CBC:n Sparkissa hälystä ja QWERTY:stä

Sparkin loistava keulahahmo Nora Young. Kiitos pitkäaikaisesta inspiraatiosta!!

Sparkin loistava keulahahmo Nora Young. Kiitos pitkäaikaisesta inspiraatiosta!!

Olen Canadian Broadcastin Corporationin (CBC, vrt. YLE) Spark -ohjelman pitkäaikainen kuuntelija. Se on sekä aiheiltaan että tuotantotasoltaan erittäin inspiroiva, viihdyttävä ja laadukas ja kun listailen oman elämäni ja työelämäni inspiraation lähteitä, CBC, CBC:n Spark, ohjelmaa vetävä Nora Young ynnä muu tuotantoremmi ovat ehdottomasti mukana.

Spark julkaisee nykyään varsinaisten, radiota varten tuotettujen ohjelmiensa lisäksi haastattelut pidempinä netissä. Niiden joukossa oli tällä viikolla todella mielenkiintoinen juttu hälyn ja melun kulttuurihistoriasta. Haastateltavana oli Mike Goldsmith. Kun itse jätän kirjastoalan taakseni, voisin hyvinkin tehdä jotain tällaista! Ääntä on käsitelty mielenkiintoisilla tavoilla Formatdag 2012 -semmassa talvella, ja minuun on suuresti vaikuttanut myös Yhdyskuntasuunnittelu -lehden numero 1/2011 (varo PDF).

Burzum: Fallen (Byelobog Productions, 2011)

Ollessani Turun kaupunginkirjastolla töissä syksy 2010-kesä 2012, kuuntelin paljon black metallia, erityisesti Burzumia, Paysage d’Hiveriä (jota on ollut tämän blogin välisoittonakin) ja Darkspacea. Kunnon bläkkis on tietenkin sinällään hyvin kaunista ja esteettistä ja tietyntyyppisellä, puuromaisella hälymusiikilla on pitkään ollut paikka sydämessäni. Mutta esteettisten meriittiensä lisäksi bläkkiksessä on juuri avotoimistoon sopivia ominaisuuksia: musiikki on suurta ja peittää alleen paljon, ihmisen puhetaajuuksilla on paljon tavaraa, etäisestä kiljumisesta sanoista ei voi kuvitellakaan saavansa selvää, biisit ovat pitkiä, ja biisien rakenteet eivät vedä huomiota puoleensa, vaan musiikki sensijaan ikäänkuin sulkee vaippansa sisään. Avokonttorityöntekijä arvostaa, ymmärtänette mitä ajan takaa.

Tämän tyyppisestä vastamelusta ja vastamelusuunnittelusta oli puhetta tuossa Miken haastattelussakin, ja siis myös hälyn historiasta ja muusta sellaisesta. Myös tietokonehistorian grand-old-maneihin lukeutuvasta Charles Babbagesta on tuossa haastattelussa puhetta, hän oli hälyn vastustaja ja osallistui Dickensin ym. veijareiden kanssa melun ja luokka-ajattelun suhteen edistämiseen.

Charles Babbagen aivot purkissa ym., jotka valokuvasin Lontoon Science Museumissa vuonna 2009

Kirjastoilla ja äänellä/hälyllä/melulla/hiljaisuudella on tietenkin suhde, josta riittäisi paljon, paljon ammennettavaa monessa mielessä.

Toinen Sparkissa esillä ollut aihe tällä viikolla perinteisen konekirjoitus- ja tietokonenäppäimistön qwerty -järjestys, sekä siihen liittyvä folklore. Melko yleisesti tunnetaan, että qwerty-järjestys periytyy mekaanisista kirjoituskoneista, joiden näppäinjärjestys on kehitetty niin, etteivät kirjasinvarret tarttuisi toisiinsa. Tämä suunnitteluperusteluhan on nykyään tietenkin absurdi, mutta näppäinjärjestyksen vaihtaminen esim. Dvorakiin olisi yhteisöllisesti kallista ja epätuottavaa. Asiaa käsittelevässä Sparkin jaksossa 214 myös dekonstrudoidaan tuota myyttiä ja valotetaan siihen liittyvää historiaa kertomalla konekirjoituskilpailusta, sekä taloustieteistä tutusta verkosto-vaikutuksesta (network effect).

Mainokset

Normipäivä kirjastotyössä

Espresso+laskiaispulla (aion syödä saman myös huomenna)

Noniin, tänään jo kahdeksatta kertaa kirjastoihmiset kertovat Twitterissä, blogeissa, YouTubessa yms. arjestaan, eli asiakkaille hyssyttelystä sekä kissankarvojen harjaamisesta villatakistaan. Tänään on Library day in the life, kierros kahdeksan ja olen mukana toista kertaa blogini kautta.

Heräsin aamulla. En tosin herätyskellooni vaan sisäiseen tunteeseen, että en ole herännyt puoli tuntia aiemmin soineeseen herätyskellooni. Olin oikeassa. Kipikipi toimistolle. En ehtinyt yhdeksäksi, tunnustan!

Näytettyäni naamaani avotoimistolla, karkasin perinteiselle aamukaffelle Café Siriukseen. Sen, sekä laskiaispullan ääreltä lähetin sähköpostia Aalto-kirjastoihin ja Hämeenlinnaan, että voisivatko toimittaa mulle kuvauksen miten ovat Axiell Arenassa ratkaisseet toimipisteiden tietojen tallentamisen. Kiinnostaa sikäli, että meillä on Vaskissa about 45 toimipistettä, eikä näiden tietojen ylläpitäminen wysiwyg-editorilla ole kenenkään etu. Axiell Arenan alla olevassa Liferayssä kyllä on rakenteita tiedon tallentamiseen, mutta Axiell ei tietojeni mukaan tarjoa tätä ominaisuutta osana Arenaa. Eurooppalaiset kollegat twiittailevat arkimaanantaistaan.

Takaisin toimistolle kymmeneksi. Selviää, että 10:30 oleva nettisivukokous perutaan. Twitteriin.

Tänään on kuun toiseksi viimeinen päivä ja käyttämäämme Kirjastot.fi:n projektinhallintatyökaluun olen merkinnyt itselleni, että Vaskin KDK-pilotoinnin loppuraportti julkaistaan vielä tammikuun aikana #2383. Tekstin olen kirjoittanut jo, ja se oli viikon verran kommenttikierroksella kollegoilla ja viiteryhmillä, tai oikeastaan vähän pidempäänkin kun olin itse Oslossa ja Amsterdamissa konferenssimatkalla vielä viime viikon alkupuolen. Raporttia laatiessa ei itse todellakaan voi olla varma että kertoo kaikista mielenkiintoisista vaiheista ja näkökulmista. Muutamat tahot kommentoivatkin ja esittivat jatkokysymyksiä, heille kiitos. KDK-loppuraportti on minulle sikäli henk. koht. sydämen asia, että Vaski on KDK-pilotissa ollut kaikkien Suomen yleisten kirjastojen yhteisellä asialla.

Selvittelin aamupäivän raportin liitteitä; onko organisaatiollamme tahtotilaa laittaa omia suunnitteludokumenttejamme nettiin, sekä voiko Kansalliskirjaston ja Turun kaupunginkirjaston välisiä sopimuksia laittaa näytille (meidän puolestamme läpinäkyvyys toki sopii). Soitin yhdentoista jälkeen Kansalliskirjastolle, sekä myös raporttiamme kommentoineelle Tonterin Petrille Tampereelle pistääkö hän pahakseen jos laitan hänen antamat kommentit näkyville (ei pistä, kiitos Petri). Sitten Twitteriin katselemaan mitä kollegat hääräilevät. Homma keskeytyi kun tallinnalainen kollega kysyi Facebookin kautta, mitä vastata australialaiselle kollegalle joka haluaa osallistua ensi kesän Cycling for librariesiin Vilnasta Tallinnaan.

Glass: Organ Works

Aamupäivän soundtrackina ensin Dizzee Rascalia, mutta se vaihtuu pian paremmin työn taustalle sopivaan Philip Glassin Organ Worksiin. Suosikkilevyjäni. Twitterissä näkyy ilokseni olevan parikin muuta suomalaista osallistumassa #libday8iin.

JoutseNet -asiakirjahallintajärjestelmässä olisi kehittämistä muuten.

Yhteen mennessä on kehittynyt kauhea nälkä. Lounaalle. Pelaan kierroksen Zombie Gunshipiä kun odotan ruokaa pöytääni Cafe Siriuksessa. Tonnikalapastaa. Tiedän ettei tonnikalan syöminen ole oikein. Kadun. Syön silti.

Iltapäivällä neuvottelen KDK-raportin julkaisuproseduurista parin kollegan kanssa. Ensisijaiseksi säilytyspaikaksi sopii ehdottamani Kirjastot.fi:n julkaisuarkisto. Nostakaas muuten käsi pystyyn jos teidän mielestä on ironista ettei kirjastoalalla itsellään ole erinomaista julkaisuarkistoa omille julkaisuilleen.

Luin vielä yhden vanhemman vaatimusmäärittelydokumentin, ja kopi+peistasin sieltä muutamia otteita, joissa on järkevästi ja ymmärrettävästi perusteltu miksi PallasPro-Introsta on päästävä eteenpäin. Kukahan sen on alunperin kirjoittanut, Ulla-Maija ja Malla? Joidenkin kollegoiden mielestä nykyiset verkkokirjastot ovat tyydyttäviä verkkopalveluita yleisille kirjastoille vuonna 2012. Lukekoot perustelujamme raportista.

Koska olen aito superkirjastosetä, joten haluan raportillemme URN-tunnuksen. En saanut ketään kiinni Kansalliskirjaston ISBN-toimistolta, joten generoin NBN:URN:in itse.

Mitähän muuta iltapäivällä vielä tapahtui? En enää edes muista. Iltapäivillä on sellainen taipumus. Viiden jälkeen toimisto alkoi olemaanvaiennut, avo-toimistolla ei ole tänään kukaan iltavuorossa.

Liettua+Latvia+Viro

Rentoutin aivojani parikymmentä minuuttia leikkimällä Gimpillä. KDK-rapsa inspiroi 🙂 Liekö Philip Glassilla ja Klaus Schulzellakin osuutta asiaan. Sitten soitin Pennasen Jukalle, sillä on korkea aika lyödä lukkoon ensi kesän Cycling for librariesin reitti ja aikataulu. Suunnitelmat ovat olleet muuttumatta merkittävästi jo pari kuukautta, joten sovimme tällä suunnitelmalla etenmisestä. Kävimmesen läpi vielä Jukan kanssa Google Mapsin ja kalenterin äärellä. Keskustelemme myös muutamista muista näkökulmista tulevaa seikkailua varten.

Sitten olikin jo aika lähteä toimistolta, ja kello oli tuskin seitsemääkään. Syömään ja bloggaamaan Blankoon. Ihan hyvä päivä takana 🙂

Arkipäivä kirjastotyössä

Primon CSS:n säätelyä. Varjo-IT FTW! =)

Osallistuin tänään 25.7. Library day in the life -kampanjaan. Se järjestettiin nyt jo seitsemättä kertaa ja ideana on, että päivän mittaan erilaiset kirjastoihmiset kertovat arkipäivästään netissä; kamppiksen taustoja on selitelty tarkemmin muualla. Tätä kirjoittaessa meitä rekisteröityneitä on 144 kappaletta, ja rekisteröitymättömiä on varmasti enemmän, etenkin Twitterin #libday7 -tagilla.

Asiaan, eli sattumanvarainen maanantai kirjastoammattilaisen arjessa:

Vähän ennen klo 9 toimistolle saapuessani vaikutti, että lomakausi on pikkuhiljaa päättymässä ja toimistolla täällä Turun pääkirjastolla on jo hieman enemmän elämää kuin aiemmilla viikoilla. Tarkoitus oli lueskella Kansallisessa Digitaalisessa KDK:ssa pilotoitavana olevan ExLibris Primon dokumentteja sillä ajatuksella, että keksisinkö jonkun menetelmän tuottaa Primosta uutuusluetteloita sen servlet-ohjelmointirajapintojen kautta.

Aamupäivä meni tämän kannalta kuitenkin melkolailla harakoille muutaman (sinänsä ihan hyödyllisen) keskeytyksen vuoksi; ensiksi juttelimme pomoni kanssa miten saisin Vaskin -verkkokirjaston logeja tutkittavakseni ja sen jälkeen sovimme, että voin matkustaa Online Information 2011 -konferenssiin (jossa minulla on puheenvuoro), mikäli otan palkatonta lomaa.

11:20 viivästyneet aamukaffit mainiossa Cafe Artissa tuossa kulman takana.

Kerkesin etsiskelemään ja kyselemään noita Primon dokumentteja jonkin puolisen tuntia ennen seuraavaa keskeytystä: nyt oli tarpeen laskea päivärahat IFLA 2011 -konferenssiin osallistumisesta, johon menen esittelemään Cycling for librariesia. Päivärahojen selvittelyyn ja laskemiseen meni reilu puoli tuntia.

Sen jälkeen lueskelin latasin primo4j:n, selailin sen dokumentteja ja kokeilin sen mukana toimitettua esimerkkiohjelmaa.

Klo 14 ruokana pastaa Café Siriuksessa.

Ruoan jälkeen aloin katselemaan Primon tyylitiedostoja (eli CSS:ää), jolle en ole tehnyt oikeastaan mitään kesän aikana. CSS:t ovat minulla versionhallintajärjestelmässä, katselin vähän miten olen sen sinne aiemmin organisoinut ja mietin miten Primon CSS:ää (ja muuta käyttöliittämän muokkausta) olisi paras versionhallintajärjestelmään tallentaa, jos haluaisi tehdä sitä yhdessä muiden KDK-pilottien kanssa. Kirjoitin KDK-pilottien sähköpostilistalle ehdotuksen yhteisestä työkalusta tähän hommaan.

Noin klo 15:30 löysin sellaisen version Firebugista, joka toimii käyttämäni Firefox 6.0:n kanssa. Aloin säätämään KDK:n Primon Vaski-näkymää sen henkiseksi, millaiseksi käyttämämme mainostoimisto KMG on tekemässä uutta, kirjastokonsortiomme yhteistä verkkosivustoa. Säätelin siis Primon navigointivalikon värejä ja asetteluja. Se on oikeastaan aika tyydyttävää työtä.

Toimistolta lähdin hieman klo 18 jälkeen, sillä minulla oli lippu Salainen retki -esitykseen, joka on osa Elämyspuisto Turkua.

Millainen olis täydellinen tekstarimuikkari?

PallasPron lähettämä muikkari

Axiellin PallasPron tekstarimuikkarit näyttävät tällaiselta. Millainen olisi paras mahdollinen tekstarimuikkari? Henkilökohtaisesti ehkä kaipailisin sähköpostiosoitteen sijasta linkkiä verkkokirjastoon josta uusiminen onnistuu. Sähköpostiuusimisia meillä Vaskissa ei vastaanoteta. Olisi myös hienoa, jos tekstari tulisi numerosta 0600 02623, joka on uusintapalvelumme numero.

Axiellin kirjastojärjestelmien avoimilla Axiell Web Services (AWS) rajapinnoilla ja pienoisella lähettävän pään suunnittelulla uusiminen onnistuisi jopa suoraan tekstarista. Tällainen palvelu on mahdollista rakentaa, kun avoin AWS tulee saatavillemme, toivottavasti pian. Ehkä PIKI-alueella sekä Hämeenlinnassa onnistuisi jo tänään!

Lisäksi olisi kiva asiakkaana tietää paljonko maksuja on päässyt kertymään, sekä tietenkin mikä teos/mitkä teokset ovat myöhässä. Tekstarin pituus on rajoitettu, mutta tekstareita voi onneksi ketjuttaa peräkkäin. Mitä tietoa tässä sinun mielestäsi olisi hyvä olla?

Mulla ei valitettavasti ole nyt Origon, Milleniumin tai Auroran muikkareita. Arvostaisin jos te, joilla sellaisia on voisivat laittaa niitä näytille.

Tervehdin teitä, Turun pääkirjaston siivoojat

Turun pääkirjastolla hyörii aina siivoojia, kiitos heille

Uusturkulaisena on ollut erittäin mielenkiintoista tarkastella elämää tässä kaupungissa ja sen kirjastossa. Toistaiseksi en ole edes vielä käynyt lähikirjastoissa (jahka säät paranee niin kiertelemme pienellä porukalla Varsinais-Suomen kirjastoja fillareilla), mutta tämä Turun pääkirjastolla päivittäin norkoilu on tuottanut lukuisia ahaa-elämyksiä.

Yksi erityinen asia johon olen kiinnittänyt huomiota, ovat siivojat. He ovat mahtavia! En tiedä onko erityisesti suunniteltu homma vai käytännön järjestelyjen sanelema tosiasia että siivoojat häärivät täällä pääkirjastolla kirjaston aukioloaikaan, mutta aivan mahtava fiilis tulee siitä, että kun aamulla saapuu kirjastoon klo 9 aikoihin niin asiakastiloja imuroidaan. Siivouskärry on aina parkissa jossain ja useampi siivooja hääräilee täällä aamusta iltaan. Juuri he liikkuvat henkilökunnan tilojen ja asiakastilojen välillä kaikkein luonnollisimmin ja suvereeneimmin.

Huomioiva, välitön ja tervetulleeksi toivottava kirjastotunnelma, näin se tehdään.

Terkut Saksasta Cycling for libraries -tiedustelureissulta

(sorry about finnish language this time)

Terveiset Kreuzbergistä, Berliinistä. Olemme täällä Pennasen Jukan kanssa tiedustelureissulla Cycling for libraries -fillarireissua varten, käymme vuokra-autolla läpi reittiä sekä tapaamme kirjastokollegoita matkan varralla. Varsinainen fillarireissuhan saattelee noin satapäisen ryhmän näiden todella upeiden maisemien halki saapuen Berliiniin 6. kesäkuuta 2011.

Olen ollut tämän viikkoa Kööpenhaminassa ja tapaillut siellä joitain sikäläisiä kollegoita ja levitellyt ideaamme kirjastoihin. Jukan saavuttua eilen Köpikseen tapasimme vielä Tanskan kirjastoseuraa ja lähdimme sitten Nykøbing-Falsterin kautta Rostockiin, jossa olimme yötä ja jatkoimme reitin tutkimista Saksan puolella. Toisen yön vietimme maaseudun rauhassa. pienessä majatalossa Ankershagenissa Mecklenburg-Vorpommernissa, pohjois-Saksassa. Tänään ihastelimme vielä maaseutua ja kyliä ja saavuimme sitten Berliiniin illaksi, jossa ystävälliset kollegat meitä isännöivät/emännöivät.

Vastaanotto on ollut innostunut ja täkäläiset kollegat ovat avuliaita ja haluavat osallistua sekä varsinaiseen pyöräilyyn että sen järjestelyihin. Täällä Euroopassahan maantiepyöräily on iso juttu (Suomessakin törmää tämän tästä eurooppalaisiin pitkänmatkalaisiin). Kun kansainvälinen fillarimatkailu yhdistyy omaan työhön ja hanke on riittävän mielipuolinen, niin kiinnostusta on todella paljon!

Reittihän on olemassa oleva, hyvin tunnettu pyöräilyreitti Berlin-København Radweg ja nyt tämän tiedustelureissun myötä alkaa selkeämään myös pysähdyspaikat. Tapaamamme kollegat sekä henkilöt joille sana on levinnyt ovat hyvin perillä tapahtuman hengestä ja osaavat mainiosti sitoa sen omiin, esimerkiksi alueellisiin suunnitelmiinsa. Tämä ilahduttaa meitä suuresti, sillä juuri hankkeessa on kyse. Reissun ohjelmallinen sisältö näyttää rakentuvan myös erittäin herkullisella tavalla, kohtapuolin päästään lyömään lukkoon teemoja, vierailupaikkoja sekä paikkakunnat, joissa yöt vietetään.

Kirjaston asiointiprosessi aikajanalle

Birgit Mager

Viime perjantaina, osana Helsingin kaupunginkirjaston 150 -vuotisjuhlavuotta ja siihen kuuluvaa luentosarjaa, Birgit Mager luennoi palvelusuunnittelusta Kansallismuseolla. Mieleen jäi erityisesti Birgitin näyttämä aikajana, jota olivat käyttäneet suunnitellessaan erään lentokentän palvelukokonaisuutta.

Tälläinen timeline voisi olla hyödyllinen

Birgitin käyttämässä esimerkissä on merkitty peräkanaan ne toimijat, jotka ovat vastuussa lentomatkaajan käyttäjäkokemuksesta. Ensimmäisenä on matkatoimisto, sitten julkinen liikenne lentokentälle, lentokentän hallinto jne. Aikajanaan on merkitty pisteet, joissa interaktiota tapahtuu asiakkaan ja prosessiin osallistuvien toimijoiden kanssa.

Tällainen voisi olla mielenkiintoinen laatia kirjastonkin käytöstä. Näen kirjaston käyttöprosessin huomattavasti polveilevampana ja monimutkaisempana kuin lentokentän, mutta kuvauksia voisi luoda muutaman erilaisen. Kirjan lukeminen olisi tietenkin ilmeisin asiointiprosessi. Suurin osa ajastahan menee varsinaiseen kirjan lukemiseen, tai kenties varauksen odotteluun. Mutta voisi olla herkullista sovittaa kirjaston organisaatiokaavio kirjan lukuprosessin kokonaisuudessaan päälle ja katsoa silta kantilta mikä on esimerkiksi Henkilöstö- ja hallintopalvelut -yksikön, Taloussuunnittelu- ja logistiikkayksikön sekä Verkkokirjastoyksikön kontribuutio kokonaisuudessa.