Miksei kirjastolaisten keskuudessa kasva koodausosaaminen?

nstop@Flickr: "Perl Art"

Bohyun Kimin Library Hat -blogissa on mielenkiintoinen kirjoitus ja keskustelu menossa otsikolla Why Not Grow Coders from the inside of Libraries? ja se on poikinut kaikenlaista muista blogeissa sekä code4lib -yhteisössä. Monia herkullisia puolia on esillä, esim. taitojen kartuttamiseen kannustaminen kirjastoissa, IT-ihmisten ja kirjastoihmisten luonteentyyppien yhteneväisyydet, rekrypolitiikka, sekä kirjasto-osaamiseen että IT-osaamiseen liittyvät myytit, ”kaikki valmiina paketista” -ajattelu ja alistuminen.

En todellakaan ole koko tekstistä samaa mieltä, sillä osa kirjoittelun väittämistä ei lainkaan vastaa omia kokemuksiani suomalaisesta kirjastomaailmasta. Mutta paljosta on erittäin helppo olla samaa mieltä. Miten voitaisi edistää asiaa? Miten saataisi kirjastolaiset itse noudattamaan sitä aina paljon paasaamaansa 2 §:n lopussakin mainittua asiaa?

Will K. luettelee kommentissaan kolme, erityyppistä ohjelmoitiosaajaa. Ensimmäinen on ongelmalähtöinen ihminen, joka näkee ohjelmoinnin tapana ratkoa muita ongelmia tai helpottaa niiden ratkaisun valmistelua. Toinen on ohjelmistokehittäjä, kolmas tietojenkäsittelytieteilijä (eli atk-tiedemies). Will sanoo osuvasti, että periaatteessa jokaisen informaatioalalla työskentelevän ihmisen, siis kirjastoammattilaiset jos ketkä mukaan lukien tulisi kuulua ensimmäiseen joukkoon (laajentaisin jopa että informaatioyhteiskunnassa asuvan).

Monikohan kirjastolainen on oikeasti lukenut vaikkapa sellaisen ”Teach yourself ohjelmointikieli in 21 days” -kirjan? Niitä kuitenkin hommataan joka kirjastoon läjäpäin asiakkaille tyrkylle, suomennettuinakin. Siellä niitä hyllyssä seisoo, sinunkin kirjastossasi. Tavallaan voisi ajatella että kolme viikkoa on aika pieni investointi ihan hemmetin hyödyllisestä taidosta.

(via @ThatAndromeda at #code4lib)

About these ads

8 vastausta artikkeliin ”Miksei kirjastolaisten keskuudessa kasva koodausosaaminen?

  1. Osasyy lienee se, että ”virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymisen edistäminen” ei edellytä koodarin taitoja. Verkkopalvelujen kehitystyöhön voi osallistua hyvin aktiivisesti ja isolla roolilla ilman koodausosaamista (näin tehdään myös liikemaailmassa, jossa projektiryhmät koostuvat monenlaisista osaajista – mm. ad, konseptisuunnittelija ja copy eivät ole koodareita). Ja kehitystyöhön osallistumisessakin on eri tasoja, joista osassa teknisten asioiden ymmärtämisestä on valtavasti hyötyä (esim. sen tajuaminen, miten käyttöliittymäratkaisut kuormittavat taustajärjestelmää) ja osassa taas ei tarvitse tajuta lainkaan, mitä taustalla tapahtuu (”tähän tulee tekstiä, leipätekstitulee tähän” – sisällöntuottajan pitää vain osata tuottaa se teksti annettujen ohjeiden mukaan).

    Ylipäätään tärkeää olisi kehittää laaja-alaisesti ihmisten osaamista: käytettävyysosaaminen, verkkokirjoittaminen, grafiikan kanssa puuhastelu ja koodaaminen kaikki ovat taitoja, joista kirjastoissa olisi hyötyä. Uskon kuitenkin, että keskivertokirjastolaisen elämässä verkkokirjoittaminen ja ad:n taidot ovat sellaisia, joista eniten olisi konkreettista iloa työssä.

  2. Päivitysilmoitus: Tweets that mention Miksei kirjastolaisten keskuudessa kasva koodausosaaminen? « Riippumaton asiantuntija -- Topsy.com

  3. Tärkeää. Sama mieltä molempien kanssa.
    Kirjastojen ”apps-tulevaisuus” on ihan kulman takana. Eikä oo edes tarpeen tietää, minkä kulman. Kyllä sen ammattimaisen katseen ehtii kääntää oikeaan suuntaan sitten kun tarttee.

    Oman koodauksen tarpeellisuudesta se vaan, että tietokoneet tulevat kirjastoihin, haluttiin tai ei. Kirjastomaailmassa, tähän mennessä tapahtunut:
    - pomot ostaa ”uskossa lujina” valmiita paketteja
    - työntekijät käyttää niitä ja kehittelee kehitysajatuksia. Anoo OPM:ltä projektirahaa ja tekee jonkun paikallisen ohjelmistofirman kanssa nettisivuston jotakin hyödyllistä varten.
    - näköpiirissä on, että aktiiviset asiakkaat alkaa toteuttamaan avoimien rajapintojen kautta luettelointidatalle omia mobiilisovelluksia. Luvan perästä tietenkin.

    NYT SEURAAVAKSI nuorkirjastolaiset hakemaan OPM:n projektirahaa yhteisölliselle kirjasto2.0-hankkeelle. Avoin rajapinta löytyy kyllä. Ja toimitilat asukastuvalta. Löytyyhän avoin rajapinta sellainen HKL:ltäkin, perhana. Eikun HSL:ltä:
    http://hslmobiilikisa.blogspot.com/
    Ja isoilta kirjastoilta:
    http://labs.kirjastot.fi/blog/avoin-data-kaytannossa-helmet-viivakoodinlukija-androidille
    Ja opendataa:
    http://www.forumvirium.fi/node/218
    Ja Apps4Finland:
    http://www.verkkodemokratia.fi/apps4finland/fi
    jne.

    Siis että KEITÄ me ”vanh’kirjastolaiset” luulemme olevamme että pystyisimme saamattomuudellamme HIDASTAMAAN tätä kehitystä? :DD
    PERKELE. JOS organisaatiomme ei itse ota tukeakseen toimintoja, niin kyllä ne toteutuvat muutenkin. Ilman julkista sektoria. Ei muuta kuin kansalaispalkka kehiin ja sovelluskehitysalustoimaan. Tai Sovelluskehitysalustasovelluskehittämään. (vai miten tuo oikein ilmaistaan, mace?)

  4. ”Tavallaan voisi ajatella että kolme viikkoa on aika pieni investointi ihan hemmetin hyödyllisestä taidosta”.

    Kannattaa muistaa, ettei koodaamisenkaan ole olemassa kolmen-viikon-oikopolkua. Itse olen lukenut useampia tuollaisia opeta itsellesi -ohjelmointioppaita, mutta olen hädin tuskin päässyt ”En osaa mitään!”-tasolle, sille oppimisen ensimmäiselle portaalle. Se on ihan kiva harrastus, mutta oikeat ammattilaiset tulevat korkeakouluista (jos koodaamiseksi ei lueta perus-html:ää tai CSS:ää tmv).

    • Tottatotta Ville, nostin nuo ”Opeta itsellesi taito 21 päivässä” -kirjat tähän esille, koska kustantaja on antanut niille provosoivan nimen :)

      Ohjelmoititaito ei todellakaan muodostu 21 päivässä, mutta kovasti yrittämällä varmasti 21 päivässä oppii paljon. Itsekin olen lukenut useamman ohjelmointioppaan, eikä minusta silti ole. Syy on omalla kohdallani melko selvä: harjoituksen puute (lue: määrätiedottomuus). En ole ennen tuota Bohyunin kirjoitusta oikeastaan edes vakavasti ajatellut että työnantajani pitäisi kannustaa minua opettelemaan näitä taitoja – olen pitänyt asiaa omanani. Nyt rupesin kuitenkin ehkä miettimään, että ehkäpä jos työnantajani näistä taidoista haluaa hyötyä (viesti on ollut sen suuntaista), niin voisi olla asiallista kysyä että miten työnantaja aikoo asiaani auttaa. Olenkohan ollut koskaan sellaisessa tilanteessa, että työnantajani on halunnut kehittää jotain taitojani?

      Lähtökohtaisesti me kirjastolaisethan olemme sitä mieltä, että tietojen ja taitojen hankkiuminen on työlästä, mutta kannattaa (sehän tämä meidän elinikäinen oppiminen -viesti on).

      En tiedä luitko linkkaamani postauksen ja kommentteja, mutta tuo Will K siis listaa kolme tyyppiä ohjelmoijia, ja on itse sitä mieltä, että luokat 1 (eli hakkeri/säätäjä/ongelmanratkaisija) ja 3 (atk-tiedemies) ovat ne koodariluokat joita pitäisi olla kirjastoilla itsellään. Kakkostyyppi eli sovelluskehittämisosaaminen on hänestä tarpeetonta pitää talossa.

      Joku muuten kuvaili avointa lähdekoodia mielenkiintoisella tavalla: avoin lähdekoodi on oppimisympäristö. En muista kuka asian näin ilmaisi, mutta se oli kauniisti ja osuvasti sanottu. Avoin lähdekoodi pitää sisällään mentorointijärjestelmän, oppilaanohjauksen, oppimateriaalit, akreditointijärjestelmät, harjoitustyöt, luentoaineistot, laskarit ja myös ainejärjestöt.

      Tästä inspiroituneena sanoisin, että oikeat ohjelmointiammattilaiset eivät tule korkeakouluista vaan internetistä. Toki siellä korkeakoulussa on käyty myös jossain vaiheessa.

      Mut joo, tosiaan omat koodausskillit on ihan olemattomat. Niillä voi silti ratkoa tosi paljon ongelmia, ne auttavat mielettömästi.

      Oma näkemykseni ohjelmoinnista on se, että se on toiminnallisuuden koodaamista, ei sisällön koodaamista. Eli HTML:n ja CSS:n säätäminen ei ole ohjelmointia. Ohjelmointia on se, että kuvaillaan tietokoneelle mitä halutaan tietokoneen tekevän. Onko susta asiallinen määritelmä?

  5. Oih koodausosaaminen! Olisipa esimerkiksi tietojärjestelmien ostajilla niin paljon koodausosaamista, että osaisivat speksata ja kommunikoida tarpeensa paremmin järjestelmäntoimittajille. Huonoja järjestelmiä tehdään paljolti ihan vaan siksi, että asiakkaat eivät osaa vaatia parempia.

  6. Joo. Olkoon mitä tietoteknistä ohjelmaosaamista tahansa, niin ei ole kirjastot yhtään omaa sovellusta 30 vuoteen saaneet kehitettyä (korjatkaa vain!). Aktiivisimmilta asiakkailta ne tulee jos tulee. Johtuu siitä, että minkäänlaista suunnitteluresurssia ei ole budjetoitu henkilöstöön. Lukekaa esim. Dewey kirjastokissakirja ja kiinnittäkää huomiota siihen, kuinka pienen jenkkituppulan kirjastossa on 12 työntekijää. Siis pääluku, täysiaikaisuudesta en sit tiedä. enkä koulutuksista yms.

    Motivaatiota ja potentiaalia olisi, mutta Innosuomi rules…

  7. Summary in english for Bohyun and others:

    OP: ”Why aren’t codingskills being picked up among librarians”?

    A link to the post Why Not Grow Coders from the inside of Libraries? and that discussion about some debate on the interweb. Interesting aspects to picking up new skills, encouragement methods, similarities of librarians and ICT-folks, recruitment policies, myths and submission.

    I don’t agree with everything, and some of the discussion doesn’t agree with my own experiences in the finnish library land (f.ex. some commentors on Bohyun’s post talk about initiative librarians take toward computing; that librarians are tech-savvy in general). How to make librarians themselves pick up what’s mentioned in the end of 2 § of Finnish library law (that libraries will build and support lifelong learning).

    Will K. mentions three types of coders in his insighful comment: problem oriented hacker/tinkerer; software developer; computer scientist. The first and third categories are what are needed within the libraryprofession.

    I wonder how many librarians have actually read any of those Sam’s Teach yourself programminglanguage in 21 days that we keep acquiring for patrons, even translated to finnish. One would assume 21 days is a small investment for a very useful skill.

    Paula:

    Part of the reason why coding skills aren’t necessary for building ”virtual and interactive network services and enchantment of their cultural contents” (that’s what the law requires of public libraries). Large part of building developing network services are utilizing other skills than coding, and in the private sector this is how it’s done; groups of people with different skills form teams. In general, it’s important to enhance people’s skills on many fields: usability, online writing, graphic skills and coding. I believe that an average librarian would mostly benefit from skills of online writing and art director.

    Kirjastonpiikkiin:

    Yeah, the ”app-future” of libraries is just around the corner. Computers are coming to libraries. Happened so far:
    * bosses buy readymade products with a solid belief they’re good and relevant
    * employees (librarians) use them and get development ideas. Funding from the Ministry of Culture and Education helps team up with a local ICT-company to make some useful website for a particular purpose
    * it is to be anticipated that active patrons will start to utilize open data and APIs for mobile applications

    Next, librarians should get funding from the ministry for communal library 2.0 -projects, there are some finnish examples of open data applications (lists several)

    Who do we ”old librarians” think we are to slow this process? Perkele. If our organizations aren’t taking the initiative to do anything useful, then it’s going to happen outside of libraries.

    Ville:

    One doesn’t pick up a coding skill in 21 days, no matter what the title of the Sams’ books says. I’ve tried. Coding is a nice hobby, but real professionals come from universities (excluding basic fiddling around with HTML and CSS)

    Mace:

    Suresure, i picked those Sams’ books here because of their provocative titles. Programming skills don’t grow in 21 days i agree. I’ve tried too and i’m useless, but that was because i haven’t tried hard enough. We librarians know, that lifelong learning is hard and takes patience.

    I haven’t really thought about it before, but should my employer support my development of skills? I guess so, because it’s seems willing to benefit from any coding skills i’ve got, so Buhyun’s post made me think perhaps me and my employer should seriously think how to develop my and other employees coding skills systematically.

    Will K lists 3 types of coders, type 1 and 3 are what we need within our profession.

    Somebody has described open source in an interesting way: it is an university. The open source -world has built it’s own educational resources, mentoring methods, accreditation, practices, faculties etc. So, i dare to say that real programmers don’t come from universities, they come from the internet.

    But i personally totally such at coding. But the little skills i have are helping me a lot to solve problems.

    My definition of ”coding” is that of ”programming”, that is not just codifying data, but codifying actions.

    Tea:

    Aaah codingskills! I wish the people who buy systems would have enough coding skills to be able to make proper specifications and communicate them to the vendor. Bad systems are built largely because the customers don’t require them to be better.

    Kirjastonpiikkiin:

    Yeah, no matter what the ICT-skills of the libraries are, they haven’t managed to come up with a single application in 30 years. The active patrons might make some. This is because there are not R&D resources invested in the library staff at all. Read the Dewet librarycat -book and note that this little library in the US has 12 people on staff (that’s the number of people, i don’t know about their if they’re fulltime or about their education).

    Sori jos murjoin jonkun ajatuksia, ei ollut tarkoitus. Korjatkaa jos tarpeen on. Tuli vaan Bohyunin kanssa puhetta että voisin kääntää enkuksi nää kommentit ku ei ymmärrä suomee.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s