Esittelyssä kirjastojen avoin rajapinta SRU

Asiaan liittymätön, mutta naurusta kangistunut kissa

Julkaisempa tämän SRU:ta käsittelevän jutun luonnos-kansiostani, kun SRU on tullut puheeksi viime aikoina useampaan kertaan.

Kirjastoilla on pitkät perinteet aineistoluetteloidensa ohjelmointirajapinnoissa. Vaikka alallemme on hakeutunut sangen niukalti tietokone- ja ohjelmointiosaamista, ja vaikka ilmeisen harvat näitä asioita aktiivisesti ajattelevat, eräs asia mistä puhutaan paljon ovat ohjelmointirajapinnat. Nämä tulevat esiin KDK:n, Auroran, Arenan, CS Library ym. kaltaisissa hankkeissa, joissa nimenomaan avoimet ohjelmointirajapinnat ovat keskeisiä jotta eri järjestelmät voivat keskustella keskenään.

Kenties olisi itua kerätä yhteen paikkaan, kenties data.kirjastot.fi:hin tietoa käytössä ja saatavilla olevista rajapinnoista, erityisesti sellaisista joihin on nyt heti tänään pääsy sekä meillä kirjastoihmisillä itsellämme, että myös muilla organisaatioilla, kansalaisilla ja toimijoilla. Näitä tietojahan on esim. Nelli-portaalin myötä kerätty Kansalliskirjastolle.

Search/Retrieval via URL

Eräs yleinen ja tutustumisen arvoinen kirjastomaailman ohjelmointirajapinta on Search and retrieve via URL (SRU). Kyseessä on standardi, ja tavallaan nykyaikainen versio Z39.50:stä (aka ”Z” aka. ”Zing”) jota olemme kauan käyttäneet ns. kopio- eli poimintaluettelointiin. Kuten nimi sanookin, on kyseessä rajapinta tiedonhakuun. Z, SRW ja SRU ovat kaikki oikeasti eri asioita, mutta nimiä kuulee käytettävän ristiin. Z39.50:n juuret ylettävät kauas, kauas aikaan ennen WWW:tä (kuka muistaa WAIS -tiedonhakujärjestelmän?), SRU on tuoreempaa perua.

SRU:ta käytettäessä hakulausekkeet kuvaillaan Contextual Query Language (CQL) -kielellä. SRU:ta varten on toki olemassa valmiita ohjelmointikirjastoja esimerkiksi Perliin. Kun katsot alla olevia esimerkkejä, tuon query parametrin kaverina on CQL:llä kuvailtuja yksinkertaisia hakulausekkeita. CQL on kyllä sangen ilmaisuvoimainen, ja palvelimesta sitten lopulta riippuu miten se lausekkeita tulkitsee.

Kansalliskirjaston NelliWiki kertoo SRUsta ihan kattavasti.

PallasPro -järjestelmien SRU -rajapinnat vaikuttavat olevan verkkokirjastojen /Zing? -osoitteissa, ja mahdollisesti perustuvat Index Datan tekemiin komponentteihin, jotka sinänsä ovat avointa lähdekoodia ja vapaasti netistä ladattavissa ja käyttöön otettavissa. SRU-palvelimen pystyyn säätäminen ja ylläpito ei taida olla erityisen hauskaa, mutta se on mahdollista.

Varsinais-Suomen yleisten kirjastojen kirjastokonsortion Vaskin SRU-rajapinta palveli aiemmin osoitteessa http://borzoi.kirja.turku.fi/Zing?, mutta on poistunut käytöstä Auroraan siirtymisen myötä. Vaskin nykyinen SRU-rajapinta taitaa olla palomuurin takana. Lapin osoite on http://intro.rovaniemi.fi:8001/Zing? ja Ratamo -kirjastojen http://ratamo.kirjas.to:8005/Zing?.Mitäs muita on, miten nuo Axiellilla hostatut palvelut menevät (esim. http://outi.kirjas.to/). Nämä osoitteet eivät taida olla missään mainostettuja, vaan olen deduktiivisesti päätellyt ne itse, eikä niiden käyttöä näytä olevan mitenkään erityisesti estetty. Joissain kirjastoissa, esim. Vaskissa ja PIKIssä on SRU-rajapintoihin pääsy kokonaan palomuurilla estetty. Kansalliskirjaston palveluista on tietoa täällä ja USA:n Kongressin kirjaston http://z3950.loc.gov:7090/voyager?.

Löpinät sikseen, näin haet 10 kissoja tai koiria käsittelevää teosta Lapista:

http://intro.rovaniemi.fi:8001/Zing?operation=searchRetrieve&query=dc.subject=kissa%20or%20dc.subject=koira

Vastaus näyttää sitten tällaiselta

<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<SRW:searchRetrieveResponse xmlns:srw_dc="info:srw/schema/1/dc-v1.1" xmlns:rdfs="http://www.w3.org/2000/01/rdf-schema#" xmlns:cld="http://www.ukoln.ac.uk/metadata/rslp/schema/" xmlns:DIAG="http://www.loc.gov/zing/srw/diagnostic/" xmlns:mods="http://www.loc.gov/mods" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xmlns:dcmitype="http://purl.org/dc/dcmitype/" xmlns:dcterms="http://purl.org/dc/terms/" xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/" xmlns:rdf="http://www.w3.org/1999/02/22-rdf-syntax-ns#" xmlns:SRW="http://www.loc.gov/zing/srw/" xmlns:zng="urn:z3950:zng_prototype1" xmlns:rec="info:srw/schema/2/rec-1.0">
 <SRW:version>1.1</SRW:version>
 <SRW:numberOfRecords>2382</SRW:numberOfRecords>
  <SRW:records>
 <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Joiku 2007 2 : Lapin nuuskut ry:n jäsentiedote</dc:title>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>noutajat</dc:subject>
<dc:description>4 kertaa vuodessa</dc:description>
<dc:publisher>Lapin nuuskut ry</dc:publisher>
<dc:date>2007</dc:date>
<dc:language>fin</dc:language>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>1</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_10067478</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Burda 2005/10</dc:title>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>vaatteet</dc:subject>
<dc:subject>kaavat</dc:subject>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>2</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_10050294</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Suuri käsityölehti 2005/4</dc:title>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>vaatteet</dc:subject>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>3</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_10050187</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Suuri käsityölehti 2005/2</dc:title>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>vaatteet</dc:subject>
<dc:subject>neuleet</dc:subject>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>4</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_10050185</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Suuri käsityölehti 2003/10</dc:title>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>vaatteet</dc:subject>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>5</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_10036034</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Suuri käsityölehti 2001/11-12</dc:title>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>vaatteet</dc:subject>
<dc:subject>neuleet</dc:subject>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>6</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_10021521</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Lappalaiskoirat : iloisesti läsnä / [teksti Sanna Karppinen] ; [kuvat Lappalaiskoirat ry]</dc:title>
<dc:creator>Karppinen, Sanna</dc:creator>
<dc:creator>Lappalaiskoirat</dc:creator>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>suomenlapinkoira</dc:subject>
<dc:subject>lapinporokoira</dc:subject>
<dc:subject>ruotsinlapinkoira</dc:subject>
<dc:subject>porokoirat</dc:subject>
<dc:subject>lappalaiskoirat</dc:subject>
<dc:subject>historia</dc:subject>
<dc:subject>harrastukset</dc:subject>
<dc:subject>paimenkoirat</dc:subject>
<dc:subject>paimennus</dc:subject>
<dc:publisher>Kirjakaari</dc:publisher>
<dc:date>2012</dc:date>
<dc:identifier>978-952-5969-06-1</dc:identifier>
<dc:language>fin</dc:language>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>7</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_541666</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Ketterä kisu / [Sarah Phillips ; suunnittelu: Mark Richards ; suomennos: Anu Karvinen]</dc:title>
<dc:creator>Phillips, Sarah</dc:creator>
<dc:creator>Richards, Mark</dc:creator>
<dc:creator>Karvinen, Anu</dc:creator>
<dc:subject>lastenkirjallisuus</dc:subject>
<dc:subject>kuvakirjat</dc:subject>
<dc:subject>koskettelukirjat</dc:subject>
<dc:subject>paksulehtiset kirjat</dc:subject>
<dc:subject>etsintä</dc:subject>
<dc:subject>kissa</dc:subject>
<dc:subject>eläimet</dc:subject>
<dc:description>Tunnustelukirja</dc:description>
<dc:description>BTJ, T121015, BTJ Kirjo 2012 : 17a, 20121015, 7,25EUR, 9%, 22, 2,47, ACF-, 021, http://www.btj.com/btjcgi/arvo/get_add_info.cgi?type=PRES&key=4525480053575466, Kuvaus, http://www.btj.com/btjcgi/arvo/get_add_info.cgi?type=IMAGE&key=4525480053575466, Kansikuva</dc:description>
<dc:publisher>Kirjalito</dc:publisher>
<dc:date>2012</dc:date>
<dc:identifier>978-951-28-5523-0</dc:identifier>
<dc:language>fin</dc:language>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>8</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_541515</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Leikkisät pennut / [Sarah Phillips ; suunnittelu: Mark Richards ; suomennos: Anu Karvinen]</dc:title>
<dc:creator>Phillips, Sarah</dc:creator>
<dc:creator>Richards, Mark</dc:creator>
<dc:creator>Karvinen, Anu</dc:creator>
<dc:subject>lastenkirjallisuus</dc:subject>
<dc:subject>kuvakirjat</dc:subject>
<dc:subject>koskettelukirjat</dc:subject>
<dc:subject>paksulehtiset kirjat</dc:subject>
<dc:subject>etsintä</dc:subject>
<dc:subject>ystävät</dc:subject>
<dc:subject>leikki</dc:subject>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>pennut</dc:subject>
<dc:description>Tunnustelukirja</dc:description>
<dc:description>BTJ, T121015, BTJ Kirjo 2012 : 17a, 20121015, 7,25EUR, 9%, 22, 2,47, ACF-, 021, http://www.btj.com/btjcgi/arvo/get_add_info.cgi?type=PRES&key=2226144582534108, Kuvaus, http://www.btj.com/btjcgi/arvo/get_add_info.cgi?type=IMAGE&key=2226144582534108, Kansikuva</dc:description>
<dc:publisher>Kirjalito</dc:publisher>
<dc:date>2012</dc:date>
<dc:identifier>978-951-28-5522-3</dc:identifier>
<dc:language>fin</dc:language>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>9</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_541505</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  <SRW:record>
   <SRW:recordPacking>XML</SRW:recordPacking>
   <SRW:recordSchema>info:srw/schema/1/dc-v1.1</SRW:recordSchema>
   <SRW:recordData>
     <dc:title>Jakt med älghund : från valp till älghund / Rolf Westerberg ; [illustrationer: Rolf Svensson ; foto: Anna-Sara Persson]</dc:title>
<dc:creator>Westerberg, Rolf</dc:creator>
<dc:subject>metsästys</dc:subject>
<dc:subject>hirvi</dc:subject>
<dc:subject>koira</dc:subject>
<dc:subject>metsästys</dc:subject>
<dc:subject>hirvikoirat</dc:subject>
<dc:subject>jämtlanninpystykorva</dc:subject>
<dc:subject>harmaa norjanhirvikoira</dc:subject>
<dc:subject>valkoinen ruotsinhirvikoira</dc:subject>
<dc:subject>musta norjanhirvikoira</dc:subject>
<dc:subject>karjalankarhukoira</dc:subject>
<dc:subject>laika</dc:subject>
<dc:subject>jakt</dc:subject>
<dc:subject>älg</dc:subject>
<dc:subject>hund</dc:subject>
<dc:subject>jakt</dc:subject>
<dc:subject>älghund</dc:subject>
<dc:subject>jämthund</dc:subject>
<dc:subject>norsk älghund, grå</dc:subject>
<dc:subject>svensk vit älghund</dc:subject>
<dc:subject>norsk älghund, svart</dc:subject>
<dc:subject>karelsk björnhund</dc:subject>
<dc:subject>lajka</dc:subject>
<dc:subject>hälleforshund</dc:subject>
<dc:publisher>Settern</dc:publisher>
<dc:date>2011</dc:date>
<dc:identifier>978-91-7586-634-5</dc:identifier>
<dc:language>swe</dc:language>
   </SRW:recordData>
   <SRW:recordPosition>10</SRW:recordPosition>
   <SRW:extraRecordData>
     <rec:id>Ppro698_541413</rec:id>
   </SRW:extraRecordData>
  </SRW:record>
  </SRW:records>
 <SRW:echoedSearchRetrieveRequest>
  <SRW:version>1.1</SRW:version>
  <SRW:query>dc.subject=kissa or dc.subject=koira</SRW:query>
  <SRW:startRecord>1</SRW:startRecord>
  <SRW:maximumRecords>10</SRW:maximumRecords>
  <SRW:recordPacking>xml</SRW:recordPacking>
  <SRW:recordSchema>dc</SRW:recordSchema>
 </SRW:echoedSearchRetrieveRequest>
</SRW:searchRetrieveResponse>

Siis ihan mukavaa XML:ää jolla voi tehdä kaikkea hauskaa. Eli ei muuta kuin parsimaan!! Jos tykkää ylläolevan Dublin Coren sijasta enemmän MARCista (kröhöm), voi vastauksen pyytää MARCXML:nä antamalle SRU-kutsulle parametrin recordSchema=marcxml, näin:

http://intro.rovaniemi.fi:8001/Zing?operation=searchRetrieve&recordSchema=marcxml&query=dc.subject=kissa or dc.subject=koira

SRU:n explain -operaatiolla voi kysyä palvelimelta mitä metadataformaatteja palvelin osaa palauttaa, ja indeksejä on haettavissa.

Muita mielenkiintoisia, olemassaolevia ohjelmointirajapintoja suomalaisiin kirjastoon ovat ONKI -ontologiapalvelimen rajapinnat sekä Kirjastot.fi:n Labsin rakentamat XML ja JSON -muotoiset rajapinnat HelMet -aineiston kyselyä varten. Tuleeko muita mieleen?

Oma lukunsa on sitten niinkutsuttu screenscraping. Tätä menetelmää voidaan toisinaan käyttää sellaisissa skenaarioissa, joissa palvelin ei oikeasti tarjoa mitään kunnollista ohjelmointirajapintaa. Näin toimivat Frank-monihaku sekä Kymenlaakson Kyyti.

Lisää avoimia rajapintoja on tulossa Axiellin kirjastojärjestelmiin (kröhöm) sekä Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon KDK:hon.

Mainokset

Verkkotilastoinnissa ”haku” on virheellinen suomennos termille ”request”

Kirjasto-kaapelille juuri kirjoittamaani:

Verkkotilastoinnissa ”haku” on virheellinen suomennos termille ”request”

mace, 4. tammikuuta 2012 14:50

Vuotuinen tilastointirumba alkaa olla käsillä ja haluaisin kiinnittää huomiota erääseen verkkopalvelujemme tilastointiin liittyvään asiaan. Tiedän että ainakin joissain kirjastoissa verkkopalvelujen käyttöä tilastoidessa termi englannin kielinen sana request suomennetaan ”hauiksi”. Tämä on klassinen sudenkuoppa verkkotilastoinnissa.

Esimerkiksi PallasPro -Intron tilastointityökalussa cmnd=getcommand → cmnd=getstat kerrotaan käyttömääristä kahdella luvulla: Requests ja Sessions. Tiedän että monissa kirjastoissa täältä poimitaan tuo ”request” -tieto raportointia varten.

Requestin suomentaminen hauksi vääristää kuvaa kirjaston käytöstä pahasti. Nämä luvut ovat suuruusluokan verran liian korkeita. Mikäli tätä tietoa käytetään esim. päätöksentekoon ja toiminnan ohjaamiseen tai raportoidaan tilaajalle (esim. kunta tai kunnan kulttuuritoimi), tällä voi olla isohkoja vaikutuksia esim. rahoitukseen.

Olen gallupinomaisesti kysellyt parilta- kolmeltakymmeneltä kollegalta ja maallikolta että mitä heidän mielestään ”haku” tarkoittaa verkkokirjaston yhteydessä… eli “mikä sinun mielestästi on yksi haku?” Käytännössä kaikki ovat kuvailleet että heidän mielestään ”haku” muodostuu kun ihminen kirjoittaa jonkinlaisen hakulausekkeen ja painaa verkkokirjaston Hae -nappia. Mielestäni tämä on erittäin järkeenkäypää ja epäilen että olemme miltei kaikki samaa mieltä että juuri tätä tarkoitetaan kun puhutaan ”hausta” verkkokirjastojen yhteydessä.

Tilastointityökalujen laskemat ”requestit” on kuitenkin jotain aivan muuta kuin tämä. Niiden laskemisella voida juurikaan arvioida palvelun todellista käyttöä. Esimerkiksi PallasPro -Intron pelkälle etusivulle meno aiheuttaa vähintään puoli tusinaa ”requestia”, vaikka käyttäjä ei koskaan tekisi yhtään varsinaista aineistohakua.

Esimerkkinä 13 requestia Vennyyn

Sivulle tullessa käyttäjän selain pyytää webbipalvelimelta esimerkiksi sivupohjaa, tyylitiedostoa, kirjaston logoa, Axiellin logoa, autocomplete-skriptiä jne. Verkkokirjastoon saapuminen, sisäänkirjautuminen, lainojensa uusinta, omien varaustensa tilan tarkistaminen, ulos kirjautuminen ja verkkokirjastosta pois siirtyminen aiheuttaa vähintään tusina ”requestia”. Samoin ”näytä seuraavat 10 hakutulosta” -nappi ja ”näytä saatavuustiedot” -nappi aiheuttavat kaikki requesteja, vaikka tuskin kukaan ajattelee että nämä ovat uusia hakuja an sich.

Requestien määrä voi siis olla parikymmenkertainen verrattuna siihen, mitä me ihmiset ymmärrämme ”hauilla”. Se monestiko käyttäjä on oikeasti painanut Hae -nappia, voidaan laskea PallasPron logitiedostoista etsimällä merkkijonoa formid=find2 tai jollakin verkkologien analysointityökalulla.

Kuten tuossa aiemmin syksyllä kirjoittelin, olen tutkiskellut verkkokirjastojen PallasPro-kirjastojen verkkologeja. Tämä on eräs sitä kautta selvinneistä asioista. Minulla ei ole mitään tietoa mitä Axiell asiasta ajattelee tai miten he ohjeistavat käyttäjiään (l. kirjastoja) verkkotilastoinnin tekemiseen.

Alallamme tuntuu liikkuvan tietynlaista, hyvin ymmärrettävää epäuskoa käyttämiimme tilastoihin, ja joissain paikoissa käytössä olleet Google Analytics tai Kirjastot.fi:n verkkotilastointipalvelut (joista jälkimmäinen on poistunut käytöstä) ovat antaneet aivan toisenlaisia lukuja kuin nämä PallasPron requestit antavat ymmärtää.

Toivon siis, että mikäli käännätte verkkopalvelujen tilastoissa termin ”request” suomeksi ”hauksi”, teillä on siihen hyvät perusteet ja tiedätte mitä olette tekemässä, tai alatte käyttää jotain toista suomenkielistä sanaa kuten ”sivupyyntö” tai ”sivulataus”.

Vastaan mielelläni lisäkysymyksiin esim. tällä palstalla, tai vaikkapa Kirjasto-kaapelilla/puhelimitse/sähköpostitse/Fesessä/kahvilla tms. Lisäksi olen kysellyt jotakuta vertaisarvioimaan menetelmiäni, ja tämä kutsu on edelleen auki. Opetusvideota en ole asiasta vielä laatinut 🙂

Tsemppiä tilastointiin kaikille sitä tekeville.

Olisko kellään kokemusta PallasPron verkkokirjaston logien penkomisesta?

What's this then?

Onkohan kellään tietoa PallasPro-Intro -verkkokirjaston hakulogien tonkimisesta? Siinä ei käsittääkseni ole minkäänlaista raportointityökalua sinänsä, mutta ainakin sellaisilla kirjastoilla joilla on pääsy oman verkkokirjastonsa (aka näyttöluettelon aineistoluettelon aka OPACin) webbipalvelimeen on mahdollisuus tutkia sen logeja. Meidän (siis Vaskin) verkkokirjasto esittäytyy näin:

Server: PallasPro-Intro3 (liw3srvr kirjasto 13.6.2011 klo 12.10.03 HP-UX B.11.00 U II 2.0)

Onko kellään kokemusta tällaisen palvelimen logien tonkimisesta? Hakulausekkeethan eivät PallasPro-Introssa näy hakutulossivun URLissa vaan HTTP-headerissa. Onko tähän jotain työkaluja olemassa? Apachen logien tonkimiseen on vaikka mitä työkaluja, mutta tämä liw3srvr on mulle tyystin tuntematon.

Mikäli PallasPro-Intro juttelee taustajärjestelmän kanssa SRU:lla, tuon rajapinnan tarkkailu olisi toinen herkullinen paikka nuuskia mitä asiakkaat etsivät. Webbipalvelimen logista näkyy tosin kaikkea muutakin hauskaa.

Unelma: hakutuloksia seurattaisi systemaattisest päivittäin, ja tietoa hyödynnettäisi luetteloinnissa ja luetteloinnin apuvälineiden (esim. sanastot) kehittämisessä, kokoelmapolitiikassa, tapahtumien järjestämisessä ja käyttöliittymäsuunnittelussa. Näen asian niin, että tuohon PallasPro Intron hakulooraan asiakkaat kertovat tuhansia kertoja päivässä mitä he haluavat. Logien tutkiminen on tämän viestinnän kuuntelua. Näiden seuraaminen, tutkiminen ja julkaisu (sekä datana että jalostetusti) voisi minun mielestäni olla arkipäiväistä kirjastorutiinia.

Aloitin säikeen myös Kirjasto-kaapelilla.

Kirjastoammattilainen Googlen käyttöliittymänä

By Pearson Scott Foresman (Public domain), via Wikimedia Commons

Loistava tiistai, jauhot kurkkuun heti aamutuimaan. YLE:n kulttuuriuutiset uutisoi: Kirjastonhoitaja googlettaa puolestasi. Lukekaa ja nauttikaa siitä riisuvasta tunteesta, kun media julkisesti ruotii oman ammattikuntamme itse luomia ja ylläpitämiä myyttejä, joita muut ihmiset (eli käyttäjät) eivät oikeasti edes tiedä. Aaah.

(Via Petri Tonteri@Twitter)

Poroila: ”Yhdestä luukusta merkityksettömyyteen”

Älä lue tätä. Lue sensijaan Heikki Poroilan viiltävän tarkka blogikirjoitus Yhdestä luukusta merkityksettömyyteen sekä siihen laaditut kommentit.

Nyt minua ärsyttää: tiedonhaku

En osaa tarkalleen sanoa miksi tiedonhaku ja siitä puhuminen jotenkin ärsyttää. Ehkä johtuu kahvilassa taustalla soivan jazzin torventöräyttelystä tai jostain. Mutta on ärsyttänyt jo pidempään.

Mitä siis oikeastaan on tämä erityinen ja erotettavissa oleva ”tiedonhaku”, jota kirjastotkin niin mielellään suosivat. Jossain kirjastoissa on jopa koneita, joita saa käyttää vain tähän mystiseen tiedonhakuun. Mitä se sulkee ulkopuolelleen? Kukaan ei varmastikaan osaa vastata (minua) tyydyttävällä tavalla.

Timo Kaitaro kirjoittaa artikkelissaan Ranskalainen valistus ja järjen kritiikki (teoksessa Korkman+Yrjönsuuri: Filosofian historian kehityslinjoja (Gaudeamus, 1998, ISBN 951-662-708-0)) varsinaista 1700-luvun valistusfilosofiaa edeltäneistä libertiineistä (joiden keskustelupiiri Academie puteane kokoontui tietenkin kirjastossa), heidän aikansa skeptisismistä, taikauskokritiikistä sekä ennakkosensuurin rajoittamasta kirjallisuudesta.

Maanalainen filosofinen kirjallisuus

Pierre Baylen (1647-1706) huoli siitä, että oppineiden libertiinien harrastamaa uskontokritiikkiä voitaisiin soveltaa myös kristinuskoon, osoittautuikin aiheelliseksi. Lopulta alkoi ilmestyä teoksia, joissa Baylen pelkäämät johtopäätökset tehtiin sumeilemetta. Tietenkään tällaista ei voinut laillisesti painaa. Laittomien kirjojen painaminen puolestaan oli riskialtista. Siksi tällaisia teoksia levitettiin usein käsikirjoituksina. Kiertävät kaupustelijat, kolportöörit, myivät niitä sitten muun muassa tietyissä kahviloissa ”takin alta”, sous le manteau, kuten ilmaisu kuuluu. ”Tiedon” sijasta näiden kaupustelijoiden asiakkaa kyselivät pikemminkin epäilyksiä. Näiden teosten nimet kertovat niiden sisällöstä: ”Uskonnon tarkastelua”, ”Jeesuksen ihmeistä”, ”Uskontojen epäilyä”, ”Luomiskertomuksen kriittinen tarkastelu”, ”Uuden testamentin kriittinen tarkastelu”, ”Jeesuksen jumaluuden tuho”, ”Hävitetty usko”, ”Aineellinen sielu”, ”Traktaatti ihmeistä” ja niin edelleen.

Tuolla tiedonhaun kannalta merkittävää on juuri tuo epäilysten kysely. Voisiko kirjaston tiedonhakuhöpinän vaihtaa epäilyksenhausta puhumiseen?

Tässä on myös hyvä Kant-lainaus jolla hän vastaa kysymykseen mitä se valistus oikeastaan on: ”valistus on ihmisen vapautumista hänen itsensä aiheuttamasta alaikäisyyden tilasta.”

Vielä yksi juttu (VYJ): nykyäänkin usein keskustelunaiheena oleva lehdistönvapaus, freedom of press voidaan suomentaa sivistyskielestä englannista myös toisin, laajemmin, viittaamaan painokoneen, painamisen ja painattamisen vapauteen.

Bibliothèque Nationale de France mukaan Google Book Searchiin

Jyrki Ilva kirjoitti Kansalliskirjaston Digitaalinen kirjasto -blogissa juuri, että Ranskan kansalliskirjasto lähtee Googlen kelkkaan. Kommentoin näin:

Jopas jotain. Jeanneney jäi pois Bibliothèque Nationale de Francen (eli Ranskan kansalliskirjaston) puikoista 2007, mutta häärännee edelleen jossain kirjastohommissa. Mahtaa sapettaa. Niin tai näin, hienoa että tällaista vastakkainasettelua on ollut, se on piristävää ja on osaltaan nostanut pöydälle mielenkiintoista keskustelua. Hienoa on sekin, että keskustelun lisäksi on alettu hommiin, eli keskustelulla on ollut ainakin jotain vaikutusta. Näinhän ei aina käy.

Näissä digitointihommissa ja Google Book Searchia ihmetellessä olisi aina hyvä pitää mielessä, että digitointi ei mitenkään ole pois nykyisistä kirjastopalveluista. Valittaminen siitä että Google saattaa aineistoja tehokkaasti ihmisten saataville ei tarkoita sitä, etteikö se kirja edelleen olisi siellä kirjaston hyllyssä (ellei satu olemaan lainassa, sijaitsemaan toisessa maassa, kirjasto ole suljettuna yöaikaan tms.).

Semmoisiakin sopimuksia voi tehdä, että kirjastot saavat itse kopion digitoiduista teoksista ja voivat käyttää sitä omiin tarkoituksiinsa, lakien rajoissa. Vaikka teosta ei kirjasto eikä Google voisi tekijänoikeussyistä yleisön saataville asettaakaan, on digitoinnista muutakin hyötyä. Esim kirjastonhoitajat voisivat tehdä kokotekstihakuja digitoituihin aineistoihin ja sitten antaa asiakkaiden käyttöön sen fyysisen kopion. Olisi tiedonhaku hieman erilaista jos työkaluna olisi MARC-tietueiden ja kirjaan painettujen sisällysluetteloiden lisäksi kokotekstihaku koko kokoelmasta.

Samoin digitoitujen tekstien tietotekninen analysointi olisi herkullista. Juuri tällaistähän Google tekee, ja se on heidän ydinosaamistaan. Tästä johtuu muuten mieleen yksi minua pitkään mietityttänyt asia: miksei vapaakappaleita pidä luovuttaa myös tiedostoina?

Kirjoitin aiemmin hieman ajatuksiani Jean-Noël Jeanneneyn pamfletista Google–And the Myth of Universal Knowledge. Google Book Search -hankkeelle ollaan euroopassa luomassa vastineeksi Europeanaa.

Ihan mielenkiintoisia kuvioita, kiitos Kansalliskirjaston Digitaalinen kirjasto -blogille ja Jyrki Ilvalle uutisesta.