Google Books–Maailman suurin kirjasto -dokumentti YLE Areenassa

”Google Books, maailman suurin kirjasto” YLE Areenassa

Näittehän tämän Google Books–Maailman suurin kirjasto -dokumentin jonka YLE tarjoaa Areenan kautta suunnilleen joulukuun puoleen väliin asti. Guuglettelemalla löysyi alkuperäinen nimikin, H. G. Wellsiä mukaillen Google And The World Brain. Ohjaaja on Ben Lewis ja webbisivulla on monenmoista elokuvapalkintoa esillä.

Dramatisoinnista ei ole puutetta. Sehän kuuluu elokuvan henkeen. Muutamia mielestäni keskeisiä asioita on jätetty mainitsematta, esim se että Googlen digitoimat kirjat palautettiin sinne mistä olivat peräisinkin, ja joidenkin kirjastojen kanssa oli jopa diili että ne saivat myös digitoidut kopiot kirjoista. Siellä ne kirjat seisovat samoissa kirjastojen hyllyissä missä ennen Googlen skannailuakin, kaikkien luettavissa ja skannattavissa. Kirjasto-virastot, kustantajat ja kirjailijat eivät ole edelleenkään laittaneet montaakaan tikkuakaan ristiin digitaalisen sisällön ja internetin puolesta, ja Google on siinäkin mielessä erinomainen kirittäjä. Niin tai näin, kannattaa katsoa toi leffa kun se nyt on YLEn kautta saatavilla. Mittaa on about tunti.

Lausuntoja leffaan ovat jakaneet sellaiset isonimiset usual suspectit kuin Lawrence Lessig, Kevin Kelly, Jaron Lanier, Brewster Kahle, Clay Shirky, ja ilokseni myös (Paul Otletista kirjoittanut) W. Boyd Rayward. Rikkana rokassa Jean-Noël Jeanneney.

The story of the mostneljänneksi ambitious project avoimen lähdekoodin, Wikipedian ja Creative Commonsin jälkeen [blog. huom.] ever conceived on the Internet. In 2002 Google began to scan millions of books in an effort to create a giant global library, containing every book in existence. They had an even greater purpose – to create a higher form of intelligence, something that HG Wells had predicted in his 1937 essay ”World Brain”. But over half the books Google scanned were in copyright, and authors across the world launched a campaign to stop Google, which climaxed in a New York courtroom in 2011. A film about the dreams, dilemmas and dangers of the Internet.

Alla vielä traileri. On siinä onneksi muutakin kuin hyvin huolestuneita setä-ihmisiä.

Advertisement

Mistä kirjastotyössä oikeasti on kyse? Lajittelusta!

Sorting Out Sortingin havainnollistavaa grafiikka

Mistä kirjastotyössä on kyse? Tiedon tasapuolisen ja vapaan saatavuuden turvaamisesta? Elinikäisestä oppimisesta? Tiedontarpeiden tyydyttämisestä? Humaanista ihmiskontaktista joka välittää aidosti™? Tietoyhteiskuntataitojen takaamisesta vauvasta vaariin? Googlea paremmasta tiedonhausta syvästä webistä? Sananvapauden puolustamisesta? Don’t believe the hype!!! Kirjastotyössä on hyvin pitkälti kyse asioiden lajittelusta tiettyyn järjestykseen. Uskokaa minua, yli kymmenen vuoden työkokemuksella kirjastoissa tiedän todellakin mistä puhun.

Tässä 30 -minuuttinen katsaus yhdeksään eri lajittelumenetelmään. Videossa ne on luokiteltu kolmeen eri ryhmään:

1. Insertion sort (lisäyslajittelu)
   1. Linear insertion
   2. Binary insertion
   3. Shell sort
2. Exchange sort  (vaihtolajittelu)
   1. Bubble sort
   2. Shakersort
   3. Quick sort
3. Selection sort (valintalajittelu)
   1. Straight selection
   2. Tree selection
   3. Heap sort (kekolajittelu)

Ainakin osa lienee intuitiivisesti tuttuja kaikille meille kirjoja, cd-levyjä yms. työssänsä lajitelleille, osa on ehkä uusia. Jokatapauksessa on hienoa nähdä miten nämä toimivat, ja analysoida hieman niiden tehokkuuksia ja suorittamia operaatioita. Tietokoneen muisti toimii eri tavalla kuin fyysisessä kirjastotilassa hyllyttäessä tai palautusautomaattiin palautettujen kirjojen ja levyjen lajittelussa, sillä etäisyyksillä on erilainen merkitys siirto- ja vertailuoperaatioiden vaatimien resurssien suhteen.

Sallikaa minun esitellä – Ronald M. Baecker ja David Sherman (Dynamic Graphics Project, Toronton yliopisto, 1980): Sorting Out Sorting.

Ne kirjastoläskit liikkeelle sieltä!

Nyt ne inhottavat allit ja löllöt liikkeelle Betty Gloverin Library Workout -videon tahtiin. Tilaa nyt, vain 69,95USD (vuoden 1987 kurssilla).

(via sieltä täältä Twitteristä)

Muistutus: e-kirja on tiedostoon tallennettu webbisivu

Tuija Aalto jututti kirjamessuilla Finn Lecturan Mikko Tirrosta: e-kirjan teko muistuttaa lähinnä nettisivun tekoa. Metadatakin on leivottu kirjan sisään. Oletko koskaan kurkistanut e-kirjan sisälle? Esimerkiksi ePubit aukeavat kuten normaalit .zip -tiedostot.

Tuijan uusi kirja Kuinka olla avoin – työelämän uudet viestintätaidot on julkaistu vastikään (Finn Lectura, 2012, ISBN 978-951-792-549-5).

Kurkistus yksinkertaisen e-kirjan sisään (artikkelini Kirjasto 2010–Lukijat, tekstit ja verkko -teoksessa)

Howto: FinMARC→MARC21 video

Tein 14 minuutin opetusvideon miten kirjaston aineistotietokanta muunnetaan FinMARC -formaatista MARC21:een.

Työkaluna Kansalliskirjaston ylläpitämä USEMARCON, jota Axiellkin ilmeisesti (=toivottavasti) käyttää.

Jos USEMARCON -konversiosääntöjä haluaa itse muokata, ne näyttävät tältä:

100I1           | 100I1           | If (I1=1 Or I1=2) Then '1' Else S
100I2           | 100I2           | ' '
100$a           | <E00$a          | S
100$h           | <E00$a          | + ', '+S; RegReplace('\\s*\\([^\\.]{2,} [^\\.]{2,}\\)\$', '')
100$f           | <E00$c          | S
100$c           | <E00$d          | S
100$x           | <E00$e          | S; RegReplace('^\\((.*)\\)\$', '\\1')
E00             | 100             | S;
                                    MoveBefore ('d', $e);
                                    MoveBefore ('c', $d);
                                    Replace ('$c' By ',$c');
                                    Replace ('$d' By ',$d');
                                    Replace ('$e' By ',$e');
                                    If (((RegFind('.*\\$(.)') < 0) Or (RegMatch(1) != '4')) And RegFind('\\.\$') < 0 And RegFind('\\-\$') < 0) S + '.'

Nyt uusiksi se hyllyluokitusjärjestelmä

Noni ne YKL:t, HKLJ:t, DDC:t, UDK:t ja muut roskasysteemit hiiteen jo ja tästä mallia!

Kyllä arkkitehti (rakennussellainen tai sisustussellainen, ei tietojärjestelmäsellainen) tietää.

(via Benjamin Blinten)

Tein esittelyvideon ehdottamastani issue trackeristä

Ehdottelin pari päivää sitten useissakin paikoissa (blogissa, Kirjasto-kaapelilla, privana useamman henkilön kanssa), että me kirjastolaiset voisimme perustaa issue trackerin sekä Axiellin verkkokirjastotuotetta Arenaa että heidän taustajärjestelmäänsä Auroraa varten ja mahdollisesti muuhunkin käyttöön. Ehdotus on saanut paljon kannatusta eri puolilta, eiköhän näillä puheilla pistetä homma pystyyn. Kirjastot.fi päivittänen Redminen uusimpaan versioon, niin päästään alkuun.

Pohjille voisi varmaan laittaa nykyiset aikataulut (testivaihe, tuotantoon meno jne), tiedossa olevat päivitykset, vaatimusmäärittelyt ja mitä ominaisuuksia on kaavailtu tulevaisuudessa sekä tietenkin bugit ja sensemmoiset.

Tein pienen esittelyvideon Kirjastot.fi:n tarjoamasta projektinhallintatyökalusta Redminestä, sekä siitä miten olen sillä itse hallinnoinut EuropeanaLocal -hanketta.

Korkearesoluutioisemmista videoista näet lukea tekstinkin, niin saat paremman kuvan miten olen järjestelmää käyttänyt.

Tackar för Helsinki Midwinter Darkness Camp

It’s serious business when the Nordic library laboratories meet, like this week in Suomenlinna. One more, thanks everyone, it rocked and thanks Kirjastot.fi Labs for pulling this together. You are awesome, allihopa!

This video was filmed by Åke Nygren, while the video-workshop was shooting us. Also, see Flickr for photos and enjoy the slideshow.

Helle Kannila: ”Pois kirjastoista liiat ja likaiset kirjat!”

Helle Kannila

Helle Kannilan kirjoitus Pois kirjastoista liiat ja likaiset kirjat! kirjaston kokoelmanhallinnasta ja poistamisen tärkeydestä. Kirjoitus on jo vuodelta 1928 ja edelleen mitä ajankohtaisin.

Teksti on teoksesta Kirjastoista kirjoitettua (1966, Otava). Lukijana allekirjoittanut eräässä Istanbulilaisessa kahvilassa kevällä 2010.

Tietoisku kirjastoista

YLE tapaa lähettää yleishyödyllisiä tietoiskuja ja kirjastollakin on nyt omansa… tai on ollut jo vähän aikaa. Kyseessä on tiettävästi kirjaston ensimmäinen televisiomainostietoisku, joten historiankirjoituksen äärellä ollaan. Pitäkääpä siis kierrossa ok?

Kiitos YLE.

EuropeanaLocal -kokouksen videot

Reilu viikko sitten pitämämme EuropeanaLocal -kokouksen videot löytyvät nyt netistä. Valitettavasti Mary Rowlattin (MDR Partners, joka hallinnoi EuropeanaLocalia) keynote-esitelmän videointi meni reisille. Pahoittelen. Teimme kuitenkin Kirjastokaistalle hänestä haastattelun, joka lohduttaa. Haastis tulee toivottavasti ensi viikon aikana.

ja

ja

ja

ja

Videot ovat koottuna tapahtuman video-albumin Vimeoon. Presikset löydät SlideSharesta. Kannattaa tutustua myös Kansalliskirjaston digitointipolitiikka -papruun (PDF).

Osa videoista on tämän blogikirjoituksen julkaistessani salasanan takana, sillä en vielä ole saanut kaikilta yksiselitteistä lupaa videoiden julkaisuun avoimessa verkossa. Kaikille tapahtumaan ilmoittautuneille on salasana lähetetty sähköpostilla ja poistan salasanarajoituksia sitä mukaa kun saan noita lupia.

Lämmin kiitokseni kaikille puhujille eli päivän avanneelle Maija Berndtsonille, Marylle, Tiinalle ja Arille, omalle tiimillemme Virvalle ja Anna-Marialle sekä tietenkin kaikille paikalle saapuneille kollegoille.

EuropeanaLocal -kokouksen satoa

Innokkaita muistiorganisaatioiden ym. ammattilaisia

Pidimme Helsingin Postitalossa viikko sitten 13.09.2010 EuropeanaLocalin kansallisen kokouksen. Siellä esiteltiin Helsingin kaupungin palvelua, jonka kautta kaikki suomalaiset muistiorganisaatiot (eli kirjastot, arkistot ja museot) saavat toimitettua digitaalisia aineistojaan Euroopan digitaaliseen kirjastoon Europeanaan. Paikalla oli (noin) 25 henkilöä mukavan erilaisista organisaatioista.

Ohjelma oli seuraava:

• Maija Berndtson/Helsingin kaupunginkirjasto: avaussanat
• Mary Rowlatt/MDR Partners: EuropeanaLocal–How are we going to do this?
• Tiina Ison/Kansalliskirjasto: Travel Europeana–Suomen vanhat matkailukirjat
• Anna-Maria Soininvaara, Virva Nousiainen-Hiiri, Mace Ojala: EuropeanaLocal
• keskustelua muistiorganisaatioiden digitointihankkeista ym.
• Ari Rouvari/Kansalliskirjasto: KDK:n asiakasliittymä–Haasteet ja uudet vaihtoehdot

Yllä on linkit niiden esiintyjien esitysgraffoihin joilta olen saanut luvan presisten julkaisuun. Ne ovat nyt SlideSharessa, yritän saada ne arkistoitua myös Kirjastot.fi:hin jonnekin.

Tapahtuma myös videoitiin, siitä lämmin kiitos Urpo Nylanderille. Laitoin tänään Anna-Marian, Virvan sekä oman osuuteni Vimeoon. Tiina Isonin ja Ari Rouvarin mielenkiintoiset esitykset myös laitan saataville kohtapuolin. Videoihin liittyy lievää ns. säätöä kuten editointia, nettiin lataamista, linkittämistä, metadatan syöttöä ja lupien kyselyä, joitain mainitakseni. Lähetän vielä tänään sähköpostitse kaikille tapahtumaan ilmoittautuneille suorat linkit netissä (toistaiseksi salasanalla suojattuihin) jo oleviin videoihin ja kirjoitan tänne blogiin uuden postauksen kun julkiseen levitykseen tulevat videot ovat valmiita.

Päivittelen myös EuropeanaLocaliin liittyvää KirjastoWiki-sivua kun materiaalin julkaisu etenee.

Varsinaisessa asiassa ei tietenkään pysytty tiukasti, eikä toki ollut tarkoituskaan. Keskustelimme digitoinnista yleensäkin, Kansalliskirjaston digitointiprosesseista, kokoelmanhallinnasta, metadatasta, Europeana Data Modelista, digitointiprojektien hallinnasta, verkkokirjastojen asiakasliittymistä ja sensemmoisesta.

Antitäti e-kirjoista

Kirjaston antitäti kirjoittaa mielenkiintoisesti e-kirjoista otsikolla Paperiton kirjasto sekä niistä käytävästä keskustelusta kirjastolaisten piirissä.

Joskus kun puhuttiin ”paperittomasta toimistosta” oli yleinen vastaletkautus että paperiton vessa on todellisuutta ennen paperitonta toimistoa. Toimistoissa jos missä sitä paprua kuluu. Mutta eipä sillä, tiedän ihmisiä joiden mielestä takalistonsa peseminen on paperilla pyyhkimistä ekologisempi, miellyttävämpi ja terveellisempi tapa hoitaa toiminto. En tässä nyt ala sen tarkemmin esitelmöimään puhuvista, tervetuloa toivottavista, elektronisesti ohjatuista persauksen pesevistä ja musiikkia soittavista vessanpytyistä (Akihabaran KFC:ssä on överein jota olen itse käyttänyt). Pyyhkimiseen paperikirjan sivu sopiikin paremmin kuin sähkökirjanlukijaa (meh) tai läppäriä paremmin. Muutoin pidän kyllä tietokonetta kirjaa ehdottomasti aistillisempana esineenä.

Kirjojen fyysisyyden ja esineellisyyden korostaminen on outo ilmiö. Kyllä aika heikoilla vesillä liikutaan jos kirjastojen tai kirjastolaisten suhde elektroniseen aineistoon muodostuu fyysisen kosketuksen kautta, kuten välillä tuntuu. Noh, onneksi kyseessä on pieni, mutta valitettavan äänekäs vähemmistö ja valtamediahan tuuttaa samaa näkemystä ja sieltä fundamentalistinen näkemys on ihmisiin iskostunut (iskostettu). Ääni valtamedian kellossa varmasti muuttuu nopeasti kunhan saavat elektronisen aineistonsa markkinat kuntoon (se onkin kestänyt yllättävän kauan) ja kirjastolaistenkin käsitys sitten ajan myötä selkiytyy. Toivon vaan ettei Suomen kansa joudu kohtuuttoman kauaa odottamaan että heitä varten muodostettu ja heitä palveleva virkamieskoneisto pääsee yli fiksoituneista hipelöintimieltymyksistään. Ei kovin ammattimaista, nimittäin…

Kuka muuten hoitaisi Antitädille pari erilaista e-kirjan lukijaa lainaan kokeilemista varten?

23 asiaa -kurssin pääpalkinto arvottu :)

iPod nano

HelMet-alueella Matti Lassilan kanssa vetämäni 23 asiaa -kurssin pääpalkinto, eli iPod nano on nyt arvottu. Voittaja selviää alla olevasta videosta.

iPodin lisäksi jokainen kurssin suorittanut saa 20€ arvoisen palkinnon, ja valittavana on esim. FlickrPro -jäsenyys vuodeksi, elinikäinen LibraryThing -jäsenyys, IRC-Gallerian ihq-seteleitä jne. Muutama kurssilainen tarttui mahdollisuuteen lahjoittaa palkintonsa eteenpäin, kohteina ovat Wikimedia, Creative Commons sekä EFFi.

Paljon onnea voittajalle ja kiitos vielä jok-ikiselle kurssilaisille yhdessä ja erikseen!

Kyseinen arvontavideo väsättiin siten, että minä olin koti-Helsingissä ja Matti Tampereella. Matilla oli Skypessä työpöydän jako päällä ja samoin kuvaruudun nauhoitus. Minä spiikkasin sekä tallensin oman puheeni. Matti operoi tekstejä ja arvontaskriptin ajoa suunnitelmamme sekä antamieni merkkien mukaan. Lopuksi Matti yhdisti tallentamansa videon ja minun hänelle lähettämän äänitallenteen iMovie -ohjelmalla. Julkaisin videon sitten tuubissa.

Edellisellä kurssilla käytimme videon koostamiseen, leikkaamiseen ja äänien miksaamiseen JumpCut -ohjelmaa, joka toimii kokonaan selaimessa. Kurssien välissä sen olemassaolo on lakannut (sieltä tuli sähköpostia että käypä hakemassa aineistosi talteen jos haluat) , joten piti keksiä uusi tapa suorittaa arvonta. Skripti oli sama kuin viimeksi.

Melkoinen säätäminen oli kaiken tallentamisen ja semmoisen kanssa eikä 3G-yhteytenikään ollut kovin sukkela (kuten nykivästä kuvasta näkee), mutta ihan hyvä video tuli 🙂 Ja tietenkin se tärkein, eli palkinnon saaja tuli arvottua.

Paasausta: PDF-tiedostojen on kuoltava

Multa menee herrrrrmot näihin e-teksteihin. Oikeasti, maapallon ihmiset, kuulkaa tuskani: PDF-tiedostot oikeasti eivät ole e-tekstiä. PDF-tiedosto on väliaikaistiedosto taitto-ohjelman ja painokoneen/printterin välillä. Oikeaa e-tekstiä on www. Julkaiskaa tekstinne jonkinlaisena oikeana e-tekstinä. esim. siis oikeana webbisivuna. Kamoon, on vuosi 2009 jo! Pliis, priti priti pliis?

Jeren teksti on tässä vain havainnollistavana esimerkkinä, hyvä teksti se on mutta tässä ei ole kyse tekstistä vaan siitä onko maailma hyvä paikka elää vai huono paikka elää. Julkaiseeko sinun organisaatiosi PDF (tai Microsoft Word) -tiedostoja, ja mitä sinä voisit tehdä estääksesi sen? Omani on vaatimattomista toppuutteluyrityksistäni huolimatta julkaissut useita ja katto-organisaatio suorastaan rakastaa niitä.

KDK:nkin sivusto on jo saastunut… 😥 Hei tsemptataan kaikki,  yhdessä me pystytään parempaan!

Kirjastopäivät 2009

Takana ovat vuoden 2009 Kirjastopäivät. Jukka Relander valittiin Suomen kirjastoseuran johtoon (kts. taloonastujaiskolumni Millainen kirjasto+kommentit), konseptisuunnittelua käsiteltiin, samoin kaunokirjallisuuden verkkopalvelua Kirjasampoa, Yleisten kirjastojen neuvoston (YKN) strategiaa ja etiikkaryhmän ehdotusta alan eettiseksi koodistoksi. Sellainenhan on olemassa joissain muissa maissa ja meilläkin nyt ollut kehitteillä. Hesari kirjoitti 10.6. jutun, jossa Kirjastopäivien teemoista esiin nostetttiin nettisensuuri. Asiaa ei sinänsä suoraan käsitelty päivillä, paitsi etiikkatyöryhmän lausunnon yhteydessä.

Paikalla oli kuulemma yli 550 henkilöä yleisistä ja muista kirjastoista mutta toki myös ammattikuntaamme sivuavia toimijoita lääninhallituksesta, ministeriöstä, firmoista jne. Olin ensimmäisen kerran mukana Kirjastopäivillä 2007 Kuopiossa. Silloin kävi nopeasti ilmi, että kyseessä ovat Kirjastoseurapiiripäivät ja sama päti nyt Turussakin. Juttua leivottiin vanhojen tuttujen sekä tietenkin myös uusien tuttujen kanssa. Kuten asiaan kuuluu, puolimuodollista illanviettoa istuttiin ensin keskiviikkona Arkenilla ja sitten baarissa ja torstaina Turun komeassa pääkirjastossa (ja sitten baarissa).

23 asiaa -verkkokurssiltamme oli mukana yllättävän laaja joukko. Enhän tietenkään tunnistanut heistä kuin osan. Eräskin kurssilainen osui sattumalta meseen perjantaina vaikka oli itse jo hotellilla pakkailemassa itseään kotiinpäin. Miten olisin hänet voinut tunnistaan, kun tunnusmerkkeinä on ”taivas jota kohti kurkottaa kaksi palmua”. Tämä on tätä internet-aikaa 🙂

Kirjastopäivät ovat Suomen Kirjastoseuran järjestämä, kiertävä biennaali ja sitä pidetään erityisesti pienemmille kirjastoille merkittävänä tapahtumana. Ottaen huomioon kaikki muut tiedonvälityskanavat ja tapahtumat, minkä tyyppinen ohjelma olisi päiville kaikkein parasta?

Jaakko Sannemann kyselee, mitä tarinaa Kirjastopäivät kertovat. En keksi vastaukseksi oikein mitään, keksitkö sinä?

Päivien aikana muutama osallistuja turisi niitä näitä Twitterissä, hashtägillä #kirjastopäivät. Nappasin muutaman merkityksettömän valokuvan, sekä muutaman videon. Ne ovat YouTubessa playlistinä mutta upotan ne  myös tähän  alle:

Kirjasammon annotointieditori SAHA

EU tuli kirjastoon

Opiskelijoita Kirjastopäivillä

Miksi KDK on tärkeää?

Kirjastovideoita

Kommenttini Jaakkokeskarin paria kirjastoaiheisia videopätkiä vinkkaavaan kirjoitukseen Leffoja.

Toshokan senso on kirjastoaiheinen animesarja, josta vinkkasin Ki.fissä. Toinen katsomisen arvoinen, ja ymmärrettävän kielinen homma on tämä Twilight Zonessa ollut The obsolete man.

Tämä kommentti on muuten eräänlaisen tulkinnan mukaan yllyttämistä rikokseen. Ylläolevien linkkien klikkaaminen johtaa nimittäin välittömästi tekijänoikeusrikokseen ja tämä kommentti on joidenkin mielestä avunantoa tai yllyttämistä moiseen.

Mielenkiintoista sekin, että kirjastolaitos nähdään ja esitetään usein jonkinlaisena vapaussoturina.

Obsolete man

Eilen sattui jotain kirjastoblogeja seuraillessa vastaan Twilight Zone -jakso The Obsolete Man, tarina tulevaisuudesta jossa kirjastolainen likvidoidaan koska kirjat ja täten kirjastot ja kirjastolaiset ovat käyneet tarpeettomiksi. Kuolinhetkillään tämä mies lukee ja siteeraa raamattua kaikista maailman kirjoista. Itse satsaisin ennemmin johonkin toiseen teokseen, kuvittelisin että olisi ikäänkuin kiusallista tulla viimeisillä hetkillään haukutuksi siitä että on edes syntynyt. Jaksossa oli muutenkin hieman outoja viitteitä kirjastojen ja kristinuskon yhteydestä. Jossain toisaalla näin povauksen, että kirjastot ovat mennyttä vuoteen 2019 mennessä ja kansallisvaltiot vuoteen 2050. Varmastikaan kirjastot eivät ole mennyttä, mutta kirjojen lainaamiseen perustuvat yleiset kirjastot voivat kyllä olla.

Katsoin myös Clay Shirkyn ilmeisen paljon huomiota saaneen Here Comes Everybody: The Power of Organizing Without Organizations -puheen. Shirkyllä taisi olla hieman happovaivoja, mutta asia oli kyllä hyvää ja esimerkit sangen mielenkiintoisilta. Protest Culture: Ad Hoc vs. Institutional, and What It Means on edelliselle jatkoa, sitä en ole vielä kerennyt katsomaan.

Yleinen pyöräilykausikin alkaa kohtapuolin, vaikka Stadiin tulikin jonkinlainen takatalvi. Eilen ei pyöräillessään voinut olla virnuilematta, meno oli kuin linnanmäellä eikä menopeli ollut pysyä alla ja oli kokoajan menossa jonnekin minne en itse ajatellut mennä. Maan ystävät järjestevät tänäkin vuonna Kriittisiä pyöräretkiä alkaen 8.4., mutta toivottavasti muitakin pyöräilytoimintaa muodostuu tällekin kesälle. Viime vuonna sekä punkit että kruiseri-pyöräilijät järjestivät toimintaa.

Kävin Lauttasaaressa tarkastamassa saunan kuntoa ja josko siellä olisi polttopuita lämmittämistä varten. Puita olisi, mutta sauna oli träshätty varsin pahaan kuntoon. Ikkunakin rikki. Kyllä sen kuitenkin lämpimäksi saa, mutta pesuveden lämmitys olisi vaivalloista koska vesipalju ja pesuhuone ovat todella rumassa kunnossa.

Pari pulkkaa olivat matkassa, mutta sää senverran kostea etten halunnutkaan mennä mäkeen vaan palasin kotiin, internettiin. Täällä on aina lämmintä.

uus blogi

Okei Nokian Ovi saisi puolestani toimia mediapalvelimena. Tässä on tosin ihmettelemistä, toi S60:n ääninauhuri nimittäin tuottaa .wav -tiedostoja joiden embeddaaminen ei kokeilujeni mukaan ole kovin sujuvaa. Ärsyttävää jos pitää jollain tietokoneella tuottaa nauhoituksista ämpäreitä tai jotain. Jospa se mediapalvelimena toimiva palvelu hoitaisi ämpäreiksi pakkaamisen, se olisi kovin kiva. WordPressiinkin mahtuu kolme gigaa, mut vain rajatut tiedostotyypit on tervetulleita.

Katotaas miten tää futaa, tässä vaikka tällänen Tuubiin tallentamani video joka sattui matkaan Irlannissa. Oveen siirretty video ei tähän suostunut tulemaan näkyviin, prseestä. Ehkä ei pitäisi alkaa ton Oven kelkkaan vaan käyttää jotain toimivia ratkaisuja. Sellasia joihin olisi iisi siirtää mobiililaitteestakin tiedostoja. No sähköpostilla jos onnistuu niin sehän aina helpottaa kummasti 🙂

Noh, tästä tää lähtee ja kylkeen vielä Ovessa asuvasta herkkuruoan kuvasta. Nom nom!