Hyvää Auroran päivää kirjastoala, lahjaksi Axiellin tilinpäätös 2012

Aurora Karamzin (kuvituskuvan lähde Finna)

Aurora Karamzin (kuvituskuvan lähde Finna)

Hyvää Auroran päivää kirjastoala. Ostin sinulle Kauppalehden sivuilta lahjaksi Axiell Nordicin tilinpäätöksen 2012, voit ladata sen täältä. Päiväys on 30.4.2013, ja vuoden 2013 tilinpäätöstä odotellaan piakkoin.

Itse en osaa talousluvuista paljoakaan päätellä. Aiemmin ostin Axiell Nordicin tilinpäätöksen 2011, johon voi vertailla.

Advertisement

Lukekaapa Jessican kokemukset pohjoismaisesta avoimen datan seminaarista

Jessican konffabadge

Jessica Parland-von Essen osallistui Malmössä pidettyyn, pohjoismaiseen avoin linkitetty data -seminaariin (#nordlod). Käykääpä lukemassa Och solen sken över #nordlod -raportaasi.

>poke< (kuva by MsWord@Flickr)

PIKI-kirjastojen tietokantapöyhintäni lähdekoodi, työpäiväkirja ja raportti julkistettu

BaseX:llä ja XQueryllä MARC21 -tietueiden kimpussa

Tein marras-joulukuussa freelancena töitä PIKI-kirjastoille tietokannan  siivouksen parissa. Pöyhin about 2 miljoonaa MARC21 -tietuetta kokonaan kirjastojärjestelmän (Axiell Aurora) ulkopuolella ja hauskaa oli. Lisäksi suunnittelin miten kirjastojärjestelmän ulkopuolella tehtyjä muutoksia voi tuoda tuotantotietokantaan ym. ym.

Projektin- ja asianhallintaan käytin Kirjastot.fi:n tarjoamaa Redmineä, ja käytin sitä myös työpäiväkirjanani. Avasin sen julkiseksi ja se on siis kaikkien nähtävissä. Tonkimiseen paras alku lienee lista kaikista issue-trackeriin merkityistä asioista. Kaikki kirjoittamani XQuery -kielinen lähdekoodi löytyy sensijaan GitHubista ja minua, sinua ja lähdekoodia suojaa GNU GPL-lisenssi. Työpäiväkirja ja lähdekoodi ovat mielestäni mielenkiintoisimmat dokumentit työstäni ja analyyseistä. Laadin myös raportin, joka löytyy Google Docsista, jossa sitä voi myös kommentoida.

(: Check all classification fields which claim to get their value from
YKL classification systems, see if they are really define there. Based
on my screenscraped YKL :)

declare namespace srw="http://www.loc.gov/zing/srw/";
declare namespace marc="http://www.loc.gov/MARC21/slim";

declare variable $yklres := fn:doc('ykl.xml');
declare variable $ykl := $yklres/ykl/class/@no/data();

<yklClasses>{
for $field in /records/record/srw:recordData/marc:record/marc:datafield[@tag="084"]
  let $classNo := $field/marc:subfield[@code="a"]/data()
  where $field[marc:subfield[@code="2"] = "ykl"]
  return <yklClass
    inYkl="{if ($classNo = $ykl) then 'true' else 'false'}">{
      $classNo
  }</yklClass>
}</yklClasses>

Esitelmöin ja toivottavasti myös demoan hommiani Kansalliskirjaston järkkäämillä sisällönkuvailun tiedostuspäivillä lounaan jälkeen keskiviikkona 20.3.2013 Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa. Päivillä on muutakin mukavaa ja mielenkiintoista aihetta tarjolla. Tilaisuuteen voi osallistua etänä, ja webinaari ilmeisesti myös taltioidaan. Toivottavasti siellä tavataan.

Mitä tietokirjailija ajattelee sähköisestä julkaisemisesta?

Pirjo Rautiaisen raportti Sähköinen julkaiseminen tietokirjailijan näkökulmasta (PDF buu) tarjoaa haastattelupoimintojen ja -yhteenvetojen kautta näkemystä tietokirjailijoiden suhteesta e-kirjoihin ja sähköisiin aineistoihin yleensäkin sekä työelämäänsä yleensäkin. Mukana on tiedekirjoittajia, yleisiä tietokirjailijoita ja oppikirjojen kirjoittajia.

Tietokirjallisuuteen liittyvästä taloudesta ja kustantamisesta puhutaan paljon sekä taloudellisista immateriaalioikeuksista toki. Kustantajat saavat pyyhkeitä. Raportissa tulee voimakkaadti esille haastateltujen kirjailijoiden kokemukset kirjallisuuden käyttäjinä—kirjailijahan on mitä suurimmissa määrin kirjallisuuden suurkäyttäjä ja aidossa vuorovaikutussuhteessa siihen. Raportti on upea tirkistys kirjallisuuteen ja tästä rapsasta on paljon opittavaa kirjastoalalla, kiitos Pirjo.

Katso rapsan tilanneen Suomen tietokirjailijat r.y.:n sivuilta Sähköinen julkaiseminen tietokirjailijan näkökulmasta -tutkimus on valmistunut sekä Klaava.fi:ssä Tutkimus: tietokirjailijat arvostavat e-kirjan uusia mahdollisuuksia, mutta epäröivät.

Via Riitta Suominen

Normipäivä kirjastotyössä

Espresso+laskiaispulla (aion syödä saman myös huomenna)

Noniin, tänään jo kahdeksatta kertaa kirjastoihmiset kertovat Twitterissä, blogeissa, YouTubessa yms. arjestaan, eli asiakkaille hyssyttelystä sekä kissankarvojen harjaamisesta villatakistaan. Tänään on Library day in the life, kierros kahdeksan ja olen mukana toista kertaa blogini kautta.

Heräsin aamulla. En tosin herätyskellooni vaan sisäiseen tunteeseen, että en ole herännyt puoli tuntia aiemmin soineeseen herätyskellooni. Olin oikeassa. Kipikipi toimistolle. En ehtinyt yhdeksäksi, tunnustan!

Näytettyäni naamaani avotoimistolla, karkasin perinteiselle aamukaffelle Café Siriukseen. Sen, sekä laskiaispullan ääreltä lähetin sähköpostia Aalto-kirjastoihin ja Hämeenlinnaan, että voisivatko toimittaa mulle kuvauksen miten ovat Axiell Arenassa ratkaisseet toimipisteiden tietojen tallentamisen. Kiinnostaa sikäli, että meillä on Vaskissa about 45 toimipistettä, eikä näiden tietojen ylläpitäminen wysiwyg-editorilla ole kenenkään etu. Axiell Arenan alla olevassa Liferayssä kyllä on rakenteita tiedon tallentamiseen, mutta Axiell ei tietojeni mukaan tarjoa tätä ominaisuutta osana Arenaa. Eurooppalaiset kollegat twiittailevat arkimaanantaistaan.

Takaisin toimistolle kymmeneksi. Selviää, että 10:30 oleva nettisivukokous perutaan. Twitteriin.

Tänään on kuun toiseksi viimeinen päivä ja käyttämäämme Kirjastot.fi:n projektinhallintatyökaluun olen merkinnyt itselleni, että Vaskin KDK-pilotoinnin loppuraportti julkaistaan vielä tammikuun aikana #2383. Tekstin olen kirjoittanut jo, ja se oli viikon verran kommenttikierroksella kollegoilla ja viiteryhmillä, tai oikeastaan vähän pidempäänkin kun olin itse Oslossa ja Amsterdamissa konferenssimatkalla vielä viime viikon alkupuolen. Raporttia laatiessa ei itse todellakaan voi olla varma että kertoo kaikista mielenkiintoisista vaiheista ja näkökulmista. Muutamat tahot kommentoivatkin ja esittivat jatkokysymyksiä, heille kiitos. KDK-loppuraportti on minulle sikäli henk. koht. sydämen asia, että Vaski on KDK-pilotissa ollut kaikkien Suomen yleisten kirjastojen yhteisellä asialla.

Selvittelin aamupäivän raportin liitteitä; onko organisaatiollamme tahtotilaa laittaa omia suunnitteludokumenttejamme nettiin, sekä voiko Kansalliskirjaston ja Turun kaupunginkirjaston välisiä sopimuksia laittaa näytille (meidän puolestamme läpinäkyvyys toki sopii). Soitin yhdentoista jälkeen Kansalliskirjastolle, sekä myös raporttiamme kommentoineelle Tonterin Petrille Tampereelle pistääkö hän pahakseen jos laitan hänen antamat kommentit näkyville (ei pistä, kiitos Petri). Sitten Twitteriin katselemaan mitä kollegat hääräilevät. Homma keskeytyi kun tallinnalainen kollega kysyi Facebookin kautta, mitä vastata australialaiselle kollegalle joka haluaa osallistua ensi kesän Cycling for librariesiin Vilnasta Tallinnaan.

Glass: Organ Works

Aamupäivän soundtrackina ensin Dizzee Rascalia, mutta se vaihtuu pian paremmin työn taustalle sopivaan Philip Glassin Organ Worksiin. Suosikkilevyjäni. Twitterissä näkyy ilokseni olevan parikin muuta suomalaista osallistumassa #libday8iin.

JoutseNet -asiakirjahallintajärjestelmässä olisi kehittämistä muuten.

Yhteen mennessä on kehittynyt kauhea nälkä. Lounaalle. Pelaan kierroksen Zombie Gunshipiä kun odotan ruokaa pöytääni Cafe Siriuksessa. Tonnikalapastaa. Tiedän ettei tonnikalan syöminen ole oikein. Kadun. Syön silti.

Iltapäivällä neuvottelen KDK-raportin julkaisuproseduurista parin kollegan kanssa. Ensisijaiseksi säilytyspaikaksi sopii ehdottamani Kirjastot.fi:n julkaisuarkisto. Nostakaas muuten käsi pystyyn jos teidän mielestä on ironista ettei kirjastoalalla itsellään ole erinomaista julkaisuarkistoa omille julkaisuilleen.

Luin vielä yhden vanhemman vaatimusmäärittelydokumentin, ja kopi+peistasin sieltä muutamia otteita, joissa on järkevästi ja ymmärrettävästi perusteltu miksi PallasPro-Introsta on päästävä eteenpäin. Kukahan sen on alunperin kirjoittanut, Ulla-Maija ja Malla? Joidenkin kollegoiden mielestä nykyiset verkkokirjastot ovat tyydyttäviä verkkopalveluita yleisille kirjastoille vuonna 2012. Lukekoot perustelujamme raportista.

Koska olen aito superkirjastosetä, joten haluan raportillemme URN-tunnuksen. En saanut ketään kiinni Kansalliskirjaston ISBN-toimistolta, joten generoin NBN:URN:in itse.

Mitähän muuta iltapäivällä vielä tapahtui? En enää edes muista. Iltapäivillä on sellainen taipumus. Viiden jälkeen toimisto alkoi olemaanvaiennut, avo-toimistolla ei ole tänään kukaan iltavuorossa.

Liettua+Latvia+Viro

Rentoutin aivojani parikymmentä minuuttia leikkimällä Gimpillä. KDK-rapsa inspiroi 🙂 Liekö Philip Glassilla ja Klaus Schulzellakin osuutta asiaan. Sitten soitin Pennasen Jukalle, sillä on korkea aika lyödä lukkoon ensi kesän Cycling for librariesin reitti ja aikataulu. Suunnitelmat ovat olleet muuttumatta merkittävästi jo pari kuukautta, joten sovimme tällä suunnitelmalla etenmisestä. Kävimmesen läpi vielä Jukan kanssa Google Mapsin ja kalenterin äärellä. Keskustelemme myös muutamista muista näkökulmista tulevaa seikkailua varten.

Sitten olikin jo aika lähteä toimistolta, ja kello oli tuskin seitsemääkään. Syömään ja bloggaamaan Blankoon. Ihan hyvä päivä takana 🙂

Nyt se yhteisluettelo pystyyn

Noni, yleisten kirjastojen yhteisluettelotyöryhmän rapsa on valmis ja ulkona uunista. Lukekaa (1.1MB PDF).

Yhteisluettelosta on kuultu ennenkin, esim. Ranskan vallankumouksessa ja klassisten bibliografien kirjoituksissa. Jo tuttuja yhteisluettelohankkeita kotimaasta: KDK, Linda, kaikkien kimppojen omat ”paikalliset yhteisluettelot” (Vaski, PIKI, HelMet, Kyyti jne jne), BTJ, Open Data, Frank, Mandis. Nyt nämä yhteen ja hyvä tulee!

23 asiaa -kurssista toisaalla

Matti, Mace ja verkkokurssi :)

Matti, Mace ja verkkokurssi 🙂

Kirjoitimme jokin aika sitten yhdessä Matin kanssa pienoisen reflektion 23 asiaa -verkkokurssista Mahdollista.fi -blogiin, joka kerää nettiajan kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Otsikkona on tylsästi 23 asiaa -verkkokurssi kirjastoammattilaisille, ei tullut mitään nasevaa, mutta informatiivista mieleen tuolloin.

Kuntapäättäjien kirjastotietous

Kirjastovirkailijapäivillä 2010 Kajaanissa nousi keskustelussa esiin sellainen asia, että Suomessa on olemassa tutkimus jossa on kartoitettu kunnallispäättäjien tietoutta kaupungin- ja kunnankirjastoista ja kulmia nosteli huhu, että ko. tutkimuksessa jotkut päättäjät luulivat kirjaston olevan monien kymmenien prosenttien menoerä kunnan budjetissa. Kun asia tuli puheeksi, ei ko. lähde valitettavasti mielen sopukoista silloin löytynyt. Katselin silloin hieman Oulun yliopiston informaationtutkimuksen laitoksen julkaisuja mutta viitettä ei silloin löytynyt ja asia jäi. Kerkesin kuitenkin kauhistella asiaa Qaikussa otsikolla Kirjastovirkailijapäivillä 2009 kauhujuttu: jotkut päättäjät luulevat että kirjaston menot ~40% kunnan menoista.

Kuluvan viikon maanantaina olin Joensuussa esittelemässä KirjastoWikiä ja asia tuli jälleen esiin, sattuman kautta. Tällä kertaa viitekin löytyi, kyseinen tutkimus on Anne Ollankedon ja Anna Ruuskan 2007 tekemä ja on lähteenä Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston julkaisusarjan raportissa Kirjastojen arvioin tiyhteistyö Pohjois-Pohjanmaalla–Raportti yhteistyöstä ja käytetyistä arviointimenetelmistä (2MB PDF). Raportin ovat laatineet Eeva-Liisa Heikkilä sekä Maija Saraste, mutta valitettavasti varsinaista tutkimusta ei ilmeisesti ole saatavilla verkosta (lähetin sähköpostia tekijöille Annelle ja Annalle).

Kohdassa 2.10 Kuntapäättäjien kirjastonkäyttö (alk. s. 18) asiaa käsitellään. Ensin selitetään tutkimusmetodia, että kyselylomake lähetettiin noin 1670 kirjastolautakuntien sekä kunnanvaltuustojen ja -hallistusten jäsenille ja mitä kaikkea lomakkeessa on kyselty. Vastaajat olivat pääosin miehiä ja ns. kypsällä iällä. Kirjaston peruskäyttö (l. kirjojen lainaaminen) oli vastaajien keskuudessa sangen ahkeraa, sensijaan esim. verkkopalveluita ei käytä ollenkaan 40% vastanneista.

Heikkilän ja Sarasteen raportista löytyy myös löytyy seuraava ote:

Kirjastojen kannalta kiinnostavaa oli luottamushenkilöiden arviot kirjastomenojen osuudesta kunnan tilinpäätöksestä vuonna 2006. Tähän kysymykseen jätti peräti 28 % vastaajista vastaamatta. Jotkut vastaajat olivat arvioineet kirjastomenojen osuuden varsin suureksi, jopa useaksi kymmeneksi prosentiksi. Vastauksien keskiarvo oli 2,7 %; kirjastomenot todellisuudessa ovat noin prosentti kunnan menoista. Vastaajien esittämiä arvioita tullaan vertaamaan kuntien kirjastomenojen todelliseen osuuteen.

Jepa jepa…

Kulut (monella eri tapaa jaotelttuina) kirjastoalan tilastoista, kohdasta ”Toimintakulut tilastovuonna”. Kokonaisbudjetit löytyvät  muualta verkosta, ja siitä voi laskeskella kuinka suuri menoerä kirjastot eri puolella Suomea tarkalleen ovat.

Sitä mielellään ajattelisi, että tietoyhteiskunta on järjestelmä, jossa päätöksiä tehdään tiedon (eikä esim. noituuden, uskonnon, pyhien kirjoitusten, mielivallan, kokemusten tai elämysten) nojalla.

(via pohjois-Savon sivistystoimentarkastaja Eeva Hiltunen)

PS. Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan edesottamuksia voi seurailla Keskeneräisten ajatusten kaatopaikka -blogin tagillä kklk. Muiden kunnallispäättäjien kirjastotietoudesta ei kyllä voi tutkimatta tietää. Luulisi=toivoisi että aika tarkka tieto on siitä, mihin kunnissa rahat laitetaan ja ainakin jonkinlainen käsitys siitä mitä sillä saadaan aikaan.

Eeva-Liisa Heikkilä – Maija Saraste

HelMet on yhä enemmän 2.0

HelMet

Lienettekö huomanneet, että pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen näyttöluettelo sallii nykyään arvioiden kirjoittamisen? Sitä en osaa sanoa aikooko kirjasto tarjota itse kirjallisuusarvioita niitä tuottamalla tai hankkimalla julkaisuoikeuksia ammattilaisten laatimiin kirja-arvioihin vai onko tarkoitus että vain loppukäyttäjät (siis ihmiset) laativat niitä.

Jokatapauksessa asiakkaille arvion kirjoittaminen onnistuu kirjautumalla normaalisti kirjastokortin numerolla sekä siihen liittyvällä pin-koodilla. Teoksen saatavuustietojen alapuolelta, käyttäjien antamien tähtien vierestä löytyy nappi ”kirjoita arviointi”.

Muita, vastaavia palveluja on sekä käytössä että vireillä pilvin pimein ja niitä onkin kirjastoalalla kaipailtu jo vuosia. Tai ainakin jotkut ovat kaipailleet, minä mukaan lukien.

Kotimaiset kirjastomarkkinat itseensä käytännössä kokonaan integroinut Axiell myy Arena -palvelua ja se on käytössä jo Hämeenlinnassa ja tulossa mm. Tampereelle. Axiellin Arenalle kilpailija on ruotsalaisen Teknikhusetin CS Library. CS Libraryn hatussa on sulka mm. Tukholman kaupunginkirjaston verkkosivu-uudistuksesta. Molemmat ovat varsinaisen kirjastojärjestelmän sekä niiden perinteisen ankeiden webbisivustojen päällä/rinnalla pyöriviä, rikkaampia sivustoja. Tällaisista ohjelmistoista puhutaan discovery interfacena.

Saatavilla on jo vuosia ollut ”kirjasto 2.0” -tuotteita, joista suuri osa on saatavilla myös ilmaiseksi (lähdekoodeineen) ja heti käyttöönotettavissa. Näistä mainittakoot SOPAC, XC, VuFind sekä Blacklight. Suomalaiset yleiset, akateemiset tai erikoiskirjastot eivät kuitenkaan ole halunneet alkaa ottamaan käyttöön mitään näistä, vaan ovat odottaneet perinteisten järjestelmäntoimittajiensa tarjoavan jotain tuotetta. Pääkaupunkiseudun järjestelmäntoimittaja Innovative onkin koonnut ns. ”kirjasto 2.0” -ominaisuuksia Encore -tuotteeseensa (jota ei ainakaan toistaiseksi ole hankittu HelMet-alueelle) ja Axiell on siis kehitellyt Arenaa omien kirjastojärjestelmiensä päälle.

CS Library, kuten suurin osa avoimen lähdekoodin ilmaisista, itseasennettavista discovery interfaceista väittävät olevansa alla kehräävästä kirjastojärjestelmästä (melko) riippumattomia. Harvat avoimen lähdekoodin ohjelmistoista kuitenkaan tukevat suomalaisissa yleisissä kirjastoissa käytettäviä kirjastojärjestelmiä, eli Origoa ja PallasProta (jotka olivat siis ATP:n ja Tiedon tuotteita ennenkuin Axiell osti molemmat). Tuen rakentaminen Origoa, PallasProta ja muita kirjastojärjestelmiä varten avoimen lähdekoodin ratkaisuihin ei kuitenkaan olisi suurikaan työ ja kerralla saataisi mukaan suurensuuri joukko suomalaisia yleisiä kirjastoja. Tämä olisi järkevää hoitaa keskitettynä ostopalveluna. Milleniumia sensijaan tukee suuri osa näistä ratkaisuista.

Asiaa monimutkaistaa sinänsä hyvä pyrkimys siihen, ettei kirjastojen mustasukkaisesti vartioiman bibliografisen metatiedon ympärille muodostuva lisätieto (esim. arvostelut, käyttötilastot jne) sirpaloituisi moneen paikkaan. Suomi on liian pieni käyttäjäkunta hajautumaan alueellisiin kirjasto 2.0-palveluihin, eikä maantieteellinen alue kuitenkaan ole internetissä kovinkaan relevanttia. Kuvitelkaa että jokaisella maailman kunnalla olisi oma Facebook yhden yhteisen Facebookin sijasta. Ei toimi. Kirjastoalalla puhutaan sensijaan yhden laarin mallista.

Kirjasampo pyrkii olemaan se laari. Lisäksi se mullistaa kaiken mistä kirjastojen metatietotyössä on kyse. Tässä vaiheessa on kuitenkin erittäin epäselvää miten Kirjasampo yhtyy kirjastojen verkkopalveluihin (terveisiä sinnepäin, että plsplspls miettikää jonkinlaiset liittymät Origoon, PallasProhon ja HelMetiin, osana pr-työtä kirjastoille. välivaiheena). Lisäksi Kirjasampo rajautuu kaunokirjallisuuteen joten tietokirjallisuuteen, musiikkiin ja kävelysauvoihin liittyvä metatieto on ratkaistava jotenkin muuten.

Vaarana on, että arvostelupalvelut keräävät tietoa suljettuihin siiloihin. Mielestäni siilot ja ”2.0” ovat keskenään tyystin epäyhteensopivat käsitteet. En tunne CS Libraryn tuotetta tarkasti, mutta ainakin mainostavat ohjelmointirajapintaansa (API) kovasti. Ehkä se ei ole siilo ja ehkä Axiell Arena ei ole siilo. Nykyiset HelMetin arvostelut muodostavat siilon ja marginalisoivat 4 miljoonaa suomalaista. Kirjastolaisille tuttuja yhteystyön muotoja ovat MARC, z39.50 ja kopioluettelointi. Teoksia kuvailevien MARC-tietueiden lisäksi kaikki muutkin kirjastojen tietotuotteet on rakennettava saman periaatteen, eli yhteiskäyttöisyyden ja verkostomaisuuden mukaisesti. Mutta tietenkin vielä paremmin kuin 25 vuotta sitten!

Oikean kirjastomaailman ulkopuolelta käyttäjäarvioita ja muita kirjasto 2.0 -ominaisuuksia löytyy esim. LibraryThingistä, Amazonista ja Google – tyylilleen uskollisensa – haravoi arvioita ja viitteitä verkosta koneellisesti Google Book Searchiin. Nämä kolme palvelua konseptoivat kirjastoa aivan eri lähtökohdista kuin perinteiset, institutionalisoidut kirjasto-organisaatiot (tai no, monet kirjastoinstituutiot ml. yleinen kirjastolaitos ovat oikeastaan aika lyhyt välivaihe kirjastojen historiassa). Amazonin ja Googlen kanssa ns. oikeiilla kirjastoilla ei ole oikeastaan minkäänlaista vuorovaikutussuhdetta, LT on onneksi aktiivinen toimija kirjastojen suuntaan.

Todella sekava kirjoitus, mutta sekava on kirjastojen verkkopalvelujen tilannekin. Tilannetta pyrkii valottamaan Kirjastojärjestelmät nyt! -raportti sekä Yleisten kirjastojen neuvoston verkkostrategia. Muutama selvä linjaus on olemassa (esim. mainittu yhden laarin malli) ja riittävästi teknisiä avaimia sekä kansainvälistä yhteistyökumppaneita (eli tanskalaisia) olisi tarjolla kuten Antti innostavasti kirjoittaa. Taustalla kuitenkin häämöttää toisaalta järjestelmätoimittajien tuotteet (Axiell Arena, CS Library) joilla kaikesta tästä murehtiminen voidaan ulkoistaa ja toisaalta Suuri Yhteisluettelo, Joka Tulee Ratkaisemaan Kaikki Ongelmat. Joten ehkä nyt ei kannata hätiköidä (lue: kannattaa olla tekemättä mitään, yhtikäs mitään). Ja toisaalta–yleisten kirjastojen keskuskirjaston (Helsingin kaupunginkirjasto) sekä sen seudullisten kumppanien (Espoo, Vantaa, Kauniainen) lähteminen oman laarin rakentamiseen on signaali muille noin 350:lle kirjastolle siitä halutaanko sittenkään hakeutua kohti yhteisiä verkkopalveluratkaisuja vai ei.

Raporttimme yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmistä

Minulla oli kevään ja kesän aikana iloa ja kunnia saada osallistua Tuula Haaviston ja Marja-Rii Jokisen kanssa yleisten kirjastojen tietoteknisiä järjestelmiä käsittelevän raportin laatimiseen. Tekstin laatimisprosessi oli minulle erittäin antoisa, josta siis kiitos tiimillemme. Raportti on julkaistu vastikään ja sen nimi on Kirjastojärjestelmät nyt! Se on saatavilla PDF:nä sekä KirjastoWikissä kommentointia ja edelleenmuokkaamista varten. Kirjasto-kaapeli -foorumilla raportista tiedotettiin eilen.

Tässä raportin sisällysluettelo:

Raportti pohjaa pitkälti Tuulan syvään asiantuntemukseen kirjastojen järjestelmäasioissa. Tekstiä esitellään nähtävästi tulevissa kirjastoalan tapahtumissa sekä Kirjastolehdessä. Raportti käsittelee sangen kattavasti yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmiä, niiden ympäristötekijöitä, suhdetta kunnan/kaupungin omaan tietohallintoon sekä muihin järjestelmiin tuolla ulkona internetissä. Raportissa tarkastellaan kirjastojärjestelmien kehitysvaiheita Suomessa sekä katsellaan hieman tulevaisuuteen ja ulkomaille. Esiin nousee vaade sille, etteivät kirjastot voi enää asustella omassa pikku kuplassaan, vaan kirjaston keskeisten tietojärjestelmien on kyettävä keskusteluun myös muiden tietojärjestelmien kanssa. Raportti pyrkii kokoamaan ja edelleenlevittämään sellaista tietoa jota järjestelmän suunnitteluun, valitsemiseen, käyttöönottoon ja kehittämiseen liittyy.

Varsinaisesti hiljaisuudessa laadittu teksti valmistui jo kesällä, mutta julkaisu valitettavasti viivästyi tänne syksyn kynnykselle. Toisaalta hyväkin, sillä syksyllä raportin kohderyhmä eli kirjastolaiset ovat palanneet kesälaitumiltaan.

PDF:ää vastaava versio wikissä on tämä 25.08.2009 klo 13:54 ja näköjään tekstiin on tullutkin jo pari kommenttia! Ihanaa! Kommentteja on ehkä mukavin laittaa wikisivun keskustelu-välilehdelle eikä suoraan tekstin sekaan.

Jos tämä blogipostaus on kuulostanut juhlapuheelta,  ei ihme sillä kyllä tässä suoraansanoen hieman juhlalliset fiilikset on kun on tällainen homma takanapäin!*<:-)

10000 kävijää, bileet!

Tuli juuri 10 000 käyntiä tässä blogissa täyteen, jee! Kiitos teille kaikille, keitä ikinä olettekaan!! Juhlamusiikkina on X-103:n 10 000 Chariots (Tresor 1993). Löytyy muuten pääkaupunkiseudun kirjastoistakin, mutta siitä ei ole mitään iloa tässä blogissa. Onneksi on interweb!  Sen soidessa luomme pienen vilkaisun tähän blogiin. En tiedä mitä te 10 000 kävijää täältä olette havitelleet ja oletteko saaneet sen, mutta kiva että olette käyneet ja toivottavasti käytte jatkossakin. Hauskintahan se on RSS-syötteen kautta, kuten teistä varmasti osa tietäänkin. Sen avulla saa automaattisesti tiedon kun olen laatinut lisää kirjoituksia. Blogi on siis perustettu maaliskuussa 2008 ja se oli pitkään työnimellä ”Macen hieno blogi” ennenkuin nykyinen nimi löytyi. Tuo vanha nimi onkin suosituin hakusanayhdistelmä jolla tänne on löydetty:

macen hieno blogi 93
macen blogi 67
riippumaton asiantuntija 39
irex iliad 38
qaiku 34
kirjastopäivät 2009 28
lauttasaari 28
gutenbergin parenteesi 26
irex 22
iliad 20
mace blogi 18
ben white british library 16
tekstarit 15
xmacex 14
michelin orium 14
kirjastopäivät turku 13
hieno blogi 13
kirjastolehti 12
nimimerkit 11
levy, david: scrolling forward: making s 11
isä mitro 11
puheohjelma 11
buckethead 11
raine wilen 11
kirjasto 10
kirjojen vuokraus 10
mace kirjasto 10
kirjastopäivät 9
information law eblida 9
informaatiotutkimus 9
kirjastovirkailijapäivät 2009 9
narraatio 9
link:http://bassessenz.com 9
stadinetti 8
graafikon teehetki 8
mace riippumaton 8
hennessy hammock 8
mace 8
taru björkman 8
kirjastoverkkopäivä 8
kirjastovirkailijapäivät 7
kirjastopäivät 2009 turku 7
bookabooka 7
kirjan kirjoitus laite 7
keskustakirjasto 7
terhi friman 7
jikatabi 6
europeanalocal kirjasto 6
kirjasto pelit 6
tommi viitamies 6

Tässä käppyrä kävijöistä per kuukausi:

Google Chart

Huhtikuussa 2009 kirjoitin mm. siitä että Tekijänoikeuden tiedotus ja viestintäkeskus pelotteli kirjanvuokranvälityspalvelua BookaBookaa. Siihen aikaan sattui vilkkain päiväkin, jolloin kävijöitä oli 121. Keskimäärin tänä vuonna on päivittäisiä kävijöitä ollut 27. Marras-, joulu-, tammikuussa olin Australiassa enkä kirjoitellut ja nyt kesä- ja heinäkuussa Berliinissä. Blogissa huomaa heti liikettä kun postaa uuden kirjoituksen; lukijoita tulee sinä ja seuraavana päivänä paljon, postausten välissä kävijöitä on vain muutamia päivässä. Berliinin kuvat eivät vielä(kään) ole netissä, btw. Flickrissä on kertynyt yhteensä 69 856 katselukertaa. Nämä epäaktiiviset ajanjaksot näkyvät viiveellä tämän blogin kävijämäärissä.

Juttua on kuitenkin tiedossa tulevaisuudessakin, kirjoitin nimittäin juuri artikkelin erääseen (toivottavasti) syksyllä julkaistavaan kirjaan joten kirjailuhimoja ei ole nyt kovin paljon riittänyt tänne blogiin. Otsikko on Sananen yleisten kirjastojen  roolista internetissä. Artikkelin deadline on itseasiassa tänään, joten tämä blogikin aktivoitunee taas. Kyseisestä artikkelista lisää myöhemmin, muissa postauksissa.

Kirjoituksia Riippumaton asiantuntija -blogissa on 65 kappaletta (tämä on 66.) ja kommentteja 115. Tuossa sivupalkissa olevasta tägipilvestä saa käsityksen mitä aiheita blogi on elämänsä aikana käsitellyt. Kirjoituksista suosituin on odotetusti blogista kertova About-teksti jonka suosio on ollut tasaista (389 kertaa). Tästä ei ehkä voi päätellä uusien lukijoiden tasaista virtaa, vaikka haluaisikin 🙂 Alla 20 seuraavaa kirjoitusta. Näistä plus muiden käyntien summasta ei todellakaan tule lähellekään 10 000, sillä ne käynnit jotka kohdistuvat suoraan etusivuun eivät kartuta alla olevia lukuja. Luvut tarkoittavat, että ko. kirjoituksen oma sivu on avattu.

Tanskassa on moni asia toisin, moni ei 258 Enemmän tilastoja
Re: Verta, leimoja ja kontaktimuovia 249 Enemmän tilastoja
Isä Mitron haastattelu kirjastoista ja e 236 Enemmän tilastoja
iRex iLiad koekäytössä 220 Enemmän tilastoja
Kirjahyllyni 203 Enemmän tilastoja
TTVK: Kirjojen vuokraus on kuin Pirate B 168 Enemmän tilastoja
Yleisten kirjastojen nettisuodatuksesta 161 Enemmän tilastoja
Muotipoliisi 157 Enemmän tilastoja
Kaksi quotea kritiikistä 149 Enemmän tilastoja
Kirja(t) kiertoon pölyä keräämästä 137 Enemmän tilastoja
Kirjastopäivät 2009 125 Enemmän tilastoja
Aarg, tarvin poistokoulutusta! 120 Enemmän tilastoja
Holvas ja Vähämäki uudesta työstä 119 Enemmän tilastoja
Eipä herunut opiskelupaikkaa :´( 108 Enemmän tilastoja
Haastatteluni Sula Pinta -podcastissa 108 Enemmän tilastoja
Re: Tulevaisuuden uhkakuva? 107 Enemmän tilastoja
An interview with Benjamin White about I 107 Enemmän tilastoja
Kirjastopäiville tulijoita? 89 Enemmän tilastoja
Hauskanpidon vastakohta on narraatio 86 Enemmän tilastoja
Informaatiotutkimuksen opinnot alkaneet 83 Enemmän tilastoja
Qaiku vastaa niinkuin jaikuun huudetaan 83 Enemmän tilastoja

En osaa sanoa kuinka moni lukee tätä RSS:n kautta ja kuinka moni käy täällä suoraan lueskelemassa etusivua. Moni kuitenkin tulee nimenomaan syöttämällä Googleen tai muuhun yleisluontoiseen webin hakukoneeseen blogin nimen. Netvibesin ja iGooglen käyttäjien tiedän olevan ainakin muutaman. Linkin kautta saapujista eniten on tullut Kansalliskirjaston Digitaalinen kirjasto -blogin kautta.

blogs.helsinki.fi/digikirjasto 180
fi.wordpress.com/tag/jaana-venkula 147
mace.jaiku.com 120
netvibes.com 102
pipes.yahoo.com/pipes/pipe.run?_id=cq… 86
wiki.kirjastot.fi/index.php/Ekskursio… 76
terkko.helsinki.fi/feednavigator/expo… 60
kulutusjuhla.com 60
google.com/ig 57
blogs.helsinki.fi/digikirjasto/2008/0… 57

Jaana Venkula -tägi WordPressissä on mielenkiintoinen, sitä kohtaan on tasaista kiinnostusta. Riippumaton asiantuntija on myös Blogilistalla. Siitä minulla ei ole mitään kaksista historiatietoa, mutta sijoitus luetuimmat -listalla on tällä hetkellä 350. Tieto on aika merkityksetön kun en tosiaan ole seurannut sijoittumistani ko. listalla eikä mitään käppyrää nähdäkseni ole saatavilla. Kai ihan hyvin suomalaisessa blogosfäärissä, ottaen huomioon etten ole mikään kovin aktiivinen bloggaaja enkä edes mitenkään laajasti verkottunut. Olisi hauska nähdä minkälainen jakauma Blogilistan kärjessä on, esim. kuinka suuri osuus luetuimmalla 10/20/100 blogilla.

Qaiku vastaa niinkuin jaikuun huudetaan

Eiku miten se sanonta meni…? Sama se mutta erinäisten, sikäli sangen kiehtovien käännösten jälkeen tilanne on Jaikun osalta nyt sellainen, että muutan tuossa blogin sivupalkissa olevan RSS-syötteen osoittamaan horinoihini vastaavassa  mutta eri palvelussa, Qaikussa.

Jaiku on osa netin historiaa, etenkin suomalaisessa viitekehyksessä. Lisäksi jaikuun on ihan kivasti toimiva, vaikkakin puutteellinen mobiiliklientti jota pystyy lukemaan kävellessä. Jaikuun taisi jäädä myös tulematta raporttini Digiwikiseminaarista, josta raposin muutaman tunnin edestä silloin kun jaikun mobiililiittymä otettiin pois käytöstä (jota se on edelleen). Joku toinen kirjoitti omaani muodollisemman raportin.

Aikansa kutakin.

Pitäisikö sensuroida asiakkaiden omiakin koneita?

HelMet-kirjastoilla ei ole yhteistä intraa koska sellaisen perustaminen on jotenkin niin käsittämättömän vaikeaa mukamas. Asiaa on tutkittu jo monta vuotta. Onneksi HelMet-kirjastoilla on oma keskustelupalsta Kirjastot.fi:ssä, joka tuo hieman lohtua. Se tosin masentaa ettei intran kaltaista työkalua onnistuta oikeasti pystyttämään, aika noloa toimintaa kirjastoilta, tiedonkäsittelyn tiukimmilta organisaatioilta. Tuoretta kirjastojen nettisensurointiraporttia puffatakseni kirjoitin tällaista kauan sitten nukahtaneen keskustelun jatkoksi.

Re:Lasten ja nuorten nettivalvonnasta
mace
, 7.6.2008 1:28:40

Se Taru Björkmanin Kirjastoseuralle tekemä tuore nettisensurointiraportti ”Suojelua vai suodatusta? Internetin sisällönsuodatus kirjastoissa”[0] liittyy tähän erittäin paljon. Kirjastoseuran sivuilta löytyy sekä tiivistelmä että raportti kokonaisuudessaan PDF-tiedostona[1]. Ei heikkohermoisille. Minulta menee yöunet kun kuulen tällaisesta mielivaltaisesta sorrosta rakkaissa kirjastoissamme.

Yksi ihan mielenkiintoinen ajattelun aihe on se, että mitä jos kirjastossa katsoo jonkun toisen asiakkaan mielestä törkyä (esim. krusifiksin tai tisujen kuvia tai Effin sivuja) omalla koneellaan, käyttäen joko kirjaston tarjoamaan tai omaa tietoliikenneyhteyttä. Pitäisikö esittää, että asiakkaat saavat käyttää omia läppäreitään kirjastoissa vain jos henkilökunnalle varmistuu riittävä näköyhteys heidän ruuduilleen?

Asiakkaiden valituksiin toisistaan pitää osata suhtautua, tilanne ei koskaan ole yksiselitteinen. Ei ole mahdollista tehdä ennakolta minkäänlaista periaatepäätöstä siitä onko häirikkö se jota valitus koskee vai se joka sen tekee. Minusta hyvä tyyli on ottaa valittava asiakas mukaan ja mennä yhdessä sen asiakkaan luo josta valitettavaa on ja selvitellä asia kolmenkesken.

[0] http://suomenkirjastoseura.fi/etusivu/seura/m…tus/suodatus
[1] http://suomenkirjastoseura.fi/etusivu/seura/m…raportti.pdf

Yleisten kirjastojen nettisuodatuksesta

Eilen julkaistiin Taru Björkmanin Suomen kirjastoseuralle tekemä selvitys Suomen yleisissä kirjastoissa käytössä olevista netinsuodatusohjelmista. Raportin nimi on Suojelua vai suodatusta — Internetin sisällönsuodatus kirjastoissa ja se on ladattavissa (620KB PDF) seuran sivuilta ja tiivistelmä on siellä myös. Kirjana raportin on julkaissut BTJ (ISBN 978-951-692-699-8). Eilen oli raportin pienimuotoinen julkaisutilaisuus Kohtaamispaikalla Lasipalatsissa jonne en mennyt ajoissa koska nukuin. Jaiku-raporttini jäikin erittäin rammaksi :\

Taru esitteli raportin satoa, erityisesti vääriä positiivisia joita teknisen sensuroinnin yhteydessä aina tulee paljon ja ne ovat tietenkin kirjastolaisia ja muita tiedonvälityksestä kiinnostuneita karmivia. En niitä nyt ala tässä listaamaan. Taru sanoi, että esitysgrafiikat ovat tulossa Kirjastoseuran sivuille, mutta ainakaan vielä niitä ei siellä näy.

Juttelin tilaisuuden jälkeen hieman EFFin Tapani Tarvaisen kanssa (luulin tietäväni Tapanin, mutta oli joko käynyt kasvojenvaihtoleikkauksessa tai olin erehtynyt). Tämä heitti aika mielenkiintoisen pointin, nimittäin että kirjastot ovat mielenkiintoisessa välissä tarjoamansa aineiston kanssa sillä painetun (kirjat, levyt, leffat tms. esineet) aineiston sensuroinnissa voidaan esittää ”ei meillä ole varaa hankkia kaikkia mahdollisia teoksia” -kortti kun sensurointia ei haluta suoraan sanoa tehtävän. Netissähän kaikki aineiston on lähtökohtaisesti ilmaista ja sensijaan aineiston karsiminen (so. sensurointi) maksaa rahaa ym. resursseja.

Paikalla oli aina yhtä kärkkään kirjastoalan sekatyömiehen Poroilan (<3) lisäksi lehdistöä. Nelosen kamerat tiesivät että tiedossa on jonkinlainen pieni insertti uutisiin (tallensiko kukaan sitä?). Nettihesarissa oli myös sensaatiohakuisesti otsikoitu pikkujuttu jonka keskustelu takertui heti siihen että onko oikein että netissä katselee tisuja vai ei. Asiavirheitä siellä kommentoinnissa onkin jo onneksi kommentoitu, josta terveisiä nimimerkille Kirjastoammattilaine- n. En yksinkertaisesti voinut olla kommentoimatta asiaa näin:

ne puut ja metsät
Lähettänyt: mace 4.6.2008 13:35

Toivoisin, että tässäkin keskustelussa nähtäisi että pornografian suodattaminen kirjastoissa on toissijainen asia. Toki mielenkiintoinen keskustelunaihe sekin ja on hyvä että sitäkin ikuisuuskeskustelua käydään. Katsokaapa raportista (johon linkki alla) miten vaihtelevasti ja epämääräisesti pornografia on määritelty, kappale 7.5.

Raportista kuitenkin selviää, että vaikka suodatusohjelmia on käytössä, ne eivät todellakaan toimi ja seuraukset ovat sangen karmivia. Aivan vääriä asioita suodattuu pois paljon, ja suodatukseen on joutunut myös paljon muuta kuin pornografiaa. Väkivallan suodatus ei yrittämisestä huolimatta ole onnistunut juuri ollenkaan ja liikkuvaa kuvaa eivät suodattimet oikein onnistu suodattamaan.

Toinen raportista selviävä karmiva asia se, että monesti kirjastot eivät itse ole olleet mukana päättämässä suodattamisesta, vaan suodattamisesta on päätetty esim. tietohallinnossa ajattelematta ollenkaan millaisia asioita kirjastoissa olevien asiakaspäätteiden suodattamisessa pitäisi ottaa huomioon. Jotkut kirjastot eivät edes tienneet suodatetaanko heidän internet-yhteyttään eivätkä he voi tällöin edes tiedottaa asiakkailleen että vaikka kirjaston koneilta nettiä selatessa vaikuttaakin siltä, että ruotsin kielessä ei ole numeroa kuusi ollenkaan, näin ei välttämättä ole.

Raportin tiivistelmä siis löytyy osoitteesta
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/mediakasvatus/suodatus ja sivun oikeasta laidasta löytyy linkki josta raportti on kokonaisuudessaan ladattavissa. Raportti on julkaistu myös kirjana ja saatavilla kirjakaupoista.

Kirjastoala käy keskustelua Kirjastot.fi:ssä asustelevalla Kirjasto-kaapeli -listalla ainakin otsikolla Etiikkatyöryhmän tehtävästä. Poroila kritisoi sekä eilisessä tilaisuudessa että Ki.fissä että raportti ei selvitä montaako suomen kansalaista sensurointi koskee sillä ei ole tiedossa mitkä kirjastot sensuroivat ja mitkä eivät. Asia on tosi tärkeä ja toivon että se tulevaisuudessa tulee esiin (avoin hallinto ftw!), mutta vastausprosentti tuskin olisi ollut näin suuri (79%) ellei anonymiteettiä olisi ollut ja Tarukin kertoo että maakuntakohtaisesti on suodatus pääteltävissä.

Tämä tuskin jää tähän.