Sillävälin YLEllä: ontologiat+Onki+Drupal+avoin lähdekoodi

YLE

Drupal

Onki-ontologiapalvelu

YLE käyttää Drupal -julkaisujärjestelmää monissa sivustoissaan. Ilahduin kovasti, kun viime lauantaisessa DrupalCampissa Isolla pajalla Teemo Tebest esitteli Svenskalle kehitettyä Drupal-moduulia, joka helpottaa YLEn sisällöhallintaa.

Resource Description Framework

Drupalhan ymmärtää itsekin semanttisen webin perustana olevaa RDF:ää, mutta nyt nähty moduuli on kirjastomaailmasta katsellen erityisen kiinnostava; moduuli yhdistää Drupalin Onki -ontologiapalveluun. Näin YLEn sisällöntuottajat voivat noukkia ontologioista sisältöään kuvailevia termejä. Kirjastoihminen voisi kutsua tätä vaikkapa luettelointi 2.0:ksi tai auktoriteettikontrolli 2.0:ksi. Vastaavaa ei meidän alallamme Suomessa tehdä kuin Kirjasammossa SAHA-annotaatioeditorilla. DrupalCampissa puhuttiinkin hieman myös siitä, sekä Onkin ja ontologioiden ylläpidon tulevaisuudesta.

YLE on avoimen lähdekoodin hengessä julkaissut moduulin Drupal.org:issa, jossa se on paraikaa menossa Drupal-yhteisön vertaisarviointiprosessin läpi. Moduulin lähdekoodi on jo saatavissa tarkastelua ja muutosten tekoa varten.

Viimeaikaisten järjestelmäkehitysten myötä kirjastot ovat ottaneet lähinnä takapakkia auktoriteettikontrollin ja muunkin automaattisen tietojenkäsittelyn osalta, mutta hienoa nähdä että tietotyön ammattilaiset toisaalla, esim. juuri YLEläiset, ottavat metadatan, avoimuuden ja muulla tehtävän metadatatyön (esim. ontologiat) näin vakavasti ja kunnianhimoisesti. Pisteet YLElle (taas)!

[edit 24.09.2012: upotin videotaltioinnin tähän mukaan, Teemo aloittaa kohdassa 16:30]

Advertisement

Nimenomaan yleinen kirjasto

On muuten tosi vaikea keksiä kuvituskuvaa tähän kirjoitukseen. Tällaisissa tapauksissa valitsen yleensä kissoja. Tämä on yleinen, tyypillinen kissa, ei-mikään-erityinen -kissa. Ja siksi: kaikki kissat. Ja valokuvakin on lisensointu yleiseen käyttöön.

Mahtava suomenkielinen käsite tämä yleinen kirjasto. Siis ei julkinen kirjasto (public library), eikä kaupunginkirjasto (city library).

Yleinen kirjasto on toki myös julkinen – siis julkisen sektorin piirissä (toki on olemassa muutakin julkisuutta) – ja tyypillisesti myös kaupunginkirjasto (tai kunnan-), sillä viime aikoina on ollut tapana että kaupunkien/kuntien erityinen virasto tuottaa julkista kirjastoa.

Mutta yleinen on paljon suurempaa; se on myös yleinen merkityksessä geneerinen, yleisluontoinen, yleinen merkityksessä universaali ja yleinen merkityksessä tavanomainen, arkipäiväinen.

Kukahan tän on keksinyt? Hieno homma.

Millaista kieltä kirjasto käyttää=millaista kieltä käytämme

Hmm, miten voisi tutkia kuinka monta kertaa käsite me (siis merkityksessä ”me kirjastoammattilaiset, joista kirjaston palvelu muodostuu”) esiintyy kirjaston webbisivuilla, ja minkä tyyppisissä konteksteissa sitä käytetään. Tai siis… minkä tyyppisissä konteksteissä me sitä käytämme 😉

Virkamiesmäiseen kieleen ei taida puhuttelu kuulua, ainakaan julkaisuissa kuten webbisivuilla. Oikeassa asiakaskontaktissa, kasvokkain kirjastossa puhumme asiakkaille tietenkin vähemmän virkamiesmäisesti. Kuinka paljon julkaisujemme kielen pitäisi muistuttaa sitä kieltä jota kirjastossa paikan päällä käytämme? Vieraannuttaminen rakentaa auktoriteettia, silläkin on tarkoituksensa ja toki se jossain määrin kuuluu kaikkeen kirjakieleen. Voidaan viitata olemassa oleviin instituutioihin sekä niiden rakenteisiin ja osoittaa, ettei käytetä mielivaltaa. On esimerkiksi aivan eri viesti sanoa

asiakas on kirjastolle vastuussa aineiston tärveltymisestä

kuin

olet meille vastuussa aineiston tärveltymisestä.

Mistähän tämäkin taas tuli mieleen? Kai puoliksi siitä että olisi kiva tehdä hieman webometrista tutkimusta kirjaston sivustoista ja katsella kuinka paljon ja minkälaisia linkkejä kirjastoammattilaiset sivuilleen laittavat ja millaisia linkkejä on sisäänpäin. Toisaalta, tämän toinen puoli tuli ehkä mieleen siitä, että tänään oli palautusautomaatin päällä joku sattumanvarainen mainoslehtinen, jossa jonkinlainen me tarjosi tuotettaan.

En muuten löytänyt meydeen käsitettä Yleisestä Suomalaisesta Ontologiasta. Sensijaan sekä identiteetti että kriisivalmius löytyivät.

Juice Leskinen+Grand Slam: Taivaan kappaleita

Tämä blogikirjoitus on tainnut edetä jo niin pitkälle, ettei Juice Leskisen Kädet -biisin linkkaaminen enää pelasta tilannetta LOL :D. Se on muuten ihmiskunnan historian parhaalla kansitaiteella varustetulta Taivaan kappaleita -levyltä.