyyn, pohjoismaiseen avoin linkitetty data -seminaariin (#nordlod). Käykääpä lukemassa Och solen sken över #nordlod -raportaasi.

>poke< (kuva by MsWord@Flickr)

Formatdag 2012 aiheena kirjaston ja äänen suhde

https://i1.wp.com/farm9.staticflickr.com/8489/8231606373_d81d5d24c5_z.jpg

Mitä järkeä on äänikonferenssista jos ei pääse mölyämään? Formatdagissa rakennettiin syntetisaattoreita porkkanoista

Pääsimme Pennasen Jukan kanssa osallistumaan Formatdag 2012 -konffaan (myös Fese) Västeråsissa, Ruotsissa (saimme Cycling for librariesin myötä Axiell Nytänkarpris 2012 -palkinnon). Tämä oli mahtava tilaisuus päästä osallistumaan lähtökohtaisesti ei-kansainväliseen, ulkomaiseen kirjastotapahtumaan. Taisikin olla eka kertani, ja ruotsin ja jopa tanskan kielen ymmärryskin riitti hyvin.

Aivan mahtava puumaja Västeråsissa

Aivan mahtava puumaja Västeråsissa

Tämänkertaisen tapahtuman teemana oli Ljud eller oljud, eli kirjaston suhde ääneen. Tavallaan asiahan on mitä ilmeisin, sillä jos kirjastot yhdistyvät kirjojen lisäksi johonkin muuhun, se on hiljaisuus (eli ääni). En ole kuitenkaan koskaan kuullut että aiheesta olisi revitty asiaa koko päivän verran, ja tästä pisteet järjestäjille eli Västeråsin kaupunginkirjastolle ja muille. Äänen sosiaalisiin, kognitiivisiin ja emotionaalisiin merkityksiin sekä äänisuunnitteluun johdatteli Aalborgin kirjaston kanssa äänisuunnittelua tehnyt Sonic Mindsin Daniel Schougaard.

Johdannon jälkeen kuultiin tarkemmin millaista Aalborgissa on viety tuotantoon. Kirjasto on tehnyt perinnelauluun perustuvan jinglen, jota käytetään kuulutusten, podcastien ym. yhteydessä, ja sitä mukailevaa musiikkia käytetään puhelinpalvelun jonossa sekä taustamusiikkina kirjastotilassa. Paljon hyviä ideoita.

Ääniantropologinen äänimaisemakompetenssiharjoitelma at Turun Kaupunginkirjasto

Ääniantropologinen äänimaisemakompetenssiharjoitelma at Turun Kaupunginkirjasto (kuuntele SoundCloudissa)

Ääni kirjastoissa kiinnostaa minuakin, josta erityinen kiitos kuuluu Yhdyskuntasuunnittelu -lehden (ISSN 1459-6806) numerolle 2011:1 vol. 49 (yök PDF). Siinä kerrottiin äänestä yhteiskunnallisena ilmiönä ja tuotteena, ääniantropologiasta, äänikävelyistä ja siitä miten äänien nauhoittaminen dokumenttien tuottamisen lisäksi muuttaa tapaamme kuunnella. Turun pääkirjastolla työskennellessäni teinkin kuunteluharjoituksia nauhoittelemalla äänimaisemia asiakastiloista, avotoimistostani, henkilökunnan käytäviltä, Sirius -kahvilasta, kirjaston piha-aukiolta ym. Lisäksi äänittelin työmatkaani sekä kävellen että pyörällä.

Jos kirjastoissa haluaisi tehdä muutakin äänisuunnittelua kuin ”sssshhhh!” (joka on äänisuunnittelun toimeenpanoa mitä konkreettisimmalla tavalla), voisi esim. harmonisoida kaikkien Suomen yleisten ja miksei muidenkin kirjastojen viivakoodinlukijoiden tuottaman piippaukset, ja ehkä myös työpuhelinten soittoäänet. Nämähän ovat jo tuttuja äänielementtejä kirjastoissa. Tätä kirjoittassani mieleen tulee kuin itsestään kolmen eri viivakoodinlukijalaitteen piippaukset, joita olen urani aikana saanut kuulla. Samoin muutama puhelimen soittoääni tulee mieleen myös. Aika voimakkaita muistijälkiä siis!

Äänittämisen lisäksi RjDj on itselleni ollut hyvä apuväline kuuntelun harjoitteluun. Heinrich Böll kirjoitti Tohtori Murken kootut hiljaisuudet (Dr. Murkes gesammeltes Schweigen, 1955) joka on inspiroiva. Formatdagin lounastauolla puhuimme katoavien äänten keräämisestä ja museoimisesta.

Berliinin Museum für Naturkunde tarjoaa lintujen lauluja kännykän soittoääniksi

Berliinin Museum für Naturkunde tarjoaa lintujen lauluja kännykän soittoääniksi

Tästä ääni+kirjasto -aiheesta voisi hyvinkin saada kaikenlaista hauskaa ja hyödyllistä aikaan, ja tämä on aika kaivelematon asia. Musiikkikirjastoihmisten joukosta luulisi löytyvän tämän suuntaista fokusta. Voisi vaikkapa lainata ”äänipurkkeja” asiakkaille äänisisustamiseen, hyötyä tuosta RjDj:stä, mitata kirjastojen desibelimääriä ja häiriöääniä ja laatia kirjastojen webbisivuille ”meluennusteet” jne. jne. Olen yrittänyt miettiä modulaarisynteesiympäristöllä puredatalla toteutettua, eräänlaista ”stetoskooppia” jolla henkilökunta voisi kuunnella kirjaston tilaa, mutta en ole päässyt ajatuksessani puusta pitkään ja se lähti rönsyilemään toiseen suuntaan.

Tuohon kirjasto ∈ hiljaisuus -stereotypiaan vedoten ääni- ja äänettömyyssuunnitteluhan voisi periaatteessa olla erikoisosaamistamme, jota voisimme viedä muille aloille.

Cycling for libraries – kaikki sujui paremmin kuin oletimme

Photo by Jonas Tana

Kööpenhaminan ja Berliinin välille sijoittuva 650km ja 11 päivää pitkä (sekä pelkkään pyöräilyyn noin 1.8 miljoona kaloria investoinut) ylikansallinen, kirjastoammatillinen epäkonferenssimme Cycling for libraries on paketissa.

Tapahtumasta jäi aimo läjä videoita, valokuvia, twiittejä, sähköposteja, blogikirjoituksia, lehtijuttuja, elinikäisiä muistoja, tarinoita, juoruja, anekdootteja, verkostoja, innovaatioita sekä aitoja ystävyyksiä.

Järkkäsiporukkamme nousi Suomesta lauttaan 25.5. ja palasi 11.6. Varsinaisesti Cycling for libraries tapahtui välillä 28.5.-7.6. Alkua edeltävänä päivänä nautimme Kööpenhaminalaisten ystäviemme vieraanvaraisuudesta ja loppua seuraavana päivänä järjestimme videoyhteyden Saksan sadansilta kirjastopäiviltä Ouluun Kirjastopäiville. Näiden väliin mahtui yli 80 subjektiivista, erilaista, henkilökohtaista ja takuuvarmasti ikimuistoista epäkonferenssielämystä.

Olemme tehneet Pennasen Jukan kanssa valmisteluja miltei vuoden ajan, joten oletimme Cycling for librariesin sujuvan hyvin. Toki muutama pelko oli persiissä pitkän prosessin varrella ja muutamia loistaviakin ideoita jäi toteuttamatta.

Omaksi hämmästyksekseni kaikki sujui jopa paremmin kuin odotin. Ansio tästä kuuluu työparilleni Jukalle sekä muille järjestelyihin osallistuneille kuten Juha Manniselle, Jonas Tanalle, Ella Mustamolle, Beate Ruschille, Hella Klauserille, Jan Holmquistille, Ann Francis Pedersenille, Tenna Weng Pedersenille, Mikkel Helldén-Hegelundille, Robert Zepfille, Sylvia Sobiechille, Leena Virtaselle, Anna Viitaselle, Ulla-Maija Maunulle, Sebastian Slottelle, Melanie Surkaulle, Doreen Thiedelle, Benjamin Blintenille, Urpo Nylanderille, Antti Pakariselle, Pasi Niemelle, Päivi Tossavaiselle, Tuomas Lipposelle, Panu Somermalle, Ate Silvolle, Mikko Helanderille, Jonni Tammistolle, Ulla-Maija Maunulle, Inkeri Näätsaarelle, Barbro Wigell-Ryynäselle, Päivi Jokitalolle sekä lukuisille, lukuisille muille osallistuneille ja tukeneille.

Cycling for libraries at Greve library, photo by vocivelo

Kaikkein rakkain kiitos kuuluu kuitenkin Cycling for librariesin pyöräilijöille. Te teitte tämän tapahtuman. Olette hämmästyttäviä XOXO

Summary in english: the warmest thank you to all the participants of Cycling for libraries. You made this come true, you are amazing XOXO

Cycling for libraries is about to begin

Cycling for libraries – Librarians on the move

Tomorrow, on 25th of May we will hop on the Turku→Stockholm ferry, and drive to Copenhagen. As you all know, our Cycling for libraries -unconference begins on 28th of May, and our temporary, mobile thinktank of almost 100 people will bicycle 650km to Berlin, and finally merge into the 100th Deutscher Bibliothekartag.

Organizing a bicycling unconference is a huge (surprisingly huge!) amount of work, but luckily it’s fun and interesting. Many things have been prepared, and some things have been abandoned. After being in contact with our participants and our dear friends along our route, i know for certain that this will be epic.

I cannot wait. Adventure awaits!

Galleriat, kirjastot, arkistot, museot ja Wikipedia yhdessä ovat <3

GLAM-WIKI

Brittiläiset kansalliset kulttuuriorganisaatiot jatkavat kunnostautumistaan. Tulevan viikonlopun GLAM-WIKI tapahtuman teemana British Museumilla on Galleries, Libraries, Archives, Museums & Wikimedia–Finding the common ground. Kuulostaako täydelliseltä? Kuulostaa. Tässä tapahtuman sisäänheittoteksti:

In these times of economic austerity, Galleries, Libraries and Museums have to look for new and imaginative ways to maximise the impact of their collections and knowledge. While online collections are a popular and exciting route to engage with their audience, they typically only have small numbers of visitors – whereas working with the Wikimedia websites would offer Galleries, Libraries and Museums a new window on a potential global audience of over 375,000,000 people worldwide.

At this conference you will hear how some Museums are already leveraging the connection between sharing a part of their own collections with Wikimedia and seeing some amazing benefits – such as a sharp increase in web traffic to their site and an increase in sales of merchandising. Attendees will better understand the crossover of mutual interest that Wikimedians share with curators of cultural heritage.

You will learn about examples of how this form of collaboration has begun with firsthand examples from cultural institution in five European countries, and you will be able to explore ways in which the Wikimedia community could work with you in your own local communities, yet with a worldwide impact.

This event is particularly relevant to representatives of the licensing, web, curation and interpretation departments in cultural institutions.

Täydellisyys senkuin lisääntyy. Ja kun lukee ajatuksen kanssa tapahtuman ohjelman läpi, huomaa ettei täydellisyydellä ole kertakaikkiaan mitään käsitettävissä olevaa rajaa. Joitain otsikkopoimintoja:

  • Jill Cousins: Europeana and Wikimedia
  • Andrew Dalby: Wikipedia for Librarians
  • Roger Bamkin: A history of the world in 100 articles
  • Tom Morgan: Wikipedia and the National Portrait Gallery – A bad first date?
    A perspective on the developing relationship between Wikipedia and cultural heritage organisations
  • Mathias Schindler: Building links between cultural items in libraries and archives
  • Mark Hahnel: A wiki as an editable aggregator of scientific information
  • Nadia Arbach: Wikipedia Loves Art and the V&A – the good and bad

Twitterissä oikea tagi on #GLAMWIKI. Pitäkääs simmukat auki. Hauskaa muuten että myös galleriat on nostettu esiin perinteisten muistiorganisaatioiden eli kirjastojen, arkistojen ja museoiden rinnalle. Ben, i assume you’re participating 🙂 Please do deliver my best wishes!

Ja hei kirjastokollegat, olisiko ihan oikeasti korkea aika lopettaa ne Encyclopædia Britannican ja Factan digipalvelun tilaamiset ja pistää puolet säästyvästä rahasta säästöön ja antaa puolet Wikipedialle? Saataisi yleisistä kirjastoista Wikimedialle tietojeni mukaan muutamia kymmemiä tuhansia euroja vuodessa. Ei minulla sinänsä mitään EB:tä, Factaa ja muita vastaavia vastaan ole tietenkään, mutta eihän niitä kukaan käytä. Ihan kiva kuriositeetti toki.

Muuta mahtavaa brittiläistä toimintaa viime ajoilta: British Library avasi luettelointitietonsa sekä Wikipedian in residence -hanke jota Liam Wyatt esitteli Europeanan ja Wikipedian yhteisessä Open Culture 2010 -tapahtumassa (kts. Wittyn blogikirjoitus ja presis sekä 20 minuutin video JISCiltä).

(via BoingBoing)

IFLAn ja kirjastoseurojen merkityksestä tuoreille kirjastoammattilaisille

Kirjoittelin hieman reflektioita IFLAsta, IFLA -konferenssista sekä IFLAn New Professionals Special Interest Groupista (NPSIG) sekä kirjastoalan kirjastoseuroista yleensäkin NPSIGin blogiin otsikolla On IFLA’s relevance for new library professionals.

IFLA2010:ssa Göteborgissa

IFLAssa

On perjantai, ja neljäs päivä IFLA 2010 -konferenssia on takana päin. Oikeasti pitäisi puhua World Library and Information Congressista (WLIC), mutta yleisesti puhutaan vain ”IFLA-konferenssista” tai ”IFLAsta”. IFLAhan on The International Federation of Library Associations and Institutions, eli kirjastojärjestöjen kansainvälinen kattojärjestö jonka tapahtuma tämä on. IFLA on tietenkin paljon, paljon muutakin.

Täällä Göteborgissa on mukavaa ja verkostoituminen, kirjastojuoruaminen, höpöttely, kiihkoilu sekä Cycling for libraries -tapahtuman promoaminen on hauskaa, kiinnostavaa ja tärkeää, mutta virallisesta ohjelmasta en jotenkin ole vielä(kään!) päässyt kärryille. Eilen oli yksi mielenkiintoinen luento vapaakappalejärjestelmän historiasta (kts. aiempi läppäni Encyclopædia Britannica: Kirjasto{{neutraalius}}) ja huomenna lauantaina on tiedossa lisää kirjastohistoriaa, mukana puhumassa myös mainio Ilkka Mäkinen.

Tämänpäiväinen Committee on Free Access to Information and Freedom of Expression (FAIFE) -sessio (niitä on kai yhteensä kolme), oli hyvä myös, Tanskan kansalliskirjaston bossi Erland Kolding Nielsen kertoi kansalliskirjaston suhteesta Muhammed-skandaaliin.

Koko valtavan messukeskuksen kokoisessa konferenssissa menee todella paljon aikaa paikasta toiseen siirtymiseen ja minulla on jatkuvasti vaikeuksia ensinnäkin lukea ohjelmalehtistä, toisekseen päättää missä rinnakkaisessa sessiossa haluaisin olla. Mutta tiedossa on, ja kaikki IFLAssa aiemmin olleet ovat neuvoneet, ettei IFLAan tulla varsinaisen ohjelman takia, vaan nimenomaan verkostoitumaan uusien ja vanhojen kirjastotuttujen kanssa. Poikkeuksena ovat poster-sessiot, sekä mahdolliset osallistumiset johonkin IFLAn lukuisista ryhmistä (joihin en kuulu).

Täällä on käsittääkseni 3500 osallistujaa ja noin 130 suomalaista, sekä tuttuja että tuntemattomia. Maailmaa kiertävä IFLA järjestetään 2012 Suomessa, joten suomalaisten osuus on tänä vuonna suuri.

Vaikka varsinaisesta ohjelmasta onkin mennyt sivu suun leijonan osa, on silti todella mahtavaa olla mukana IFLAssa! Olen näpsinyt täältä varsinaisesta IFLA 2010:stä sekä Boråsista pidetystä The Global Librarian -satelliittitapahtumasta ja Cycling for libraries Borås→Göteborg -pyöräilystämme hieman kuvia. Kuvat ovat vielä luettelematta, teen sen kun palaan Suomeen.

Tapahtumasta on kaikenlaista verkossa, esim. Twitterissä (#ifla2010) sekä The IFLA Experience -sivustolla.  Toivottavasti suomalaisiakin kuulumisia saadaan Kirjasto-kaapelille, Kirjastolehteen, Tuliainen -blogiin ynnä muualle.

Cycling for libraries, Kööpenhamina→Berliini alkukesällä 2011

Kööpenhamina→Berliini

Elokuussa Boråsissa pidettävästä The Global Librarian -tapahtumasta Göteborgiin IFLAan pyöräilyn lisäksi aiomme pyöräillä Kööpenhaminasta Berliiniin alkukesällä 2011. Webbisivu http://www.cyclingforlibraries.org julkaisiin eilen, samoin Facebook-sälää. Kyseessä on epämuodollinen hanke/tempaus/konferenssi/talkoot/matka/festarit, jota ei toteuteta minkään olemassa olevien kirjasto-organisaatioiden sisällä vaan nimenomaan niiden välissä ja niitä yhteen harsien.

Pitäkääpä sivustoa silmällä (RSS-syöte tässä, käytämme eri paikoissa tagia cyc4lib) ja merkitkää kalenteriinne touko- kesäkuun vaihde 2011. Melkoisia kujeita on suunnitteilla 😉

Kööpenhamina-Berliini  on tunnettu pyöräilyreitti, mittaa on noin 650 kilometriä kuvauksellisten maisemien halki. Kuten olen luvannut että elokuisen ruotsin reissun aikaan meillä on kaunis sää, lupaan että sää suosii meitä myös tuolloin alkukesällä 2011.

Joseph Reagle: ”Wikipedia ja tietosanakirja-ahdistus”

Joseph Reagle tarkasteli Critical Point of View -konferenssissa Amsterdamissa Wikipediaan kohdistuvaa kritiikkiä jatkumona jo aiempien yleisten tietosanakirjojen kohtaamaa kritiikkiä otsikolla Wikipedia and the Encyclopedic Anxiety. Videotallenne, yhteenveto sekä esitysgrafiikka (sis. Paul Otletlainauksia!) löytyvät verkosta. Tsekkaa myös muut puheenvuorot sekä videot tapahtuman sivustolta.

Ahdistuksesta vielä se, että EBSCO-tietokannasta löysin kerran asiasanan library anxiety. Se osoittautui ihan hyväksi google-hauksikin. Termillä voitanen viitata tiskin senpuoleisen ahdistuksen lisäksi tänpuoleiseen ahdistukseen.

(via Wikipedia Signpost 2010-03-29)

Next Library un-conference, Århus

Next Library un-conference logoTanskanmaalla, jo maineellaan kaikki kirjastolaiset villitsevässä Århusissa on tänään päättymässä Next Library un-conference 2009. Suomalaisetkin osallistujat, joita on kymmenkunta, ovat tällä kertaa kunnostautuneet ja paikanpäältä kaikuukin tänne Suomeen saakka kuulumisia. Valokuvia Århusista löytyy ainakin Flickristä tagilla nextlibrary09. Flickrissä on myös ryhmä, mutta se on ainakin toistaiseksi tyhjä.

Helsingin kaupunginkirjaston tuoreeseen ja mukavasti käyntiin lähteneeseen, noin neljännesvirallisen matkaraporttiblogiin Tuliaiseen on ansiokkaasti kirjoiteltu myös.

Tapahtuma pyörii länsimaisen kirjastomaailman kuumien ytimien ympärillä, eli yhteisöllisyyden, kirjastorakennuksen merkityksen, luomisen mahdollistamisen, kirjaston oman kehittämis- ja organisointityön kehittämisen, kirjastojen verkkopresenssin ja nuortenkirjastotyön ympärillä. Lyhyesti sanoen kaikenlaiset asiat 2.0. Etukäteen suunniteltu ohjelma löytyy tapahtuman sivuilta grafiikoineen.

Netin kautta kuuluu  innostuneita hihkaisuja. Twitterissä käytetään hashtäginä #nextlibrary, suomalaiset käyttävät lisäksi #unconf09. Tottakai olen itsekin huudellut väliin 🙂 Jonkinlaista aavistusta etäläsnäolosta voi saada. Toivottavasti tapahtuma ei jää herätyskokoukseksi vaan ideoiden toteuttaminen ja saamiseen tulevaisuudessakin siellä niinkutsutun oikean työn äärellä onnnistuu.

Minulle viimeviikkoiset Kirjastopäivät 2009 ei järjestetyn ohjelman myötä ollut erityisen emansipatorinen tai innostava kokemus. Kirjastolaishenkeä se tietenkin ylläpiti. Kirjasto on sosiaalinen tila ja kohtaamispaikka kirjastolaisille itselleen. Tapahtumat eivät tietenkään ole luonteeltaan samanlaisia, ehkäpä joku molempiin tapahtumiin osallistuva laatii tapahtumista vertailevan arvion, esimerkiksi Petri Sorvipenkin äärellä -blogiinsa.

Kirjastopäivät 2009

Takana ovat vuoden 2009 Kirjastopäivät. Jukka Relander valittiin Suomen kirjastoseuran johtoon (kts. taloonastujaiskolumni Millainen kirjasto+kommentit), konseptisuunnittelua käsiteltiin, samoin kaunokirjallisuuden verkkopalvelua Kirjasampoa, Yleisten kirjastojen neuvoston (YKN) strategiaa ja etiikkaryhmän ehdotusta alan eettiseksi koodistoksi. Sellainenhan on olemassa joissain muissa maissa ja meilläkin nyt ollut kehitteillä. Hesari kirjoitti 10.6. jutun, jossa Kirjastopäivien teemoista esiin nostetttiin nettisensuuri. Asiaa ei sinänsä suoraan käsitelty päivillä, paitsi etiikkatyöryhmän lausunnon yhteydessä.

Paikalla oli kuulemma yli 550 henkilöä yleisistä ja muista kirjastoista mutta toki myös ammattikuntaamme sivuavia toimijoita lääninhallituksesta, ministeriöstä, firmoista jne. Olin ensimmäisen kerran mukana Kirjastopäivillä 2007 Kuopiossa. Silloin kävi nopeasti ilmi, että kyseessä ovat Kirjastoseurapiiripäivät ja sama päti nyt Turussakin. Juttua leivottiin vanhojen tuttujen sekä tietenkin myös uusien tuttujen kanssa. Kuten asiaan kuuluu, puolimuodollista illanviettoa istuttiin ensin keskiviikkona Arkenilla ja sitten baarissa ja torstaina Turun komeassa pääkirjastossa (ja sitten baarissa).

23 asiaa -verkkokurssiltamme oli mukana yllättävän laaja joukko. Enhän tietenkään tunnistanut heistä kuin osan. Eräskin kurssilainen osui sattumalta meseen perjantaina vaikka oli itse jo hotellilla pakkailemassa itseään kotiinpäin. Miten olisin hänet voinut tunnistaan, kun tunnusmerkkeinä on ”taivas jota kohti kurkottaa kaksi palmua”. Tämä on tätä internet-aikaa 🙂

Kirjastopäivät ovat Suomen Kirjastoseuran järjestämä, kiertävä biennaali ja sitä pidetään erityisesti pienemmille kirjastoille merkittävänä tapahtumana. Ottaen huomioon kaikki muut tiedonvälityskanavat ja tapahtumat, minkä tyyppinen ohjelma olisi päiville kaikkein parasta?

Jaakko Sannemann kyselee, mitä tarinaa Kirjastopäivät kertovat. En keksi vastaukseksi oikein mitään, keksitkö sinä?

Päivien aikana muutama osallistuja turisi niitä näitä Twitterissä, hashtägillä #kirjastopäivät. Nappasin muutaman merkityksettömän valokuvan, sekä muutaman videon. Ne ovat YouTubessa playlistinä mutta upotan ne  myös tähän  alle:

Kirjasammon annotointieditori SAHA

EU tuli kirjastoon

Opiskelijoita Kirjastopäivillä

Miksi KDK on tärkeää?

Libraries and information law

Eblida-konffassa Tieteiden talollaTänään olin Suomen tieteellisten kirjastojen seuran järjestämässä puolipäiväisessä seminaarissa Libraries and Information Law Tieteiden talolla. Raportoin tapahtumasta suorana nettiin jaikun kautta, käykääs lukaisemassa jos kiinnostaa.

Tein syksyllä nytkin mukana olleen, British Libraryn Ben Whiten haastattelun.

Muutama kirjastolaisia kiinnostava puheohjelma

Kirjastot.fin tekijänoikeus-palstalle kirjoittamaani:

En tiedä onko kukaan tätä lueskeleva lähdössä ensi viikolla Tukholmaan Nordic Cultural Commons -konferenssiin. Itse päätin olla lähtemättä. Ohjelmassa on tietenkin ruotsalaisuuteen keskeisesti liittyvää piraattikeskustelua sekä kaikenlaista tekijänoikeus- ja lisensointijuttua pohjoismaisesta perspektiivistä. Ohjelma pyörii Creative Commonsin ympärillä mutta muutakin asiaa on, esimerkiksi torstain sessiossa Open content licenses in public broadcasting and archiving puhujina esimerkiksi British Libraryn intellektuaaliomaisuuden manageri (käännös minun) ja BBC:ssä sekä museoiden kanssa työskennellyt Ben White.

Tapahtumaan on Suomesta lähdössä kolmen ”videonuken” joukko ja pikaisesti toimien heitä olisi vielä mahdollista hyödyntää. Tästä projektista on Petri Kolan viidentoista minuutin haastattelu Tuhat Sanaa -podcastissa ja synopsis ja kommentointi Tuhat Sanaa -blogissa. Videonukkejen ohella noissa on keskustelua mediakentän moniäänisyyden puolesta sekä esitellään NCCC -konferenssi ja CC.

Videonukkejen ajatus on kiehtova ja jos kaikille ei ole jo tähän mennessä käynyt ilmeiseksi, niin organisoitumisen, tiedonmuodostuksen, mediatyön ja yhteistyöntekomahdollisuuksien muuttuminen internetin myötä todellakin heijastuu laajalle netin ulkopuolelle.

Sula Pinta -podcastissa oli syyskuussa juttua pikaviestimiin liittyvistä tavoista, protokollista ja tottumuksista. Jakson nimi oli Verkkoviestintä—Mese-etiketti ja huomion jakaminen.

CBC:n Sparkin jaksossa numero 44 esitellään Internet Archiven Wayback Machinea sekä miksi Archiven toiminta ja digitaalisen kulttuuriperinnön säilyttäminen on merkityksellistä. Paljonkohan kirjastolaiset vaivaavat päätään tällaisella? Toivottavasti vaivaavat.

Kirjastot.fistä huomasin kuunneltavaksi YLEn Kultakuumeohjelman, jossa näin kuntavaalien alla oli läpikäyty puolueiden ohjelmat ja katsottu mitä siellä puhutaan kulttuurista. Kovin paljon mistään kulttuuripalveluista ei ohjelmissa puhuta, mutta kirjastot mainitaan useammissa. Poliittisen rakenteen vuoksi puolueet rakentavat koko maan kattavia ohjelmiaan, mutta niillä ei välttämättä ole mitään käytännön merkitystä kunnissa koska esimerkiksi valtionavustusten käyttäminen päätetään paikallisesti kunnissa. Lisäksi ohjelmassa todetaan se varmaankin jo sangen yleinen tieto, että poliitikot mielellään puhuvat yhteiskunnallisesti tuotettujen kulttuuripalvelujen kuten kirjastojen, kaupunginorkesterien ja teatterien tärkeys, mutta rahaa palveluihin ei kuitenkaan käytännössä koskaan ole tahtoa sijoittaa.

Petri Kolan haastattelu kestää 16 minuuttia, Sulan pinnan jakso 12 minuuttia, Spark #44:n kolmestakymmenestä minuutista The Wayback Machinea käsittellään ajassa 01:00-11:00. YLEn Kultakuume kestää kahdeksan minuuttia. Yhteensä siis kolme varttia.