Turkuun tulee Kirjastosilta :’} awwww

Pontekin Crescendo, josta tulee Kirjastosilta

Turkuun ollaan rakentamassa uutta kevyen liikenteen siltaa Aurajoen yli, Turun pääkirjaston kohdalle. Uuden sillan nimeksi tulee Kirjastosilta, joka tietenkin saa minut liikutuksen tilaan :’} *sniff*. Asiasta on uutinen tämänpäiväisessä Turun sanomissa.

Arkkitehtuurikilpailun tuloksia esiteltiin aiemmin talvella kirjaston aulassa ja hienon näköisiä suunnitelmia kaikki. Voiton vei Pentekin työ nimeltä Crescendo.

Tämä paikannimien nimeämishomma on mielenkiintoinen yleisesti ottaen. Laskeskelin aikanaan otsikolla Historiallinen hanke Helsingissä–ostari kirjastoksi, että Postin osoitehaku löysi Suomesta vain 11 kappaletta kirjastoaiheisia paikannimiä, kaikenmaailman piispan-, papin-, kirkkokatuja sekä tori-, kauppa- ja kauppiaskatuja on joka niemennokassa. Kiusallista Suomen kaltaisessa maassa… mutta tämä on juhlava blogikirjoitus, joten paras etten käy ruotimaan paikannimien heijastamaa arvomaailmaa sen pidemmälti.

Jokatapauksessa mieltä ylentävää saada Suomeen kirjaston mukaan nimetty silta. Kiitos nimen päätteneelle raadille sekä lopulta Turun kansalaisille. Tuo rakennetaan vieläpä omalle työmatkareitilleni.

(via Juha Manninen)

Kirjasto mukana Turun kaupungin webbisivun ilmeessä

PS. Oletteko muuten kiinnittäneet huomiota mitkä elementit Turun kaupunki on nostanut visuaalisen ilmeensä keskiöön? Katsokaas esim. Turun kaupungin webbisivut ja bannerikuva siellä. Onko muissa suomalaisissa kaupungeissa vastaavaa? Helsingissä ratsastellaan edelleen sillä kirkolla eikä siellä mitään häävin näköistä ole vieläkään… no ei ihan totta, koska siellä olisi esim. Kansalliskirjasto, Kallio ja Riku (kuka se Rikhard muuten oli?).

Advertisement

Uus nimi+ulkoasu

Noni, laitoin tälle blogille nyt nimeksi jo jonkin aikaa suunnittelemani Riippumaton asiantuntija ja vaihdoin samalla teeman sellaiseen, jossa on muokattava headeri.

Olen aiemmin luvannut nimen keksijälle lakritsan jossa on asiaanliittymättömän henkikön nimikirjoitus 😉 mutta lunastajia ei ole toistaiseksi ollut.

Blogiin saapuu päivittäin muutamia lukijoita nettihaun ”macen hieno blogi” kautta. Toivottavasti löytävät tänne edelleen tai keksivät jonkun muun tavan tulla tänne, esim. tallentamalla osoitteen  joka on edelleen sama tai lukemalla RSS-feediä.

Nimimerkit pois keskustelusta

Viimeaikoina on taas ollut paljon melua netissä nimimerkillä kirjoittelusta ja siitä kuinka asiatonta se joidenkin valitettavan vaikutusvaltaisiin asemiin päässeiden hullujen mielestä on. Asiassahan ei ole oikein mitään uutta, muistelen samaa puidun jo 15 vuotta sitten ja varmasti jo muinaiset foinikkialaiset olivat närkästyneitä jostain vastaavasta asiasta. En ole asian puimiseen nyt tällä kierroksella jaksanut osallistua. Tilaisuuksia varmasti tulee, sillä nimimerkillä tai anonyymisti kirjoittelusta tullaan varmasti kinastelemaan vielä tulevaisuudessakin.

Minä olen luonnollisesti nimimerkillä tai anonyymisti kirjoittamisen kieltämistä vastaan. Jyrkästi.

Asiaan: olen tässä kesän mittaan muutamankin kerran löytänyt itseni miettimästä, että mikäli kirjastot alistuvat fasistien vaatimuksiin kirjastojen hallinnoimien keskustelujen (asiakkaille suunnatut foorumit ja blogit, alan oma Kirjastot.fi, intranetit) kirjoittajien identiteetin paljastamiseksi, hävitetäänkö myös kaikki salanimillä kirjoitettu kirjallisuus kirjaston kokoelmasta? Sellaistahan nimittäin löytyy metrikaupalla. Salanimistä löytyy varmasti kaikenlaisia hienoja tietokantoja ja listoja, mutta lähtökohtana kirjastojen kokoelmien siivoamiseen voisi käyttää vaikkapa Wikipedian luetteloa salanimistä . Kylläpä tulisi mukavasti lisää tilaa aina kovin ahtaisiin hyllyhin kun pistettäisi roviolle Lewis Carrollit, Eino Leinot, Ilkka Remekset, George Orwellit (!), Mark Twainit sun muut ja hommataan tilalle vastuuntuntoisia ja vakavastiotettavia tekijöitä, jotka uskaltavat esiintyä rehellisesti omalla nimellään eikä vain heitellä lokaa salanimen suojista.

Tulkintani mukaan salanimillä julkaistujen kirjojen hävittämättä jättäminen olisi käytännössä viesti, että kirjasto ei näe kirjallisuutta osana yhteiskunnallista diskurssia. Aika rohkeaa nimenomaan kirjastoilta, eikö vain?

Tämän kirjoituksen lopullisena inspiraationa toimi Tuija Aallon Tuhat sanaa -blogin kirjoitus Paikallispoliitikko bloggasi sivupersoonalla Pohjanmaalla sekä sitä seuraava Sediksen kommentti. Kemppisen Oikeus nimeen on mielenkiintoinen myös.

En tässä edes aloita kirjoittamaan siitä, onko etu- ja sukunimemme mitenkään hyvä identiteettimme tunniste.