Näkemiin Axiell PallasPro

Viimeinen kunnon silmäys PallasProhon.

Viimeinen kunnon silmäys PallasProhon.

Varsinais-Suomen yleisten kirjastojen konsortio Vaski uudistuu. Vaihdamme kirjaston taustajärjestelmän, Axiellin PallasPron saman tutun toimittajan Auroraan. Rakennamme myös nettisivuston Axiellin Arenalla. Lisäksi Vaskiin tulee lisää kirjastoja, kollegoita, aineistoa ja toki myös asiakkaita mukaan. Kolme viikkoa kestävä yliheittomme alkaa nyt.

Keskeisen työvälineen, kuten kirjastojärjestelmän vaihtamiseen liittyy aina paljon kaikenlaista muutakin kuin varsinainen ohjelman asentaminen; esimerkiksi Aurora ei tuo mitään periaatteiltaan ja toiminnoiltaan kovin uutta tai erilaista PallasProhon verrattuna; Aurora on jo hyvinkin tutun ILS-konseptin uudelleentoteutus. Vaihto on kuitenkin huomattava kirjaston sisäisesti: prosessin käytännön järjestelyt teettävät paljon työtä, uusia ja vanhoja työtapoja arvioidaan ja niistä neuvotellaan, palveluja rukataan vastaamaan uutta järjestelmää, väännetään kättä näkyvästä ja näkymättömästä vallasta, argumentoidaan, neuvotellaan, päätetään, päätetään uudelleen, leivotaan asiantuntijoiden ja päättäjien välisiä suhteita, joustetaan, hämmästellään, viestitään, tulkitaan sähköposteja, innovoidaan, säädetään, bondaillaan kollegoiden kanssa, kouluttaudutaan jne. Ja tietenkin kökötetään kokouksissa… joista sitten toki keskustellaan jälkikäteen 😉 Ja muodostetaan suurta tarinaa esimerkiksi nostalgisoimalla.

Järjestelmän vaihtoa tuleekin tarkasteltua muistakin kuin teknillis-rationaalisesta näkökulmista. Luonnollisesti tätä tulee tehtyä kollegoiden kesken kasvotusten, mutta tekstiksi asti asiaa on vääntänyt Nasrine Olson: Taken for granted–the construction of order in the process of library system decision making (Borås, Valfrid 2010). Olsonin väikkärissä järjestelmän vaihtamisen alkuvaiheita eli hankintaa, määrittelyä ja suunnittelua tarkastellaan sosiaalisena prosessina. Jarmo Saarti on laatinut Olsonin teoksesta suomenkielisen arvion Informaatiotutkimuksen vol 29. no 4:ään 2010 otsikolla Onnen kauppaako?: kirjastojärjestelmän hankinta sosiaalisena prosessina. Jarmolle kiitos kirjoituksestaan, sekä myös näiden kahden julkaisun vinkkaamisesta. Suosittelen ehdottomasti kaikkia kirjastojen järjestelmävaihdoksista ja/tai sisäisistä kulttuureista kiinnostuneita tutustumaan näihin kahteen tekstiin.

Vaskilla on ehdottomasti Suomen kirjastopalveluista hienoin logo (Kirjastot.fi:llä on paljon hienoja myös)

Meillä on täällä Vaskissa melkoinen hulina ja vilinä, mutta koska tänään oli viimeinen PallasPro -päivä ennen järjestelmän sulkemista huomenna, soin itselleni hieman aikaa tunnustella omaa ja muutamien kollegoideni suhdetta PallasProhon. Haluaisin ajatella että eräs aika tulee tänään päätökseensä, ja on uuden ajan aatto (romantiikkaa tietenkin).

Itselläni on lyhyt ja löyhä suhde Pallakseen sinänsä, mutta oli mielenkiintoista jututella muutamia kollegoita heidän PallasPro -fiiliksistään. Oheisessa videossa Mari Tammela.

Näkemiin PallasPro.

Advertisement

Olisko kellään kokemusta PallasPron verkkokirjaston logien penkomisesta?

What's this then?

Onkohan kellään tietoa PallasPro-Intro -verkkokirjaston hakulogien tonkimisesta? Siinä ei käsittääkseni ole minkäänlaista raportointityökalua sinänsä, mutta ainakin sellaisilla kirjastoilla joilla on pääsy oman verkkokirjastonsa (aka näyttöluettelon aineistoluettelon aka OPACin) webbipalvelimeen on mahdollisuus tutkia sen logeja. Meidän (siis Vaskin) verkkokirjasto esittäytyy näin:

Server: PallasPro-Intro3 (liw3srvr kirjasto 13.6.2011 klo 12.10.03 HP-UX B.11.00 U II 2.0)

Onko kellään kokemusta tällaisen palvelimen logien tonkimisesta? Hakulausekkeethan eivät PallasPro-Introssa näy hakutulossivun URLissa vaan HTTP-headerissa. Onko tähän jotain työkaluja olemassa? Apachen logien tonkimiseen on vaikka mitä työkaluja, mutta tämä liw3srvr on mulle tyystin tuntematon.

Mikäli PallasPro-Intro juttelee taustajärjestelmän kanssa SRU:lla, tuon rajapinnan tarkkailu olisi toinen herkullinen paikka nuuskia mitä asiakkaat etsivät. Webbipalvelimen logista näkyy tosin kaikkea muutakin hauskaa.

Unelma: hakutuloksia seurattaisi systemaattisest päivittäin, ja tietoa hyödynnettäisi luetteloinnissa ja luetteloinnin apuvälineiden (esim. sanastot) kehittämisessä, kokoelmapolitiikassa, tapahtumien järjestämisessä ja käyttöliittymäsuunnittelussa. Näen asian niin, että tuohon PallasPro Intron hakulooraan asiakkaat kertovat tuhansia kertoja päivässä mitä he haluavat. Logien tutkiminen on tämän viestinnän kuuntelua. Näiden seuraaminen, tutkiminen ja julkaisu (sekä datana että jalostetusti) voisi minun mielestäni olla arkipäiväistä kirjastorutiinia.

Aloitin säikeen myös Kirjasto-kaapelilla.

Millainen olis täydellinen tekstarimuikkari?

PallasPron lähettämä muikkari

Axiellin PallasPron tekstarimuikkarit näyttävät tällaiselta. Millainen olisi paras mahdollinen tekstarimuikkari? Henkilökohtaisesti ehkä kaipailisin sähköpostiosoitteen sijasta linkkiä verkkokirjastoon josta uusiminen onnistuu. Sähköpostiuusimisia meillä Vaskissa ei vastaanoteta. Olisi myös hienoa, jos tekstari tulisi numerosta 0600 02623, joka on uusintapalvelumme numero.

Axiellin kirjastojärjestelmien avoimilla Axiell Web Services (AWS) rajapinnoilla ja pienoisella lähettävän pään suunnittelulla uusiminen onnistuisi jopa suoraan tekstarista. Tällainen palvelu on mahdollista rakentaa, kun avoin AWS tulee saatavillemme, toivottavasti pian. Ehkä PIKI-alueella sekä Hämeenlinnassa onnistuisi jo tänään!

Lisäksi olisi kiva asiakkaana tietää paljonko maksuja on päässyt kertymään, sekä tietenkin mikä teos/mitkä teokset ovat myöhässä. Tekstarin pituus on rajoitettu, mutta tekstareita voi onneksi ketjuttaa peräkkäin. Mitä tietoa tässä sinun mielestäsi olisi hyvä olla?

Mulla ei valitettavasti ole nyt Origon, Milleniumin tai Auroran muikkareita. Arvostaisin jos te, joilla sellaisia on voisivat laittaa niitä näytille.

KDK Spotifyssä

KDK on Spotifyssä

Terveisiä Kansallisen digitaalisen kirjaston eli KDK:n pilotoinnin ääreltä Turusta. Paraikaa rakennellaan yhteyttä Vaski-kirjastojen taustajärjestelmästä Axiellin PallasProsta ExLibriksen Primoon, Axiell LMS Web Services -rajapinnan yli. KDK:n kuulumisia löydät jo internetistä tietenkin hankkeen omilta KDK 2011 -sivuilta, Twitteristä (@KDKHanke) sekä asiakasliittymän omasta blogista.

Lisäksi löydät KDK:n myös Spotifystä.

Katso myös muita KDK-juttuja YouTubesta. Me kirjastoammattilaiset emme kutsu sitä että löytää asiaan liittymättömiä tuloksia ”virheiksi”, vaan serendipiteetiksi 😉

Vilkaisu vuoteen 2011

Vuosi vaihtuu. Katsotaas mitä on tulossa; itkutipaton tammikuu 2011 (pelkästään Facebookissa ilmoittauneita on peräti 454 henkilöä), järjestämämme Cycling for libraries -pyöräilykonferenssi Kööpenhaminasta Berliiniin tapahtuu alkukesästä, hyvin herkulliseksi hankkeeksi osoittautunut KDK tulee käyttöön alkaen yleisten kirjastojen osalta täältä Turusta ja sitten pian laajentuen. Tulevan vuoden aikana  vaihdamme Varsinais-Suomen kirjastokimppamme Vaskin PallasPro -taustajärjestelmän Auroraan ja samalla FinMARC vaihtuu MARC21:een. Näiden järjestelmäuudistusten pistetään pystyyn myös julkaisujärjestelmä, nähtävästi siten että se on tulee OKM:n alaisten kirjastojen käytettäväksi.

Mitäs muuta? Rakenteilla oleva kirjastoalan yhteinen intranetti otetaan käyttöön, yhteisluettelo-hanke etenee ja Kirjasampokin saa ohjelmointirajapintojen lisäksi käyttöliittymän. Europeanan semanttinen tietomalli EDM astuu käyttöön ja e-kirjamarkkinat ehkä lämpenevät täällä Pohjolassakin. Itselläni on muutama koulutus jo sovittuna ja omat digitaalisen kulttuurin tutkimuksen opinnot jatkuvat Turun avoimessa yliopistossa. Toivottavasti pääsen käymään 77. IFLAn WLIC -konferenssissa Puerto Ricossa. Ja tietenkin asuinkaupunkini Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki ja luminen talvi lupaa sammakkomiesten mukaan kuumaa kesää. Vuoden ensimmäinen päivä on vieläpä caturday.

Kun tuota ylle koottua listaa katsoo, se näyttää saumattomalta. Loistavaa!

KDK:sta kirjoittelen kuulumisia täältä Turusta kohtapuolin. Pahoittelen ettei täältä ole vielä kuulunut julkisesti oikein mitään, vaikka olen ollut jo muutaman kuukauden Turussa. KDK:n on Twitterissä (@kdkhanke) ja asiakasliittymän etenemisestä saa uutisia sen omasta blogista, ottakaapa sekin seurantaan.

En nyt millään keksi kuvitusta tähän kirjoitukseeni joten menkööt ilman. Jos lukijoille tulee mieleen joku hyvä kuvitus, niin laittakaapa kommenttiin.

**** HYVÄÄ UUTTA VUOTTA TYYPIT ****

Kohan suomennos on nyt jossain vaiheessa

Tässä talven mittaan on ollut meneillään epämuodollinen ja aika impulsiivinen Kohan suomennos. Vielä keskeneräinen käännös on nyt jonkin aikaa ollut näkyvillä Labs.kirjastot.fi:n tarjoamassa Koha-asennuksessa , eli osoitteessa http://koha.kirjastot.fi. Se on toiminnalliselta puolelta melkolailla suomenkielinen. Kommentteja vastaanotetaan.

Aineistona tuossa Koha-asennuksessa on Project Gutenbergin sisältö. Auktorisoitua asiasanastoa ei tässä vaiheessa tosin ole, sellainen tarvittaisi kyllä sekä suomennoksen testaamiseksi että muutenkin. Onko kellään ideoita miten sellaisen saisi haltuunsa ja miten sen kikkailisi Kohaan? Periaatteessa yksi hailee mikä asiasanasto, mutta YSA olisi varmaan käytännönläheisin Kohan testailuun. Pitäisi varmaan fiilailla tuota testi-Kohaa parempaan esittely- ja demoilukuntoon.

Aloitin myös KirjastoWikiin sivun Kohan suomentamisesta.

Ja kysytäämpä vielä täälläkin: mikä sinusta on ”tag” suomeksi? ”Tagi”, ”tägi” ja ”avainsana” ovat ne ilmeiset ehdokkaat. Merkkasin nuo KirjastoWikissä olevaan termitaulukkoon, käykääpä äänestämässä tuon termin suomennosta laittamalla plus- (+) tai miinus (-) -merkkejä tuohon taulukkoon. Samalla voi kurkistaa ko. wikisivun rinnalla käytävää keskustelua.

Jos ei vielä ole selvää, niin Koha on avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä. Siis vähän niin kuin PallasPro, Origo, Voyager, Aleph, Innovative Millenium ja tuleva Axiell Aurora, mutta ohjelman toiminta ei ole salaisuus. Esim täältä voi katsoa ja muokata miten haku ihan oikeasti toimii ja mitä relevanssialgoritmi tekee.

Suomennetaas piruuttaan toi Koha

Aloitimme viime viikolla Kohan suomentamisen. Nyt käännetään aineistoluettelon l. näyttöluettelon l. OPACin l. verkkokirjaston puoli, eli se asiakkaille näkyvä osa. Työn alla on Koha 3.0:n OPAC.

Meillä on pieni ryhmä Google Groupsissa jossa on puitu terminologiaa. Kohasta on muutenkin tullut sähköpostiteltua tässä talven mittaan muutaman suomalaisen kirjastoaktivistin sekä sellaisten kirjastojen kanssa, joissa se on käytössä. Niitä ei tosin ole montaa kappaletta. Mutta riittävän monta, jotta suomeksi kääntäminen kannattaa tehdä (eli enemmän kuin 0 kpl). Kerran kääntämisestä hyötyvät kaikki, mutta voi olla olemassa monta erilaista suomennosta. Itse teen työtä Kirjastot.fi:n Labs-hankkeen nimissä ja Labs onkin asentanut Kohan kaikkien niiden kokeiltavaksi, joita kyseinen avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä kiinnostaa. Myös Evergreen on asennettu tutkittavaksi. Teen suomentamista ”virkamiestyönä”, eli ilman mitään erityistä projektisuunnitelmaa tms. sekoilua. Virkamiestyön ja talkootyön ero on hienonhieno 🙂 En tiedä miten muut Kohan suomentamisessa mukana olevat ovat omaa työtään organisoineet, eikä oikeastaan kiinnostakaan – kunhan saadaan jotain aikaan ja hyvä pysyy kierrossa. Koha käyttää PO-tiedostoja ja kääntämistä eri kielille tehdään Pootle -ympäristössä. Tai voi muitakin käännöstyökaluja käyttää jos haluaa, mutta ainakin tässä vaiheessa tuo Pootle on osoitteutunut näppäräksi.

Tässä käännöshankkeessa on muutamakin kiehtova puoli. Ensinnäkin tämä on konkreettnen osoitus siitä, miten avoin lähdekoodi ja yhteisöllinen kehittäminen yleensäkin toimii. Uskoisin, että tuota Kohan OPACin suomennosta päästään kokeilemaan ensi viikon loppupuolella. Vertailun vuoksi HelMet-alueella on vähän aikaa sitten otettu käyttöön Innovativen mobiilituote AirPAC, joka on siis käytännössä helmet.fi -sivusto älypuhelimille sopivammassa muodossa. Se on saatavilla Innovativelta vain englanninkielisenä. Niinsanotusti kansainvälinen versio on pääkaupunkiseutulaisten käytössä ehkä 2012. Todellisuudessa kääntäminen varmasti sujuisi päivässä parissa, jos siihen vain olisi mahdollisuus. Pointti on, että avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa ei ole mitään yhtä tahoa, joka voi estää halukkaita tekemästä omasta ja toisen elämästä parempaa.

Toinen kiehtova puoli Kohan kääntämisessä on se, että edes hieman mahdollistaa kirjastojärjestelmistä ja niiden valitsemisesta keskustelemista. Tilannehan on Suomen yleisissä kirjastoissa nyt se, että järjestelmätoimittajia on tasan yksi kappale. Axiell. No pääkaupunkiseutu uloslukien. Ei minulla periaatteessa ole mitään Axiellia vastaan, mutta sitä vastaan on, ettei ole mitään vaihtoehtoja joista edes keskustella, tai joihin verrata käytössä olevaa järjestelmää. Tulevaisuudessahan se tulee olemaan Axiellin Aurora, kun Axiell siirtää Pallas ja Origo -asiakkaansa siihen.

HelMet on yhä enemmän 2.0

HelMet

Lienettekö huomanneet, että pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen näyttöluettelo sallii nykyään arvioiden kirjoittamisen? Sitä en osaa sanoa aikooko kirjasto tarjota itse kirjallisuusarvioita niitä tuottamalla tai hankkimalla julkaisuoikeuksia ammattilaisten laatimiin kirja-arvioihin vai onko tarkoitus että vain loppukäyttäjät (siis ihmiset) laativat niitä.

Jokatapauksessa asiakkaille arvion kirjoittaminen onnistuu kirjautumalla normaalisti kirjastokortin numerolla sekä siihen liittyvällä pin-koodilla. Teoksen saatavuustietojen alapuolelta, käyttäjien antamien tähtien vierestä löytyy nappi ”kirjoita arviointi”.

Muita, vastaavia palveluja on sekä käytössä että vireillä pilvin pimein ja niitä onkin kirjastoalalla kaipailtu jo vuosia. Tai ainakin jotkut ovat kaipailleet, minä mukaan lukien.

Kotimaiset kirjastomarkkinat itseensä käytännössä kokonaan integroinut Axiell myy Arena -palvelua ja se on käytössä jo Hämeenlinnassa ja tulossa mm. Tampereelle. Axiellin Arenalle kilpailija on ruotsalaisen Teknikhusetin CS Library. CS Libraryn hatussa on sulka mm. Tukholman kaupunginkirjaston verkkosivu-uudistuksesta. Molemmat ovat varsinaisen kirjastojärjestelmän sekä niiden perinteisen ankeiden webbisivustojen päällä/rinnalla pyöriviä, rikkaampia sivustoja. Tällaisista ohjelmistoista puhutaan discovery interfacena.

Saatavilla on jo vuosia ollut ”kirjasto 2.0” -tuotteita, joista suuri osa on saatavilla myös ilmaiseksi (lähdekoodeineen) ja heti käyttöönotettavissa. Näistä mainittakoot SOPAC, XC, VuFind sekä Blacklight. Suomalaiset yleiset, akateemiset tai erikoiskirjastot eivät kuitenkaan ole halunneet alkaa ottamaan käyttöön mitään näistä, vaan ovat odottaneet perinteisten järjestelmäntoimittajiensa tarjoavan jotain tuotetta. Pääkaupunkiseudun järjestelmäntoimittaja Innovative onkin koonnut ns. ”kirjasto 2.0” -ominaisuuksia Encore -tuotteeseensa (jota ei ainakaan toistaiseksi ole hankittu HelMet-alueelle) ja Axiell on siis kehitellyt Arenaa omien kirjastojärjestelmiensä päälle.

CS Library, kuten suurin osa avoimen lähdekoodin ilmaisista, itseasennettavista discovery interfaceista väittävät olevansa alla kehräävästä kirjastojärjestelmästä (melko) riippumattomia. Harvat avoimen lähdekoodin ohjelmistoista kuitenkaan tukevat suomalaisissa yleisissä kirjastoissa käytettäviä kirjastojärjestelmiä, eli Origoa ja PallasProta (jotka olivat siis ATP:n ja Tiedon tuotteita ennenkuin Axiell osti molemmat). Tuen rakentaminen Origoa, PallasProta ja muita kirjastojärjestelmiä varten avoimen lähdekoodin ratkaisuihin ei kuitenkaan olisi suurikaan työ ja kerralla saataisi mukaan suurensuuri joukko suomalaisia yleisiä kirjastoja. Tämä olisi järkevää hoitaa keskitettynä ostopalveluna. Milleniumia sensijaan tukee suuri osa näistä ratkaisuista.

Asiaa monimutkaistaa sinänsä hyvä pyrkimys siihen, ettei kirjastojen mustasukkaisesti vartioiman bibliografisen metatiedon ympärille muodostuva lisätieto (esim. arvostelut, käyttötilastot jne) sirpaloituisi moneen paikkaan. Suomi on liian pieni käyttäjäkunta hajautumaan alueellisiin kirjasto 2.0-palveluihin, eikä maantieteellinen alue kuitenkaan ole internetissä kovinkaan relevanttia. Kuvitelkaa että jokaisella maailman kunnalla olisi oma Facebook yhden yhteisen Facebookin sijasta. Ei toimi. Kirjastoalalla puhutaan sensijaan yhden laarin mallista.

Kirjasampo pyrkii olemaan se laari. Lisäksi se mullistaa kaiken mistä kirjastojen metatietotyössä on kyse. Tässä vaiheessa on kuitenkin erittäin epäselvää miten Kirjasampo yhtyy kirjastojen verkkopalveluihin (terveisiä sinnepäin, että plsplspls miettikää jonkinlaiset liittymät Origoon, PallasProhon ja HelMetiin, osana pr-työtä kirjastoille. välivaiheena). Lisäksi Kirjasampo rajautuu kaunokirjallisuuteen joten tietokirjallisuuteen, musiikkiin ja kävelysauvoihin liittyvä metatieto on ratkaistava jotenkin muuten.

Vaarana on, että arvostelupalvelut keräävät tietoa suljettuihin siiloihin. Mielestäni siilot ja ”2.0” ovat keskenään tyystin epäyhteensopivat käsitteet. En tunne CS Libraryn tuotetta tarkasti, mutta ainakin mainostavat ohjelmointirajapintaansa (API) kovasti. Ehkä se ei ole siilo ja ehkä Axiell Arena ei ole siilo. Nykyiset HelMetin arvostelut muodostavat siilon ja marginalisoivat 4 miljoonaa suomalaista. Kirjastolaisille tuttuja yhteystyön muotoja ovat MARC, z39.50 ja kopioluettelointi. Teoksia kuvailevien MARC-tietueiden lisäksi kaikki muutkin kirjastojen tietotuotteet on rakennettava saman periaatteen, eli yhteiskäyttöisyyden ja verkostomaisuuden mukaisesti. Mutta tietenkin vielä paremmin kuin 25 vuotta sitten!

Oikean kirjastomaailman ulkopuolelta käyttäjäarvioita ja muita kirjasto 2.0 -ominaisuuksia löytyy esim. LibraryThingistä, Amazonista ja Google – tyylilleen uskollisensa – haravoi arvioita ja viitteitä verkosta koneellisesti Google Book Searchiin. Nämä kolme palvelua konseptoivat kirjastoa aivan eri lähtökohdista kuin perinteiset, institutionalisoidut kirjasto-organisaatiot (tai no, monet kirjastoinstituutiot ml. yleinen kirjastolaitos ovat oikeastaan aika lyhyt välivaihe kirjastojen historiassa). Amazonin ja Googlen kanssa ns. oikeiilla kirjastoilla ei ole oikeastaan minkäänlaista vuorovaikutussuhdetta, LT on onneksi aktiivinen toimija kirjastojen suuntaan.

Todella sekava kirjoitus, mutta sekava on kirjastojen verkkopalvelujen tilannekin. Tilannetta pyrkii valottamaan Kirjastojärjestelmät nyt! -raportti sekä Yleisten kirjastojen neuvoston verkkostrategia. Muutama selvä linjaus on olemassa (esim. mainittu yhden laarin malli) ja riittävästi teknisiä avaimia sekä kansainvälistä yhteistyökumppaneita (eli tanskalaisia) olisi tarjolla kuten Antti innostavasti kirjoittaa. Taustalla kuitenkin häämöttää toisaalta järjestelmätoimittajien tuotteet (Axiell Arena, CS Library) joilla kaikesta tästä murehtiminen voidaan ulkoistaa ja toisaalta Suuri Yhteisluettelo, Joka Tulee Ratkaisemaan Kaikki Ongelmat. Joten ehkä nyt ei kannata hätiköidä (lue: kannattaa olla tekemättä mitään, yhtikäs mitään). Ja toisaalta–yleisten kirjastojen keskuskirjaston (Helsingin kaupunginkirjasto) sekä sen seudullisten kumppanien (Espoo, Vantaa, Kauniainen) lähteminen oman laarin rakentamiseen on signaali muille noin 350:lle kirjastolle siitä halutaanko sittenkään hakeutua kohti yhteisiä verkkopalveluratkaisuja vai ei.